Holno adduɓe e men Jaŋde hesere mbonniri nde?

Batuuji mawɗi adunayankeeji ngam sosde ballondiral ko fayti e jaŋde

Hay so tawii jaŋde e nder leyɗeele Afrik ina woodnoo e renndooji he; ko e jiimgol leyɗeele biyeteeɗe mŋwɗe ɗe nehdi e jaŋde nde ngannduɗen hannde ndih fawa e nder Afrik hono Portugees en; Eŋele en; Farayse en; Españool en ekn….Ko ndeen ɓe cosi mbaydi kesiri ngam rokkude ganndal e reende ɗum e naatnude ɗum e renndooji. E oon saha Nehdi waanoo kono waawnere nih; Afriknaaɓe ngalaano ndimaagu suɓaade; kadi nyoga e maɓɓe ina njoginoo sikkitaare fayde e nehdi kesiri ndi tuubakooɓe ngaddi ndih kono ko maa leyɗeele Afrik ɗe keɓi koye mumen nde Nehdi kesiri ndi ƴellitii; ɓamtii.

Ngam faamde Nehdi hannde ndi e nder ooɗo Aduna moɗmoɗtondirɗo; eɗen poti anndude daawe Nehdi ndi rewi haa yettii hannde.

1960 haa 1980: Ɓiɓɓe Afriknaaɓe heewɓe njanngii nehdi kesiri ndi; jaŋde nde ina ƴellitinoo no feewi e tonooji kala sabu ko ɓuri heewde ko tuubakooɓe njannginatnoo; eɓe njiɗnoo heblude jannginooɓe janngo. Ndeen ko laamu joginoo nehdi fof. Woodnoo duɗe tan ko duɗe laamu. Ko laamu mahata duɗe; heblata; neldata jannginooɓe; soodata kadi kaɓirɗe jannginirɗe; ina joginoo hay ñaamde; yarde e lende wonande won e sukaaɓe.

1980 haa 1985: Caɗeele faggudu e kaalis ngaddani nehdi kessiri ndi yahrude caggal. Won e leyɗeele sukaaɓe janngooɓe ustaama. Ɗeen caɗeele gadduɗe nehdi ndi yahrude caggal ndokki fartaŋŋe wonande ²Joom Kaalisŋŋji en² e nder leyɗeele mawɗe ƴeewde heɓɓitaade Nehdi ; ngadda balle tawa yowitii ko e nehdi. Ko e ɗiin duuɓi Fedde UNESCO ɗesi joñaade ko fayti e nehdi haa pelle kaalis hono ²Banke Monjaal² lomi yolnde. Ɗuum battini no feewi e jaŋde e nehdi e nder leyɗeele Afrik sabu majje fuɗɗaade naatde e nder pittol Banke Monjaal; sabu Banke o rokkataa; ñamlirat. So banke o ñamlii kadi wiya yoo pirlitte ko fayti e jaŋde yoo usto; mbele leyɗeele ñamliiɗe ɗe ina mbaawa yoɓɗe ñamaale mumen.

1990 fayi yeeso: Kaalisaaji keewɗi ummoraade e leyɗeele mawɗe njuppaama e nder leyɗeele Afrik haa sukaaɓe heewɓe mbaawi jogaade fartaŋŋe ngam jangude. Ɗeen leyɗeele e tuugnaade ko kañum en mballata walla ñamlata kaalis; mbaawniino leyɗeele Afrik ɗe e ɗooftaade mbaylaandi nehdi ndi ɓe njiɗnoo fawde e mumen ndih; Ko e 1990 geɗe keewɗe mbaylii hono DAWRUGOL WELLITAARE ko ɓe mbiyata IDEOLOGIE LIBERALE caggal jangol DAWRUGOL KOMMINISM.

DAWRUGOL WELLITAARE ngol semmbinii wonde yoo laamu usto walla nih yo yaltu e darugol jangde sukaaɓe. FAGGUDU JEHRE hono ECONOMIE du MARCHE jayi no feewi haa nehdi waɗti soodeede no marsandiis ñaañeteeɗo nih. Ko ndeen duɗe ɗe ngonaa laamu puɗɗi soseede.

Ko e hitaande 1990 e lewru Mars; batu adunayankeewo jooɗi to Jomstien to leydi Tayland ; batu o woɗnoo fayndaare mum ko kala neɗɗo ina foti janngude. E nder oon batu eɓɓooji keewɗi mbaɗi hakkunde leyɗeele tokoose ɗe e leyɗeele mawɗe ɗe e joom kaalisaaji en. Ɗiin eɓɓooji mbaɗtinii no feewi ko fayti e dawrugol jangde. Eɓɓoojo ɗi mbiy wonde nehdi ko renndo e pelle poti tammbaade ɗum. E oon batu leyɗeele mawɗe ɗe kuninooma hay cukale gootel e aduna he nfotaani waasde janngude tawa bsaabii ɗum ko rafi kaalis.

Kono so en ƴeewii e ɗiin batuuji pattamlami wallidiiɓe nehdi 2 ɗawaama e majji ɓeen ngoni Galle hono jiknaaɓe sukaaɓe e Nehooɓe hono jannginooɓe. E ɗiin batuuji wonno ngoƴa leyɗeele ɗe tan ko hono sukaaɓe mbaawi jannginireede e hono mawɓe mbaawi humtireede e binndi kono yiɗde jinnaaɓe sukaaɓe e jannginooɓe ƴeewaaka. So laamu joñiima e nehdi; wiyaama ko renndo foti toppitaade; tawa dawrugol nehdi wonaa jiknaaɓe wonaa jannginooɓe eɓɓata ɗum kadi ndiisnetaake; ɗuum rewaani laawol. Kono tawde ko leyɗeele mawɗe ɗe ndokkata walla ñamlata ko kañum en miijantoo leyɗeele tokoose ɗe ko fayti e nehdi. Won e leyɗeele tokoose 80% e pirlitte laamu ummiiko e leyɗeele mawɗe ɗe walla caggal leydi maa mbaydi ballal walla ñamaale. Hannde hay leydi ngootiri e leyɗeele tokoose ɗe waawa jannginde tawa huutorii ko kaalis leydi mum ɓolo. Ko ɗuum saabii leyɗeele mawɗe ɗe ina mbaawna leyɗeele tokoose ɗe ngam waɗde eɓɓooji ngam ustude pirlitte ko fayti e Jaŋde hono ko wiyetee (Multigrade= e nder class gooto tolnooji 2 njannginee heen walla Double flu= e nder duɗal gootal ɓee sukaaɓe ndawa; ɓeya kirndoo, ustugol sukaaɓe waasooɓe ɓennude fayde tolno dewɗo e mo ɗe gonnoo o=redoublement; ustugol duuɓi heblo nehooɓe hesɓe; njeenaari wonande jannginooɓe e nokkuuji goɗɗuɗi Capiataluuji ekn….),

Ɗiin eɓɓooji fof ummorii ko e Banke Monjaal ; ɗii eɓɓooji wonnoon alaa fof heen diisndondiraaɗi e galleeji maa nehooɓe ; Jangde yahri caggal no feewi e yoga e leyɗeele tokoose.

So en weeɗii leyɗeele mawɗe ɗe wonaa ballooje leyɗeele tokoose ɗe ; ɗe ñamlirta ɗe kaalisaaji ko haa ko adi fof yoo ɗemɗe maɓɓe njannge ; kadi ɓe mbaawa huutorndirde e majje sabu neɗɗo so tawii waawaa ɗemngal ma on mbaawaa hutondirde no feewi.

Ngŋnndirten leyɗeele mawɗe ɗe ngoni ko fuuntude en haa njanngen ɗemɗe mumen ; njeeɓen pine mumen ; haa mbaawa huutoraade en e mbaydiiji kala. Sinno ko ballal ɓe ngardunoo ɓe njannginatnoo en ko ɗemɗe men ngenndiije gila nde keɓɗen jeytaare kono ɓe njahraani heen ballal ko e huutoraade en ɓe ngoni.
So en ƴeewii hannde ɓe keɓindiima ; ɓe kawii ; eɓena kanndoo e ballondiral e laamiiɓe leyɗeele men ɗe sabu fayndaare maɓɓe wonaa yo Afrik ɓamto ko yoo Afrik yahru caggal sabu ko Afrik alɗintaɓe. En njiyi kala laamɗo jiɗɗo darnude daande ngam dartaade ɓe walla salaade penaale maɓɓe ɓe mbara ɗum walla ɓe kiiɗo leydi mum. Ala e sago Afrik daña laamɓe tawa ko yonɓe ; ɓe ngannda wonde njelaari meeɗaani ɓamtude leydi ; ɗaminaare meeɗa ƴellitde renndo ; so en ƴeewii hannde Afrik no wayi heewde ngaluuji nder leydi nih ; ko e ɓe ngara tan e ɓe kosa eɓe pecca ngaluuji ɗi e yimɓon leydi seeɗa tawa ko kañum en laamii.

Ɗuum firata ko so leyɗeele Afrik mbaawaani jogaade jangde mum 100% njogoraani ɓamtaade. Kaalisaaji leyɗeele ina mbaɗe e geɗe puuyɗe ; ngaluuji leydi ina mbantiree societeeji leyɗeele mawɗe ; persidaaji Afrik ina mbaɗda daɗndu yilloyaade leyɗeele mawɗe mbele eɗe ndeenaɓe. Kono ɗuum fof ko waasde leƴƴi pinal. Afriknaaɓe ngostaama ; ñengaama ; ngaandiiji mumen lawƴaama loowaama toon ñitte kono leelat kono gaño hoyat.