Yeewtere Faytunde e Siida

Yeewtere faytunde e Siida

Rafi biyeteezo Siida o ko rafi bonzo, sabu mboros gaddoowo mo o bonnata ko ko woni e vanndu ina havtoo rafiiji, o naata e mum e leefnazum, ko zuum wazi kala rafi garzo liva nezzo o. So en xettii yeru: soldateeve ko kanum en goni reenoove leydi, so woodi ko yani e mavve wariive, anve so ngarii tan naatat, mbooma yimve. Nezzo ina waawi wondude e mboros o, tawa rafi o livaani zum, kono to nezzo wondi e mboros o ina waawi safraade, kono kala nde nawu o livi mo, o sellataa. Ko o rafi bonzo sabu o vuri waawde arde ko e sagataave rewve walla worve. Wouro noon, walla lenol walla leydi so alaa sagataave, vamtotaako

Holno Siida ardata e nezzo?

1- Ko adii fof e ko vuri heewde, Siida aradata ko e denndugol hakkunde debbo e gorko tawa gooto e mavve ina wondi e rafi he. Zuum noon firti ko fijirde ina waawi addude rafi o, wonndude debbo e gorko ko addi ndeve naatata dewle, vamtugol niniraazo walla mawniraazo joom suudu nini mum walla mawni mum maayzo tawa debbo o ko gonduzo e rafi he.

2- Ko rewi heen, Siida ina arda tawi rewi ko e xiixam. Xiixam nezzo gonduzo e Siida so yantii e xiixam nezzo mo wondaani e Siida ina raava zum. Ko nandi e huutoraade layset walla lavi ngooti e pembagol, walla duunugol, walla huutoraade meselal e lavi ngooti ngam haddinde sukaave rewve heewve, huutoraade meselle walla giye gooto e soko maa tuppo, maa tufrude cukalon, giyal walla meselal gootal.

3- laawol gozngol no Siida ardirta ko hakkunde yumma e vinngel. So tawii yumma ina wondi e rafi he, so moovvi reedu vinngel ngel so jivinaama tawat o raavii zum, walla so o fayi e jibinde, maa so omo muuynina cukalel ngel.

Holi maale Siida?  ina jeyaa e maale Siida:

Ø Paawngal duumingal

Ø Ndogu reedu duumiingu

Ø Zoyru (Tuberculose)

Ø Canseer vanndu

Holno Siida reentortee?  en mbiyiino naane wonde rafi o so livii nezzo sellataa, tawde ko noon nezzo kala ina foti reentaade haa rafi o waasa livde zum. Siida ina waawi reentoreede e salaade walla waasde wazde geze gaddooje zum kaalzen dow ze:

ü Taraade fijirde (jina) wonande debbo e gorko fof

ü Waasde wondeede ko addii nde naatata dewgal wonande debbo e wondude wonande gorko

ü Nuunzuze e nder dewgal: wonande debbo, haazde e joom galle mum, wonande debbo haazde e joom suudu mum

ü Gooto fof xeewde so tawii wondaani e rafi he hade xamxamve resndirde

ü Xeewde debbo mini mum walla mawni mum maayzo so wondaani e Siida hade mum vamtude zum, debbo o kadi xeewde so gorko wondaani e Siida hade mum vamteede

ü Wassde renndude e gozzo layset ngam femmbaade hoore, walla waare

ü Waasde renndidinde mesel walla layset gooto cukalon ndewon saanga nde kaddintee

ü Waasde renndidinde giyal gootal walla meselal cukalon ndewon saanga nde tufotoo

ü Waasde renndidinde kavve giye walla mesel yimve heewve nde cokotoo walla nde tuppotoo

ü Reentaade wonande rewve wonduve e Siida hoto moovde deedi

ü Reentaade wonande rewve muuyninoove wonduve e Siida muuyninde Sukaave mumen.