Aduna Ko Fuunti Bojel

Banndiraave, musizve, yizve, sehilaave e kala jizzo leñol mum e zemngal mum, ko adii fof mi salminii goota kala calminaali zooftaare, newaare, korsa, yizde. Mbizo

yaafno kadi kala baawzo janngude walla nande miijooji

njizmi tonngude e ngel zoo deftel, so tawii miijooji

ngonzi e maggel zi ina tunndi hakkille mum walla ina

luurondiri e miijo mum.

Wonaa fayndaare ngel zoo deftel bonnude vernde nezzo, jalkitde ko nezzo goongzini. Ina wozzi wonde

fayndaare maggel kadi hiisaade ko ngel tuugnorgel

wonande miijiyankoove men. wonaa kadi fayndaare men, woppinde nezzo ko gongzini, fivi e vernde mum.

Fayndaare ngel deftel ko yaltinde miijoji am ngam

waawde renndude zumen e leñol ngol e weddaade

lewlewal e yoga e miijooji walla fina tawa, rona, rewa,

tonngi walla welliti.

Sikka alaa leñol maa waza miijiyankoove, miijiyankoove

ve xeewa sarde miijoojo mumen e renndo ha ngo waawa waztude heen hakkille maggo, ngo siiwta zi, wooda

rewve e maggo wooda weddiive ngo ladde.

Xetten yeru "Muusa" hono feraniri yahuuda en laawol,

ngol yoga e mavve ndewi haa hannde, "Iisa" hono

 ferariri Iisayankoove laawol, gonngol ndalla miijooji

yoga e leyzeele haa teengti e leyzeele Orop e Amrik,

'Muhammadu' hono feraniri aarabeeve laawol, dewangol haa hannde, caringol haa e lexxi zi ngonaa aarabeeve,

kono innitortoove islaamiyankoove. So en njavi janngude haa kumpitizen kala laawol maa en taw zii laabi

ginniraazi "Diineeji" loowdi majji ko pine lexxi innuzen dow zi.

So en njanngi "Talmuud" ko wiyete deftere seniinde

Yahuuda en, walla "Injiil", wiyeteende deftere seniinde

Iisayankoove, walla "Kuraana" , wiyeteende deftere

seniinde Islammiyankoove, maa en njanane wonde zeezo defte winndi zumen ko miijiyankoove mawve, ummiive e pine ziizo lexxi zi limtuzon, alaa deftere ummiinde

dow kammu tellii. Diineeji zi fof ko laabi miijaazi, defte ze fof ko miiiyankoove, seevve noon mbinndi zumen. Ina jeyaa e mahdi nezzo jinngande hoore mum. So en xeewi defte zizi: Injiil e Kuraana, Injiila wiyata ko Ibraahiima

 yiznoo sakanaade Geno ko biy mum biyeteezo Ishaaga o wazi noon ko kanko woni vi debbo jeewo o kadi ko kanko woni ngena yahuuda en. Kono Kuraana wiyata Ibraahiima yizno layyaade ko Ismaaiila, wazi noon ko ngena

Aarabeeve. Defte zizi fof tuugniiko e miijo wonde

sakkantee Geno ko  ko seni ko rimzi.

En mbaawaa wiyde ezen nganndi tawa ko laawol gootol

tan ngannduzen, walla tawa en njavataa humpitaade ko woni e defte gozze biyeteeze ko ceniize ze, haa

ngannden ko woni e majje.

Miin dey mbizo goongzini Geno ina woodi, kono mi

javaani goodal makko tonnga mi hazami miijaade,

mi javaani kadi wumnude hakkille am, mi javaani

kadi rewde miijooji bolle puuyze zi ummaaki wonaa

e Geno wonaa e hakilantaagal mawngal. kono so nezzo wuuri e renndo tan, kadi e leydi ndi hokkaani aade hakke mum, kañum fof e siifde nanndiral zooftagol hakke aade: hakke yaltinde miijo mum, hakke rewde ko yizi ekn...

ko vuri heewde o rewata ko e rewannde, ngam hotoo

yaltineede renndo walla hoto laamu leydi warde mo.

Ko laamuuji jizzi hiizaade won e lexxi, coszi wonde

Diine ko mo laamu leydi sosi nezzo fof foti ko rewde

oon Diine, kazi miijiyannkoove feeñde, walla so njizi

yaltinde miijooji mumen njalta leydi mumen nguura e

leyzeele zooftiize hakke aade.

So ezen ngoongzini Geno ina woodi, calozen

sozaade ullozen e miijooji bolle puuyze, zi ummaaki e

 Geno ummaaki e hakilantaagal mawngal. So tawii

Geno ina woodi o foti wonde ko peewal e potal, so

tawii noon ko o peewal e potal, lexxi fof poti fotde e

makko, zemze fof kadi poti fotde e makko, so tawii ko lexxi fof poti e makko sabu makko tagde zi, zemze

fof poti fotde e makko, so tawii zemze fof poti e

makko, ko tagi ine wiye "Pullo'

so yizi badtaade Geno yoo vadtorozum "Arab"?

Hol ko tagi o waawa vadtoraade Geno

e zemngal "Pulaar", ngal o muuyni, o hevindi o waawi sellinde o moxxina. Banndiraave mi wonaa

gozzoyzo e Kuraana kono mbizi sikki alaa to kuraana wiy hoto nezzo juuldu walla badtoro Geno e Pulaar

walla zemngal mum neeniwal, hay so ina winndaa wonde Kuraana tellii ko e zemngal Arab. So en xeewi

Iisayankoove, kamve fof ve ndewi ko Iisa kono gooto fof badtortoo mo ko e zemngal mum, walla zemngal

ngal suvii.

Aarabeeve nde ngaddi e men Islaam mbiyi en ko

zemze men ko covze, mbaawaa vadtoreede Geno,

zuum ko have njoola zemze men, pine men e gannde men.

Tuubakoove nde njiimi en , mbiyi ko zemze men ko

maayze mbaawa tammbaade ganndal. Ve mbaziri

noon ko have majjina zemze men, pine men e

gannde men hanki have mbaawa huutoraade en.

Banndiraave, ndoogu nana fooyna, ceeren e zoyngol men. Njaven miijaade, calozen fuunteede hankadi, so fuunti duumiima, puunteteezo o wontii puuyzo.

mbizo sikki so en ngoongzinaani wonde Pulaar ina

waawi badtoreede Geno, ina waawi tammbaade

ganndal e faggudu hayso en njanngii ngal en, en njanngiraani ngal njanngirtaa ngal goonga e kiram.

Njetten Geno nde tagi en ko en yimve, wazaani en

kullon walla huundeeji, kadi nde loowi e men

hakkillaaji ngam mbaawen seerndude goonga e

fenaande, ko moxxi e ko boni, kadi haa mbaawanen suvanaade koye men laawol njizzen rewde.

Banndiraave, yoga e men njanngii kono paamaani, so en paamiine en pinaani, so en piniine en pellitaani,

so en pellitiine en njarlitaaki, so en njarlitiima ne en

 njuvvaani, en ndentaani.

Yoga e men ndewi ko e Tuubakoove, wozve ndewi

ko e Aarabeeve, kono alaa e mavve fof yizanve en

vamtaare, sabu vamtaare men moxxaani e mavve. Ngannden hannde hare men foti wonde ko hare

aduna o fof: hare  zemngal , pinal e faggudu. kadi

ngannden en mbaawaa vamtaade so wonaa e

zemngal men e pinal men. Njanngen zemze janane, zemze koze, nguuren e pine janane e pine koze,

sabu so en njanngaani zemze koze en nguraani e pine koze, geze keewze en nganndataa, kono so en

nganndii ezen poti anndinde, Tijjaani Aan ina joginoo yeewtere wiyeteeko "Anndu so a anndii anndin",

ndeen yeewtere ina wazi faayiida kono nde xooga

ko e zemze koze. Hoto njanngen zemze koze walla

 nguuren e pine koze tan njejjiten zemze men walla

pine men, mbiyen ezen ngonta veen, en tampat kono en ngontataave, ve kiisotaako ko e mavve njeyazen. Mboynen miijooji men, ngoppen hakkillaaji men

mboya mbewa, haa mbaawen ferande lexxi men

laabi.

Baasal ko ngonka hakkille, tonngi kumat miijo.

Horsuve am, calozen sozaade e miijooji bolle puuyze, ngaree ngirñito zen haa zee gexxelle kela

voccitozen, lusindo zen, laafto zen haa mbaawen

wazde lofu xeewen abbaade lexxi kazzi en yahrude yeeso zi. Jebbilaade ko ngonka feña. banndiraave so huunde addaama e men hay sinno tawii ummorii ko

dow kammu, so nde alaa nafoore men en potaani

sozaade e mayre.

Ezen poti xeewde aduna o no yahrata nih, zii hareeji, zee luure, oo war hoore, alaa ko saabii zum so

wonaa lexxi tokoosi yizde jeytaare e lexxi mawzi

yizde heelnude haa mbaawa yiilirde aduna o no

njiziri nih. Ndimaagu rokkirtaake, so en njizi wonde en ngummoto e joznde, ceeren e zoyngol, njaven

yarlitaade. Xeewen lexxi jahruzi yeeso to bannge

faggudu zi fof, vamtii ko e zemze mumen. Won mbirniindi, sirlu woni e zemngal, so wonaa ngal janngaa,

ngal wittaa oon sirlu walla ndiin mbirniindi yiytetaake. E nder oozo aduna julfijulfindirzo, so en tiiznaaki,

zemngal men hono Pulaar yooloto e nder zemze

gozze, pinal men majjita e nder pine koze.

Raneeve nani kavee jamma e ñalawma ngam yizde

zemze mumen njaalo, wozeeve nana kaptoo jamma e nalawma ngam hoto zemngal mumen e pinal

mumen njoolaade e zemze e pine raneeve. Hoto

njaven hankadi raneeve koomta en, calozen kadi

wozeeve puunta en. Kamve fof ve ceeraani e

hoomtude en e fuuntude en, have mbaawa wostaade zemze men, pine men, ve mbaawa huutoraade en to bannge faggudu, ve mbeja kokka e njalaaaba e nder

jeereeri men. banndiraave, ceeren e miijooji zemngal men jannganooma, winnda kono majji e nder daartol, hayso zuum laatinooma goonga, foti wonande en ko

yeru. Ngoongzinen tawo, wonde zemngal men wonaa maayngal, e ngal waawi tammbaade ganndal, ngal

wonaa covngal, e ngal waawi vadtoreede Geno.

So en ngoongzini zuum, ezen mbaawi janngirde

ngal goonga. Mbaasen wiyde kadi, hayso nezzo janngi ngal hannde naftortaako ngal, sabu waawaa

 liggoraade ngal, ngal addataa longere. kono hazi

ngal liggoreede tan, walla waawde addude lonngere

ko en laamaaki, kala laamiive, njidata ko yoo zemze mumen njannge, liggoree, walla joom mumen cozoo e zemze koze ngam zaminaade walleede to bannge xellitaare.

Goongzinde wonde zemngal men wonaa maayngal,

ina waawi tammbaade pinal, firtaani hoto en njanngu zemze janane. Njanngen zemze janane, nafoore

mawnde ina e majje, ezen mbaawi huutoraade ko

nafata e majje ko, ngoppen ko nafataa ko. Ciiwten

zemze e renndooji, ñemmben ko nafata ko;

cerindozen ko nafataa ko.

Banndiraave, ko goonga eggooru hozooru, addannoo en waylaade, ngonten ko lexxi zi tawzez zi ngoni koWoni wontude ko nezzo woni, ko waztude haalde zemngal mum, faarnoroo pinal mum. Ko zemngal woni fiztaandu kenol. Ko zeezo geze ngaddanta nezzo waylaade, ko kannje kadi majjinta zemngal: Kozdigal,

majjere, baasal e kalifaandi.

So a hozdii e nezzo haa teengti noon so tawii ka tawzo mo, so a tiiznaaki tan mbaztata haalde ko zemngal makko, haalde zemngal makko bonaani, kono so a reentaaki ngal maa ngal maajat. Ko zum tagi hannde Fulve heewve ina majjiti e lexxi gozzi, hayso won lexxi gozzi njanti e Fulve ne heewaani.

So a majji, a woni baaszo, sabu a anndaa nafoore ma, a anndaa ko vamtat ma. Kala ko addaa e ma keewza ko jaggude, ngongzina, ndewa, paarnorozaa ko a haanaani faarnoraade.

Baasal kadi ko ñawu bonzo, sabu so nezzo waasi tan javat liggineede, so juuti tan a wontat ko ligginoowo ma o woni, hay so a wontaani mo, zemngal ma heewi ko majjude, sabu ko aan sokli mo, wonaa kanko jogii e ma haaju, hay so omo jogi e ma haaju, aan vuri hatojinde e makko. Baaszo ina weevi laamaade, ina weli weevi halfude.

Kalifaandi fof noon ari dow geze limtuzen dow ze. So nezzo halfiima, huutorte, so huutorimaama kono wela mbayata. Kalfaazo seerti e ndimaagu, seerti e pinal seerti e zemngal.

Banndiraave, zemngal wonaa leydi, wonaa ngenndi, ko nezzo woni zemngal, woni pinal.

Kala leydi mbaawza wonde aza waawi naworde zemngal ma e pinal ma.

So en xeewi fulve hannde ina carii wonaa tan e nder Afrik, nana haa leyzeeli Raneeve, wozeeve e

oolzuve kono kamve fof e wozzoyde eve mbaawi reende zemngal mavve, ve moofta pinal mavve.

Laamuji men wonnoon njizaa zemze men vamtoo, njavataa wallude hatanteeve men e wittiyankoove men haa Pulaar waawa sozeede e duze laamu.

Tuubakoove nde ngari e nder Afrik ngam jiimde, ve tawi ko yoga e Afriknaave haa teengti noon e Fulve naatii e Diine Islaam, ve nanndiri wonde veen naatve e Islaam yoo ngoppire noon, sabu miijaade ve wonde Islaam vuri vamtaade e Diineeji taaniraave mavve. Tuubakoove pelliti naatnude Iisayangkaagal e lexxi zi ndewaani Islaam.

Aarabeede ngari ngaddii Islaam tawa ndewi ko jeereende mawnde, tawa paynditii heen ko njeeygu.

Tuubakoove ngari, mbiy ko en majjuve, ezen poti findineede, ve ngaddi e men Iisayankaagal.

So en xeewi hannde, vuri rewde ziin diineeji tan ko enen Afriknaave. Njehen leyzeele aarabeeve, xeewen maa en njiy Islaam mavve e mo ve ngaddi e men o ina seerti.

Njehen leyzeele tuubakoove hono farayse ko 2%

yahata Egliis.

Banndiraave won wiyoove ala e sago njanngen Arab, sabu ko e mum Kuraana jippii, kadi ko kanngal haaletee nder aljanna.

Hoto puunten koye men, xeewen annabaave wiyeteeve kala ve, immii ko e lenol Yahuuda en.

So on mjiyi, mbivo nawda Diine e Zemngal, ko ngam etaade weddaade lewlewal holi jokkondiral gonngal

 hakkunde majji:

Mi janngii, walla mi nanii, Fulve heewve ina mbiya

won'de ala e sago Islaamiyankoove fof njannga Arab wazi noon ko e zemngal Arab Kuraana telli, ko kanngal kadi foti vadtoreede Geno, ko kanngal kadi woni

zemngal aljanna, walla ko kanngal huutortee e nguurndam caggal maayde. Fulve no lexxi gozzi

Islaamiyankooji nih ina poti janngude zemngal Arab

haa ngannda diine o hol ko noddata nezzo e dow

mum, holi loowdi makko, holi vural makko, holi

nafoore makko e nder nguurndam, kono veen fulve

walla ziin lexxi Islaamiyankooji mbaawataa

hevindaade peewal, nehdi e nafoore Diine o, so tawii deftere Kuraana nde firtaaka, maa waztaaka e zemze mavve.

Ina moxxi kadi ngannden wonde diine wonaa

njoovaari laakara, nafoore mum ko e aduna ga.

Njizmi ko yoo en nganndu enen fulve walla enen

lexxi Islaamiyankooji, maa iisayankooji maa

Yahuudayankooji tawa en ngonaa Aarabeeve, maa

Yahuuda en walla Tuubakoove holi darnde men fayde e majji. Nezzo kala ina sokli Geno ina sokli Yaakaare e zamaawu nguurndam caggal maayde, sabu so en miijiima wonde so nezzo maayii tan gasii, nguurndam ngozzam alaa, ndeen nguurndam hannde zam

jogotaako maana. Ngannden wonde Diineeji zi kala ngoni ko e yiylaade Geno, holi heen dewzo laawol

moxxol, mbaasen tan wiyde wonde en njiiytii Geno

gasi, en coklaani jokkude e yiilaade mo.

Hol ko tagi rewve laawol Iisa walla Muusa kañum en

fof badtortoo Geno ko e zemze mumen ze muuyni,

walla ze kevindii. Holko tagi enen fulve en mbaawaa

vadtoraade Geno e Pulaar? Mbele fulve wonaa Geno

tagi zumen? Mbele Pulaar wonaa to Geno ummii no

zemze gozze ze nih?

So en mbeddiima miijoooji men, maa en taw won

fenaande, mojobere, fuunti mawzo woni zoon.

So tawii yimve fof poti e Geno, so tawii zemze fof ko

to Geno ummii, ka tagi enen fulve en badtortaako

Geno e zemngal Pulaar ngam muuynuzen,

kevindizen.

Horsinaave am, ngaree mballondiren, kala leñol

yiilotoo ko yoo zemngal mum saro, pinal mum vamtoo,ngannden Geno ko Goodnoozo, Goodzo, Goodoowo haa cay, kono diine fof ina loowi pinal, njaven, ngoongzinen Geno, kono calozen diineeji gaddaazi e men

zi fof ina coomi fuunti e yizde jiimde maa huutoraade.

En njizaa bonnitde diineeji, sabu vure keewze nani e

majji, ezi kolla en no nguurdeten, no ngondirten, no

mballondirten, no kozdirten, no zaminirtozen ekn...

So tawii tan en ngoongzinaani wonde enen Fulve

ezen mbaawi badtoraade Geno zemngal men,

calozen wonde ko ngal covngal no Aarabeeve njiziri

wazde ngal nih, walla ko ngal maayngal ngal waawaa

tammbaade ganndal no tuubakoove njiziri wazde

ngal nih, en mbaawataa janngirde ngal goonga e men

haa mbaawen reenirde ngal pinal men, mbaasen

yoolaade e nder lexxi walla laabi gozzi.

En njizaa sarde walla yaajnude jabbere men, haa

laynen zum e lexxi gozzi, kono njizzen tan ko joofaade lenol men Fulve, ko kanngol woxi en, ko zemngal

ngal njiilotozen goongdinde sovaani, maayaani, ko

kanngal njizzen jokkude wiztude, janngude,

jannginde, mawninde haa mbaawen jeytaade,

mbaawen reende pinal men, haa renndooji e

vesnguuji men garooji ndaña ko ndoni e men ko

nafata.

So en xettii yeruuji keewzi e nder daartol Fulve maa en nganndu Tuubakoove Portigaal nde ngari e nder

Afrik ve kiiziima fulve, ve vurnoo jokkondirde ko e

lexxi gozzi zi, zuum wallaani fulve, saka zemngal

pulaar. Nde diine Islaam kadi addaa e men, hono

mawve fulve hono Seeku Umaar Tall, Ibraahiima Dan Foojo fof pelli jihaadi kono ko yoo fulve mbaylo

ngonta rewoove diine Islaam, ngona haaloove Arab.

Sinno tan wonko hareeji mavve nafnoo, hannde fulve

tawatnoo ko laamiima e nder yoga e leyzeele Afrik, to

Pulaar haaletee, kono wozve naw laamu, ngoppiri en

enen fulve diineeji zi.

Hannde so a xeewi ziin diineeji to umminoo to nattii

jogaade toon doole, zi njogii doole ko e nder leyzeele

cakkitiize tuubde e majji, haa teengti noon e leyzeele

Afrik, ko enen vuri sevvitaade e nder diineeji he.

En mbiino diine soomi ko pinal. Nde tuubakoove naati e nder Afrik, ve tawii yoga e fulve ve naatii diine

Islaam, ve miijii wonde hay diine Islaam o vuri

yahdude e pinal mavve e diineeji taaniraave men,

zum wazi ve ngoppi en e diine Islaam o. Hannde so

Pullo wonaa

Islaamiyannke, ko Iisayanke walla yahuudayaake.

Aarabeeve ndewi ko e laabi njeeygu haa cari diine

mumen. ngannden aarabeeve e tuubakoove fof alaa

jizanzo en moxxere, vamtaare, xellitaare.

ko haaletee e nder pottite mawze ze fof ko lojde en

tan, ko no alaa heen fof ko siinetee.

So en xeewi, leyzeele men walla laamuuji men fof

ina ciifi "Hakke Aade'' kono to nder, zi zooftaaki ko ve

nanndiri e dow majji ko.

So en xettii yeru leydi Moritani, Islaam ko diine laamu. Hay moritaninaajo gooto alaa ndimaagu woppude

diine Islaam o, kadi e nder doosde laamu, gardotoozo

leydi wonata tan ko Islaamiyanke, kala kadi goppuzo diine o foti ko wareede. Ko zo ve kawi, ve kanndii, ve mbazi en e bolong, ve cukki.

Tawa noon e nder nanndirawal leyzeele, nezzo fof

ina waawi fotde suvaade ko nanngi hakkille mum, ina

foti suvanaade hoore mum diine yizi rewde walla

waasde rewde hay dara.

Xeewen no Safalve Moritani vosiri haa njottii to njottii zo. Ko ardii fof en mbiino ko zemngal woni wonki

pinal. Nde ve njurniti caggal jeytaare, wonde so en ndenndii e mavve zemngal Farayse ngal, ve

mbaawataa jiimde e men no ve njiimiri e safalve

valeeve nih. Zuum wazi ve cozi Arab e nder duze

laamu, yoo jannge ala e sago, ezen nganndi fulve e

lexxi valeeve gonzi e Moritani zi laawinooma (1966).

Nde zuum siinanoo, wonnoon ko kamve ngoni e

jappeere laamu, ko kamve njogii doole, e kadi tuubakoove farayse ina njizi yoo zemngal mumen jannge

saroo mballive e Kaalisaaji, ngam heblude

jannginoove, waawve muulde defte. So en xeewii,

nde Arab naatnaa e duze laamu leydi he, ko defte

ummiize leyzeele aarabeeve kuutortenoo.

Ve kaazaani tan zoon, e nder kitaale (1970) laawol

janngde feccii hakkunde Arab e Farayse, kono

jaambareeve fulve kavanooma haa duzal zemze ngenndiiji sosaa, tolnooji ngam xeewndaade Pulaar e duze laamu evva, kono wonnoon ngartam mum ina

heewnoo nafoore wonande valeeve fof weddaa,

soorna ladde, caggal zuum duzal ngal fusaa, faytiraa

duzal jaavi haaztirde.

Nde wonnoon janngde leydi fawii ko e lankude

valeeve, laamu safalve kadi wallondiri e tuubakoove haa laawol janngde gonngol evvaa e 2002. Ngool

laawol fof mbiyaa kadi vuri bonde e valeeve, sabu

kala ko fayti e pinal janngetee ko e zemngal Arab.

Laamu safalve wazi fof, sokii, warii, taccinii kono

hazaani valeeve njavaani woppude zemze mumen

fayndaare mavve fof ko yoo valeeve heddiive ve

mbay no Hardaneeji nih. Ve ndewii e ndoolndoolaagu, caggal zuum ve ndewi e laabi janngde ngam yizde

lankude en. Ko goonga won ve ceeraani e haveede.

So en njokkaani hare, so en xeewaani ñemmbude

aduna o ko yahata ko en majjat. Xeewen hannde

hare hakkunde leyzeele mawze e Aarabeeve, fof ko

yizde jiimde e salaade jiimeede. Xeewen hakkunde

Israaiila e Falasziin, no ve kavirta gila dawaa dawi.

Falasziinnaave kavirteeno tan ko kaaxe, hay so

hannde ve ndañii kavirze bonze.

Banndiraave mi wiyaani yoo en mbaz

ndoolndoolaagu, njiz-mi ko njanngen, paamen ko

njannguzen ko, mbaasen wonde jannguve beydii

majjude.

So en xeewi hannde, jannguve men zemze

tuubakoove, vuri abbitaade ko e pine mavve, kaalata

ko zemze mavve, joom mum en ina kersa haalde nih

zemze mumen, won heen cikkata ko haalde zemze

Afrik ko majeere, sabu Afriknaave ko yahruve caggal,

vamtaaki.

So en xeewii kadi yoga e jannguve men Arab, vuri

abbittaade ko e zemngal Arab, e pinal mum. Kono so en njerondirii jannguve arab e jannguve zemze

tuubakoove, maa mbiya ko jannguve zemngal Arab, nguuri e nder mavve ve vuri pinal.

A yaakaare men woni finde ko jaggude ko moxxi e

hanki mum, faarnoroo zemngal mum e pinal mun,

tawa kadi añaani pine gozze ze.

So en xeewi ko wiyetee"Globalization' maa

"mondialisation" yizi ko yoo aduna o fof jogoo

yiyannde wootere, haala zemngal gootal, jogoo pinal

gootal. Zuum noon hayso ina jogori wonoyde e

teeminanze garooje, ko leyzeele maa pine leyzeele

mawze ze ko kañum en njaalotoo.

So en xeewii Moritani, doosze laamu gadane

Muktaar Wul Daddah e ballal Farayse, ndazzii

yoo zemngal Arab won zemngal vivve leydi fof,

Farayse wona zemngal liggey. Haa e nder doosze

laamu 1991, Arab wiyaa ko kañum woni zemngal  

Moritaninaave fof, zemze ngenndiij ko Arab, Pulaar, Soninke e Wolof.

Moritani maayat kono wonataa Arab, hay sinno ko

Bani Hassan en veen dogve Arabii ngari mooli e

Moritani, ngadii waawnude Berbeer en e naatde e

Islaam e haalde zemngal Arab.

Ndeve pewjata ngol dawrugol bonngol e fulve e

valeeve, ve kuutori Islaam ngam sarde zemngal ngal

e pinal mavve.

So tawii noon en njavii wonde nezzo waawaa wonde

e nder Islaam tawa haalaani zemngal Arab, biyangal ko e mum Alkuraana jippii, ko enen njavi fuuntii.

Capaton Moritani ko Beerbeer en, tawde ndañii leydi noon ina njizi laamaade ina xeewa  wontude

Aarabeeve, haa mbaawa lankude lexxi valeeve

gadinoozi hozde e nder leydi he hay sinno ve

njiziino waylude daartol ngol, aduna fof ina anndi ko

valeeve ngadii e leydi he.

Banndiraave, ngaree tawde laamuuji men kuccanaani zemngal men, veyden tiiznaare haa mbaawen yuvvinde wizto maggal, kelmanteeri maggal, lelngo maggal. Hannde Tabital Pulaagu ina fotnoo wonande en

njuvvudi, walla javvorgal tawa enen fof so en viri, ko heen njuppeten, kono peccor ina heewi, añve men

njizaa ngonen, ndenten, njuvven, so wonaa zuum en njiitondirtaa, haa mbaawen jeytaade. Alla e sago paamen evvooji añve men, haa paamen ko ve njahata,

hoto en njamfeede, nimsoyen janngo.

So en xettii Moritani, Ko tagi Fedde Vamtaare Pulaar e Tabital Pulaagu paamondiraani? Mi yananaaka kono ngardiigu ina jeyaa heen. Ko goonga ko Pelle

Vamtaare Pulaar e nder yoga e leyzele men kecci

Tabital, diisnondiral ina fotnoo luggizineede hade

Tabital soseede, tawa ardii Fedde nde ko yimve pelle

vamtaare ze, ve golle mumen keptina, haa luure

keewze ustoo.

kono e nder leydi ngootiri, leñ`ol gootol, zemngal

gootal, pinal gootal, yimve pecciima, feccere fayii

Fedde Vamtaare Pulaar, feccere fayii Tabital Pulaagu, so tawii ko doole e ngootaagu xeeweteno haaytii

daneede, añve kadi ndañat sago mumen. Holi kadi no pelle hono UNESCO mbaawirta wallude en tawa ko

en leñol gootol ezen mbazi pelle pelle?

So tawiino peccoor o ko mbaydi nanondiral, gooto fof maa waawatno kadi liggaade tawa ina wallondira e

gozzo o. Kala to luuren men mbaawi tolnaade, kala no hareeji men potiri, mbaasen kam welsindaade

zemngal ngal, ndeenen pinal ngal haa mbaawen

jeytaade.

Ezen keewi jannguve, kono yoga e men pezzitaaki,

njavaani ligginde hakkillaaji mumen, zaccaani miijooji

mumen mboya haa mbaawen faamde e zaccande

yontaaji men garooji ndonu janngo e laawol

nguurndam naftowol.

Xeewen hannde sukaave men no mbayi.

Xeewn hannde mawve men no mbayi.

Sukaave men paggitiima jikkuuji jiggaazi, tawa yoga e mum en ngonaa veydooji, wonaa moxxi e men.

Kono veydii wazde noon ko e hay nder leyzeele men,

zemze men e pine men koko kiizaa alaa ko haali

noon e nder leyzeele gozze. Cukalel ina leefi, ko

woowi yiide fof ko zuum ñemmbata, hay mawzo ne

ina waya noon. Teleeji hannde lomtiima dingiral hanki

Dingiral ngal hollirta ko pine janane, walla pine leydi

ze ngonaa pine men.

Xeewen Moritani, xeewen Senegaal, xeewen Mali, e nder rajo e tele holi no foti Pulaar jogii heen

hojomaaji?

Potzen ko havaneede ngam yoo potal waz tawo e nder rajooji e televisiongaaji leyzeele men, haa kirjinen

yoo zemze men mbittee, cozee e nder duze laamu

haze mbaawa abbaade ngam tambaade gannde kese

Hay wiztooji kollirii wonde cukalel so addiima

janngude zemngal mum neeniwal, so janngii zemze

gozze ze vurata fezzitaade.

Banndiraave, hare men yoo won hare zemngal men, haa mbaawen reende pinal men, nehen sukaave men

e maggal, haa mbaasen yoolaade e pine gozze e

yontaaji garooji.

Mawve men ngontii maccuve majjuve e nder zii

jumaaji e jamaaji tawa ko yoolaare men hebletee e

majji. Ina heewi e men wiyoove, Aarabeeve maa

Safalve ina pamzi Diine, so tawii veen adduve e men Diine pamzitii e makko, ko tagi enen ezen cozoo e

makko ezen piytoo beccee ko enen vuri juulzude.

Ve ngaddii e men Diine kala baawnoozo wonde ko no kamve ve kuutoriiko mo ko to bannge jiimde e

fuuntude have mbaawa laamaade en. Holko tagi e

nder Moritani e nder doosze laamu, so nezzo woppii

Diine Islaam foti ko wareede, zum fof ko kanndol,

sabu leydi moritani ina siifi nanondiral Hakke Aade,

ina jeyaa heen hakke rewde Diine mo yizi.

wazaani laamiive men wazde noon so wonaa yoo en tonngo e Diine he, njanngen zemngal Arab, haa

Zemze men nuska, pinal men yooloo.

Mi winndiraani zum sabu añde Diine kono

mbinndirmi zum ko mbele ko heewve paamaani ko

ina paama, e mbele faamve ina kuli yaltinde ve ne

ngannda wonde won ve ngoxaaka maayde, won ve

kulaani goonga. Mbindirmi zum kadi ko kiram leñol e

yizde zemngal e pinal mum.

Mi añaani Islaam walla Diine gozzo, kono so en

xeewi so tawii Islaam no diineeji keddiizi zi nih

noddata ko potal, jam, deexre, mbele leydi men

Moritani inniraandi Islaamiyankeeri sakkii walla hollirii

ina foozanoo zeen geze. So en xeewii gila e

maccungaagu, haa e leptude e warde nguru valeewo,

hoynude zum, yizde nuskinde zum. Ndeen noon

ezen foti anndude wonde oozo Diine e gozzo fof won

ko soomii heen, koko soomii heen ko njizzen

soomtude, mbejen zum mbele ngannden holko firti

Diine. Diine ko yiilaade Geno jamma e ñalawma, sabu

hay gooto anndaamo, anndanaamo, ko o kumpa haa cay. Laawol diine noon ardi ko mbele yimve ina

mbaawa wuurdude nguurndam moxxam, mbaasa

heewde luure, fitina, so majjiraama kadi nduttoo e

laabi zi evvi haa mbaawa wuurdude. kono heewii e nder leyzeele zo pinal heewaani, laamuuji kuutorii

Diineeji ngam zanninde lexxi haa mbaasa

foozanaade laamu, nduumoo e majjere e baasal tawa

ezi mbaawa jokkudi e juloraade zi.

Mi wiyaani yoo en zaccu jokkaade e diineeji,

mi wiyaani, yoo en kave hare yaltude e majji, mi

wiyaani yoo en ndutto e diineeji taaniraave men

hanki, mi wiyaani yoo en mbonondir e hozdiive men,

mbiimi ko yoo en xox, xonnen yimve men, haa

mbaawen salaade fuuntiiji tawa ko penngizzi, hay mo janngaani jiiliizo ina faama alaa ko haali noon

biyoowo ko jannguzo, pinzo, pezzitiizo.

Ngaree banndiraave, so en pellitii havde e oo ñawu

gonzo majjere, majjere nde jibini baasal, baasal ngal

taanni kalifaandi, kalifaandi ndi njaatnata ko yoolaare, en xeewat holto nehaande nde, holto zazol

gaddungol rafi o woni, xeewen zuggitde ngol, rafi o

maayi pak wontaa artu haa cay, mbaasen wiyde ezen kava e batte maggu, batte e rafi njiidaa.

Banndiraave, so en pellitii daranaade zemze men

ngenndiije, haveede yoo laamuuji men njav ze

mbittee, haze mbaawa sozeede e duze laamu, ze

ngabboo zemze tammbiize ganndal, faggudu, potal,

nezzankaagal, en njavat ko adii fof zemze men ze to bannge Geno kañum e zemze keddiize ze fof poti, kono to bannge yimve, zemngal ina vurnee zemngal, kono fawii tan ko e darnde yimve maggal e laamuuji

leyzeele zo ngal haaletee. Ko refti heen en njavat

wonde wazzaaki e kala dewzo Diine Islaam, so ina

 juula, walla so ina duwoo, janngude zemngal Arab.

So wonaa njavzen, ngoongzinzen wonde zemze men

ngenndiije ze eze mbaawi juulireede, duworeede, hay so en njanggiize en njanngirtaaze goonga e men.

Banndiraave wiyeede Alkuraana tellii ko e zemngal

Arab, e kala dewzo Diine Lislaam foti ko janngude

ngal, haa waawa rewde Geno, zuum ko fuunti

Arabeeve, so tawii Muhammadu ko Aarabe, ko

kañum feri Diine Islaam ala e sago tawde wo yizi ko

findinde Aarabeeve e renndinde zumen, Alkuraana o

muuletee ko e zemngal Arab. Kono zuum firtaani,

dewzo diine Islaam fof ko Aarabe, kono so tawii wo

badtortoo Geno ko e zemngal Arab he, o wozzaani

e wazteede Aarabe.

So a yiyii leyzeele hono Moritani ina poozanoo wonde

Aarabeeve, ina poozanoo yoo zemngal Arab jaalo, ko ngam nuskinde zemze men ngenndiije e xeewde

riiwtude zemze koze, sabu eze xoxna yoga e men.

Ve njizaa xoxen, sabu ve mbiyata ko so en xoxii en paamat kove ngoni e dow mum, mbeddozen  Diine o zah.

Ve njizi renndude e men tan ko Diine o, kono hay

zuum, ve njizanaa en, ko mbele eve kuutoroo en, ko

zuum wazi ve mbiyata ko Diine o woni ngooroondi, ko

kanko woni ko renndini en, mahondiri en. So tawii ko goonga e mavve yo ve zaccu njanngen zemze men. haa mbaawen rewrude zumen Geno hay sinno kono ve njiziri nih.

Mi wiyaani yoo en mbay no Suudaan nih, sabu toon

ko Islaam havata e Iisayankaagal, Islaamiyankoove

ve njizi ko yoo leydi ndih fof wontu Islaamiyankoove,

 ko zuum bannge worgo o salii.

Aarabeeve hannde ina paarnoo no Diine Islaam

sarorii e nder Afrik nih haa teengti noon e Afrik

bannge Hirnaange, sabu so ve ngonaano

Islaamiyankoove tan, ve ngonata ko Iisayankoove.

Kono zuum fof so a xeewi ko jerondiral doole

hakkunde leyzeele tuubakoove e leyzeele Aarabeeve

So en xeewii hannde ko wiyetee hare fayde e

"Terrorisme'' alaa ko woni so wonaa duxxondiral

hakkunde pine. Zuum firti ko hare nde wonaa hare

diineeji, walla hare hakkunde Islaam e leyzeele

tuubakoove, fof sabii zum ko pine ze ngonaa gootum

e gooto heen fof ina yizi yoo pinal mum ardo, haa

yimve walla leyzeele keddiize ze mbaawa

huutondirde e mumen. Kono so en xeewii,

Aarabeeve woni jogiive pinal islaam ve, ina kira no

feewi, ina kaamtoo no leyzeele tuubakoove burdeve

to banngeeji kala.

Banndiraave ngannden ndee hare wonaa nde men

hay so en ngonii Islaamiyankoove, walla rewve e

diine Islaam. calozen naatde e mayre, sabu wonaa

enen kavantee, ve njizi ko dañde wallidiive, ve

ceeraani e sarde e men miijooji wonde hare nde ko

hare hakkunde juulve e heefereeve, tawde noon ko

en juulve, ezen poti darodaade e mavve e haveede

hare Diine Islaam. Ve puuntiri en ko wiyde enen kala

ko en juulve, so tawii enen kala ko en juulve, holko

tagi ve njizaa zaccude en e aadaaji men, e zemngal men e pinal men, kono vi mbiy ko kala naatzo e diine

Islaam foti ko janngude zemngal Arab, ko e maggal

Geno vadortee.

Xeewen, nde Aarabeeve ngaddi e safalve Islaam, ve cali, kono ve poola ve naatna e diine he, ve cari mo

wonnoon vamtaare mavve ina heen. Kono enen holi

vamtaare men wonde e diine he? sinno tan ko o diine Geno, mo alaa mogge pinal e dawrugol, ezen

mbaawi  faarnoraade mo, kono so en xeewi gila to o ummii to hono leyzeele aarabeeve, gila Muhammadu maayi, hare ngardiigu dooki, e nder halifaave 12 heen 9 ko waraave. Xeewen luural Siia e Sunna haa

hannde ko ndeen fuddi. Ko goonga wonnoon ko en

lexxi eggatnoozi ina koza, ina ngabboo durngol, kala

leydi ngarzen xeeweten ko naatde e diine ndiin leydi haa mbaawen zacceede nguuren zoon e huutondirde e ve tawzenve. Hannde yimve heewve ina

paarnoroo wonde ko fulve ngoni ammbasaderuuji

Islaam e nder Afrik valeejo, kono zuum foti ko

suuzeede, wonaa faarnoreede, sabu ko gacce men. Ndeen ina waawi wonde kono hannde so valeejo wiyi ina jogoo araaraay diine kala baawzo wonde, fotaani

no janngde heewiri nih, ganndal yahriri yeeso nih,

no pinal xellitorii nih. Ngaree ngannden kala to

valeejo woni, kala diine o waawi rewde, o wallitta ko

 leñol gozngol. So en xeewii, yoga e sarve e men ziin diineeji natti rewde zi, kono kedditorii pinal ngal. Ko

goonga, hay sinno en mbaawaa artirde diineeji

taaniraave men, en potaani sozaade e bulle

puuyzeeji.

Banndiraave ngaree njalten e ndee nivvere bonnde. Peerten hakkillaaji men, ndaaren aduna o ko yahata

ko, xeewen finde e vamtaade e xellitde e xellitaade.

Banndiraave ngaree mbaasen e sozaade e gede

puuyze haa puuynora en.

So en xeewi capaton Moritani, ko Islaam o tan ve

njizi renndude e men, kal e mavve duñaazo deppotoo ko e enen fof ko en Juulve, zuum ina fira tawde ve

mbiyata Alkuraana tellii ko e zemngal Arab, enen fof

yoo en kaal ngal, yoo en njanngu ngal, kono wonaa

yizande en moxxere, kono ko mbele eve mbayla en.

So en xeewii leyzeele hono Indoneesi, Afganistaan,

Inde ngonaa Aarabeeve kono ko kañum en vuri

 heewde juulve, ko tagi veen mbiyaaka tawde ko

juulve tan yoo ngontu Aarabeeve. Zuum noon ina foti anndinde en wonde Diine mavve ve, ve o ngullata o  ko mojobere mavve, ko fenaande hippaande.

Seernaave men mballitaani, coziima e ko paamaani.

Ndaw ko haawni! so wiyaama Arab ko kañum woni

Zemngal Aljanna, ndeen dey Geno ko ooñiizo, so

tawii ko kanko tagi Pulaar, soninke e wolof, ko tagi

vee ve kaalataa, muuynaani Arab ina mbiyee yoo

kaal Arab. Geno tagi Arab e Aarabeeve, tagi Pulaar

e fulve, yoo Aarabeeve ndewmo e Arab, zemngal

mumen, fulve ndewa mo e Pulaar, zemngal mumen,

so tawii kay koo Potal e peewal. Banndiraave ngaree

mbaasen toonde Geño toowzo o, mbaasen takkude mo fenaande fepinaande tawa fepinndii zum ko

kamve yizve jiimde en, haa mbaawa huutoraade en.

So en xeewii Chretien en, woni Iisiyankoove, gooto

fof rewata Geno ko e zemngal mum. Diineeji ummiizi

e Geno biyeteezi zi fof poti e makko, kono wonnoon

gooto e majji fof yizi ko jaalaade, wiyata ko gozzo o

wonaa laawol goonga, wonaa laawol baawngol

badtinde nezzo Geno. So tawii gooto e majji fof ko to

Geno ummii, ko tagi rewve zi ve ina kava jamma e

ñalawma ina kazi aduna yeedde. So Geno yiziino

wazazi Diine gooto. Nezzo ina jogii ndimaagu

suvaade rewde ko hakkille mum jaggi, Diine wonaa

ko ronetee, wonaa waawnere, Geno tagii nezzo, rokki zum hakkille, zuum ko dokke mawze, kala vurzo

waawde huutoraade hakkille mum, vuri yahrude

yeeso.

banndiraave mi wiyaani yoo en ngoppu Diine,

banndiraave mi wiyaani hoto en njanngu zemngal

Arab, walla zemze gozze, mbiy-mi ko yoo en pin,

paamen, liggorozen hakkillaaji men, mbaasen

fuunteede e huutoreede. Ndogatmi ko  hoto en njoolo,

ndogatmi ko hoto pinal men ubbo, ndogatmi ko hoto

zemngal men majju, sabu nezzo ko zemngal, ko pinal. so o waasi zee geze zizi o nattii.

Banndiraave mi wiyaani yoo en koccu petelaaji,

kavezen, mbiy-mi ko yoo en liggoro, ligginen

hakkillaaji men haa mbaawen seerndude goonga e

fenaande mbaasen goongzinde geze ze hakkille

javataa, hono wiyde Aljanna ko Arab haaletee toon.

Banndiraave ko haalee ina heewi, zum ko miijooji

pokopokolam tan ngam jeertinde en. So Geno ina

rokki nguurndam maa en eto wallifaade deftel

gonngel tawa ezen veydii luggizinde miijooji men,

haa mbaawen weddaade lewlewal e yoga e geze

guuranooze, guuraaze walla jogorze wuuroyeede haa mbaawen kadi lawxude hakkillaaji men.

Renndooji valeeve haa teengti noon e wiyoove

mbiimi ina keewi so njaggitiima e huunde saloo

woppude, hay sinno nih addunoove e mumen ndeen

huunde ngoppii nde.

Banndiraave, ngannden kala "Diine" ko laawol

nguurndam, vure keewze nani e mum, kono so o ari

ko woppinde nezzo fina tawa mum, wo natti jogaade

goonga, ko pinal sooma e makko,xeewoove sarde

mo ve ko fuuntoove, ko hoomtoove, ko yizve

huutoraade hakkillaaji tokoosi e miskineeve.

So en xeewii hannde balle leyzeele pamare doole

ze mballetee ze tawa wallata zumen ko leyzeele

mawze walla gonze e xellitaade ko adii fof payndaale mavve ko pinal, nde faggudu e evvo wozzungo.

So en xeewi leydi Moritani, gila naati e 'liig Arab'

leyzeele aarabeede dennduze e hitaande 1973, joni e leyzeele Afrik valeejo, gila ndeen kadi jokki e yizde

waztude lexxi valeeve zi aarabeeve. Ve mbaawii

kam siynude feere mavve e nder safalve valeeve,

walla hardaneeji. Moritani, so lexxi valeeve ndaraaki, jooni jooni mbayten no Suudaan nih, en njih walla

hayso en njiyaani yaama en nani, fulve ina keewnoo

toon, kono kiiza, kiiva, kazaa hal haalde Pulaar haa

njejjiti zemngal mumen.

Banndiraave ngaree njananezen wonde Zemngal,

Pinal e Laamu ko ko naattondiri. ko zuum tagi ala e

sago so Fulve njizi wonde, njava naatde e dawrugol

leyzeele njeya ze. So en xeewii gila nde Afrik hevi

hoore mum, e nder leyzeele to fulve kozdi e lexxi

gozzi, fulve keewaano e jaagorze laamu e nder

koninkoove mawve. Xeewen leydi Gine Konakiri, no

Jallo telli en e fulve wozve bardaa e nder to wiyetee

'camp boiro', xeewen kadi no fulve vurdi lexxi kezdiizi hewde hedde 44% kono ngalaa koninkoove mawve, kadi keewaani e nder jaagorze mawze e nder laamu.Xeewen leydi Senegaal, fulve fof ina vadii e wontude jolfuve, kala mo haalataa Wolof wayi ko no wonaa

nezzo pinzo nih.Xeewen kadi hono foti fulve malinaave faarnortoove haalde Bamana.

Mi wiyaani yoo en calo haalde zemze lexxi zi kozduzen e leydi ngootiri hay so tawii ko kanji njogii laamu, kono njizmi wiyde en ko so en ndaranaaki xeewde

, laamu, en ndaranaaki en kaalaani en pasnaaki

zemngal men hay gooto wallataa en, tee semmbintaa

yoo ngal rokke hakke maggal e nder leyzeele he.

Enen fulve haa teengti noon e fulve Moritaninaave,

ezen njogii tonngi keewzi: ko adii fof Aarabeeve ngarii

tuubnii Beerbeer en, mbaawni zumen yoo kaal

zemngal Banii Hassaan en, caggal zuum ve tuubni

lexxi valeeve, ve njizi wostaade inal mumen, Diine

Islaam sarii, pinal aarabeeve yaaji haa wazti

yeeveede, haa jooni e nder fuuta, so nezzo yoozi

walla moxxi tan wiyeteeko "koo aarabe".

Diine Islaam tafiraa ko zemngal arab, ko pinal

aarabeeve ngoni loowdi makko. So tawii noon pullo

tuubii e diine Islaam, Islaam tafiraazo zemngal Arab,

mo yoga e mavve teengtinta wonde so nezzo naatii e

nder diine Islaam waawata rewde Geno tan ko e

zemngal Arab. So tawii noon enen fulve en njavii zum

en naatii e ceekol, sabu Diine wonaa turaade

tukkaade, walla waasde naamde e yarde gila

weenndoogo haa mutal naange ekn..., kono diine ko aadaaji moxxi toowzi, nafooji e nder nguurndam e

nder renndo.

E tuugnaade e ko kaalzen ko venni ko, ezen kava e

zemngal Arab pawa ngal e dow men ngal, tawa

rewnaa ko e laawol diine. Ngolzoo tonngol ina tonngi

en, ina tonngi zemngal pulaar.

Caggal zuum tuubakoove ngarii e nder Afrik, njiimii e

leyzeele men, mbiyi wonde ko en lexxi majjuzi,

ndeve mbirnii, sabu haa jooni ve njahaani, ve dacciri en zemze mavve, mbele ina wona ala e sago

liggondiren e mavve ngam waasde wiyde ve liggoroo en. Ve mbiyi wonde zemze men ko maayze,

mbaawaa tammbaade ganndal. Zemze tuubakoove

ko tonngol gonngol kazngol en janngude, wittude e

xellitde Pulaar.

E nder leydi Moritani, geze tati kewze tonnguze

 valeeve:

- Njiimaandi aarabeeve, waawnuve en yoo en kaal

zemngal Arab, naaten e diine Islaam

- Njiimaandi tuubakoove, waawnuve en yoo en kaal

zemngal Farayse, paggozen jikkuuji mavve.

- Njimaandi safalve wozeeve, yizve waawnude en yoo en ngoppu zemngal men e pinal men, mbayten no

hardaneeji nih.

Ndeen noon tawde en nganndii hoto zee mone ummii, potzen kay ko daraade, xeewen yooltude hujjaaji men. So mi yizi mi wiya hayso Moritani hevii hoore mum, enen valeeve kam en cuwaa jeytaade tawo, tawde laamuuji vittooji ina mbaddi jungo e faandu e leyzeele mawze zamineeze e majji. Ndeen noon, ezen ngondi e tonngi keewzi, kadi so goonga ezi metti havvitde, tagizi mettude havvitde ko yoga e men enen tonngaave haa viici ve en nganndaa ko en tonngaave.Ina jeya e payndaale men weddaade lewlewal e ziin tonngi mbele heewve ina ngannda, walla ina miijoo heen, haa mbaawa darodaade e veen annduve ezen ngondi e tonngi ve. Ko adii fof ezen poti sakkude peeje ngam rokkude yontaaji men garooji zi cuusal jokkude hare nde.

Enen fulve maa mbiya valeeve Moritani, potzen ko daranaade yoo won e doosze laamu mbayle, hono alkulal 6 e doosze laamu biyowal "Arab woni zemngal Moritaninaave fof (ko kanngal poti liggoreede e laamu e tammbaade ganndal), Arab, pulaar, soninke e wolof ko zemze ngenndiiji". Holto zuum fawii so wonaa e jinngande hoore mum, ko zo dawriyankoove men potnoo yuurnaade e yuurnitaade haa mbaawa jeytaade, sabu haa jooni lexxi valeeve ndimzaani e nder leydi moritani. Laamu walla njiymaandi tuubakoove venni kono laamu maa njiimaandi safalve lomtiima.

Holno kavtortozen banngeeji zizi kala? Njiymaandi tuubakoove ko goonga ina heewi tooke haa hannde sabu mavve moovde faggudu aduna o, zemze mavve e pine mavve ina mbejee haa njeevee, codee. Njiymaandi vurndi bonde ndi ko lankugol safalve. Gila leydi

ndi hevi hoore mum haa jooni, ko safalve wozeeve

laamii, ko kanum en njogii faggudu, ko zemngal Arab yizi faweede e farlineede e moritaninaave fof, zuum tan yonaani, ve njizi kadi nuske en, ngam zemngal men e pinal men mbaasa yaltude e leydi he, have mbaawa wostitaade en mbayten no safalve valeeve ve nih, hono hardaneeji. Ve teengtini njiymaandi mavve e doosze leydi, ndeve mbiyi wonde zemngal Arab ko kanun woni zemngal Moritaninaave fof, kadi ruttii  jeya e zemze ngenndiiji, ze njangetaake ze cozetaake e duze laamu. Aduna hannde o woni ko e yizde girnitaade, lexxi kiizaazi, vittaazi, belsindaazi tawa ko leydi mumen saabii, maa ngirnito hayso maayde maa won heen. So en xeewi yoga e njiymaandi addata zum ko waasde pinal e fezzitaare haa joom mum en puuntiree gize Diine, walla ngootaagu leydi. Enen en calaaki diine kono calizen ko fuuntireede diine haa have mbaawa jiimde en; ve majjina zemngal men e pinal men. So en xeewii leyzeele mawze ze, ze mbiyeten walla vurze anndireede leyzeele hirnaange, adan ze kavatnoo ko e "kominism" hono leyzeele fuznaange sabu gooto e majje fof ina foozantonoo jiimde walla liggoraade won e leyzeele tokoose galzuze, haa mbaawa hosde ngaluuji mumen, kadi haze mbaawa yeeyde zumen kavirze bonze, ze ndunazumen yoo naat e hareeji zum fof ko mbele ina cooda fetelaaji mavve e kavirze mavve bonnze, bonnooje. Ko addii zuum so en njiyi no leyzeele mawze ze peccirnoo leyzeele tokoose ze nih haa teengti noon e leyzeele Afrik, ve nbulvondir lexxi, mbele so tawii hay so leyzeele ze kevtii koye mumen, maa kav e koye mumen.

Aduna o hannde ardii zum ko joom ngaluuji en, ko kamve njiilirta aduna o no ve mbeliraa. Ko haaletee e Demokarasi"potal'' walla hakke aade ko vuri heen heewde ko e kunuze tan woni. Ina laavi noon won e leyzeele aduna ze rokkuve nezzo ndimaagu e kala fannu, ko wayi no ndimaagu suvaade ko yizi goongzinde walla rewde tawa wonaa e waawnere.Banndiraave en vooyii e poko pokolam, mbizo yaakori wonde valli men puzziima suusde ndiyam zam, vosen seesa seeza haa njottoyozen luggere nde, walla nehaande nde, ndeeno zen hoto miijooji men njoolaade.

Gila dawaa dawi, nezzo seeraani e yiylaade Geno. E yontaaji vooyzi, kala huunde nde nezzo waawaano firtude nawtatnoo zum ko to Geno. Waziino yontaaji, won e renndooji ndewatnoo ko caalli, walla kaaxe, walla jawdi, walla naange, walla lewru. Caggal ndeve nganndi wonde zeen geze fof ko e sato njeya, ve mvazti rewde Allaaji keewzi, tawa zi njeyetaake, so en xeewii aarabeeve dewatnoo ko Allaaji biyetenoozi:Allaata, Alujjaa, Mannaata ekn...

So en xeewii Gerek en ina ndewatnoo Jes...

Kono wonnon ko vuri heewde e ziin Allaaji ko kamve tagizumen, ve mbaztini tan ko e woppude zi.

Caggal zuum "Muusa" feeni e nder lenol yahuuda en, jangzeeli makko e pinal e aadaaji yahuuda en toongaa e deftere wiyeteendi

Tawreeta. O noddatnoo yimve ko e rewde Alla gooto, tagzo yimve, dixxe, leydi, asamaan, e leydi e kala ko wuuri e les leydi e dow e les kammu. Ko ndeen fuzzii jamirooje Geno vurze anndireede: Jamirooje sappo:

1- Hoto dan Allaaji gozzi e yeeso am

2-  Hoto waz sanamunuuji cehiraazi junngo, nanduzi e huundeeji gonzi e dow asamaan, e dow leydi e kanum en gonzi e dixxe les leydi. Hoto sujju e yeeso majji, hoto wazanzi hay dokke goote, ngati miin Geno, Alla ma, ko mi geno kiroowo, mbozo lorla anve am, kanum en e vivve mumen, taaniraave mumen e njaatiraave mumen, kono mi barkinat yimve am e rewoove jamirooje am haa e yontaaji ujunere iwzi e mumen, Yeru: (talki, lohi, pivi, nawndole, aaye...)

3- Hoto innu innde joomiraazo, Geno ma e mehre, ngati joomiraazo waasataa leeptude kala ginnoowo zum e mehre, Yeru (hoto huutoro so Geno javi e dow fenaande)

4- Siftor nalawma fooftere o, hormomo. A liggoto balze jeegom(6) liggey ma fof. Kono nalawma jeezaviijo o pooftoza, ko o nalawma fooftere joomiraazo ma. A wazataa hay liggey gooto, wonaaaan, wonaa viye gorko, wonaa viye debbo, wonaa maccuzo ma, wonaa korzo ma, wona kozo gonzo e nder galle ma.

5- Teddin yumma ma e baaba ma mbele balze ma ina njuuta e nder leydi joomiraazo, Geno ma, tottu ma ndih.

6- Hoto war hoore

7- Hoto jin

8- Hoto wujju

9- Hoto seedto ko wonaa goonga e dow kozdiizo ma

10- Hoto hatojin e galle kozdiizo ma, walla joom suudu mum, walla maccuzo mum, walla korzo mum, walla holsere mum, walla mbabba mum, walla kala ko jeyi.

So en xeewii ndee jangde e zee jamirooje, ko kanje ngoni hannde ngooroondi, diineeji biyeteezi ko telliizi zi.

Zeezo jamirooje kadi laatiima sariyya wonande lenol yahuuda en, ze ngoni loowdi pinal mavve. Kono so en xeewi nelal Muusa fof fawinoo tan ko ittude Yahuuda en e njiimaandi Egiptnaave e yaltinde ve Misira fayde e leydi ndi Alla fodannoove ndi hono Israaiila.

Caggal Muusa ko Iisa ari, njanngiin makko e kaawisaaji makko tonngaa e deftere wiyeteende Biible"Aadi Keso".

Nde o ari, o noddi yimve makko ko e peewal e woppude aadaaji gamotinzi. Ko heewi e njanngiin makko ina luunndinoo aadaaji mavve e pinal mavve. Njanngiin makko yowitinoo ko e:  Yiz Geno tagzoma o, njiza bannde no njizirzaa hoore ma nih,  o wiyi wonde Yahuuda en mbiyanooma e yonta Muusa "hoto war hoore" kono kanko omo wiyave kala pinnuzo e banndi mum, maa darne e yeeso naawoowo, kala biyzo banndi mum ko humambinne, maa darne e yeeso naawirde toownde nde, kono kala biyzo banndi mum ko huywere, haandi ko e naatde Jeyngol.

"Hoto jin" on mbiyanooma e yonta Muusa, kono noon miim mbizo wiya on"kala ndaarzo debbo tawa wonaa debbo mum, muuyaa zum, jinii e nder vernde mum".

Ina laavi, Aadi keso e Aadi kiizzo, gonnooze defte tuugnorze diine Iisayankoove, xettii no feewi e tawreeta.

Kala gannduzo diine o maa yiy geze keewze naattinaama e makko, wiyaama Iisa wiy ko "Vii Geno", kono ko vizzo ruuhuyanke, sabu ina ari e daartol wonde Mariyam ko mboomiri wonnoo nde jibini mo nde.

Caggal Iisa, Muhammadu nelaa, nde o ari o tawi ko Aarabeeve ina nguuri nguurndam kersinizam, ko yimve majjunoove ve ngonno, kono yahuuda en kozii, njogiima pinal. O tawi ko eve ndewa sanamunuuji. Ngam yizde yaltinde ve e kaan ngonka kersiniika e noddi ve e rewde Geno gooto, o jibinaani o jibinaaka, o alaa cuzdiizo, ngam riiwtude wonde Iisa ko vii Geno.

Njanngiin makko e jeewte makko, yantude e ko annduve mavve kocindi noo e Tawreeta e Jabuura e Aadi keso e Aadi kiizzo, muula wiyaa Kuraana, winndaa e zemngal Arab ngam renndinde lexxi Aarabeeve fof ngati ve kaalatnoo ko zemze ceertuze.

En njiyi hareeji keewzi mbazi, hakkunde lexxi Aarabeeve e koye mumen e hakkunde makko e lexxi gozzi.

Ziizo ngoni diineeji tati mawzi, biyeteezi tellinaazi zi. En njiyi ezi ndenndi e huunde wootere wonde Geno ko gooto. Ko heddii ko loowaako pine wiyeteeve ko annabaave nelaave e mavve ve.

Diineeji tati zi ko laabi, walla jiyanze aduna ceertuze hay so tawii kanji tati fof zi payri ko to gootel hono Geno.

Xeewen hannde luure gonze e majji kannji diineeji zi e nder koye mumen, alaa ko haali noon e hakkunde majji. So tawiino fayndaare majji wonnoo tan ko yiilaade Geno, ina waawi zi luurda kono tagataazi luurdude hazi caaboo warngooji, en njiyi hare diineeji e yontaaji vennuzi zi, haa jooni kadi ezen ceedoo hareeji tawa nih wonaa kanji caabii zumen kono ko kanji cooma e nder hareeji he haa yimve heewve mbaawa renndude e miijo wooto ngam havaade miijo wozngo. Zuum ina addana en suusde weddaade ngalzoo naamndal"Holi nafoore Geno e nguurndam aade?" e "Holi nafoore diine e nder nguurndam renndo"?

Ko adii fof aduna o e nguurndam zam ina haawni nezzo, so nezzo xeewii wonaa kanum tagi hoore mum, wonaa kanum kadi tagi leydi e kammu e dixxe ekn...Zuun noon ina addana en miijaade won doole mawze, ze njiyotaako, duumiize njiilata aduna o, tawde hakkille nezzo waawaa firtude yoga e geze kewooje.Ko refti heen, so nezzo kadi so miijiima tawde anndaa to iwi, hoto jori fayde aanat, zum tagi miijo wonde tawde ummii ko e Geno, jogori kadi ko faytude e Geno. Zuum noon e tonngol ezen mbaawi wiyde wonde ko miijo nezzo yiyti Geno e nder duumaare mum nde.So en xeewi loowdi diine pinal, ko ferande renndo laabi e hono wuurdiri tawa cazeele ina ngustii. Sariyannkooze walla wallifiive defte biyeteeze ko tellinaaze ze ko yimve annduve nguurndam renndooji zi. Ko zuum tagi yoga e janngde ndeve njizi jannginde yimve nde hayso wonii pinal lexxi mavve, ko vuri heen heewde ina waawi huutoreede e kala jamaanu e kala nokku.

Diine goonga goonga o wallata yimve kono nguurdiri e nder renndo hay sinno omo heewi tonngi e won sahaaji.

Ko heddii ko ko aadaaji, jowitiizi e naamdu e yardu e voornungal ekn...So en xeewii hannde aduna o ina heewi ko goongzinaani Geno. Ko rewata diine ko kadi ina famzi. Zuum ina addana en weddaade ngal zo naamndal"mbele nezzo ko ko majji e oo aduna walla woni ko e anndude hoore mum?"

So en xeewi hannde hay wiyoove Geno woodaani ve, ko boowal tan, kono verze mumen e hakkillaaji mumen ceerataa e addande zumen hoto payi jammgo. So hakkille ma miijiima hoto njogorzaa fayde janngo tan a duxxoto e kaawisa, so a duxxiima e kaawise tan a artat e les leydi, sabu zuum duumaare yaltii hakilantaagal nezzo. Diineeji zi fof nde ngari nde ngardi ko yoo ngoongzine hoto mbitte, walla defte ze hoto pirte e zemze gozze. Kono wonnoon nezzo ina laavi, xeewi wittude zi, firti zi e zemze gozze ngam yaaja haa aduna o fof hexa heen. Kono so en xeewii e zemngal Pulaar, haa jooni Biible gasaani firteede, Kuraana kadi haa jooni firtaaka e pulaar hayso tawii won wiyoove Doktoor Umaar Bah wazti Kuraana e Pulaar. Kono hay so zuum laatiima goonga, saraaki, yaajaani e hayso zuum laatiima holi nafoore mum tawde wiyoove mbiymi kuutortaako zum ngam rewde Geno? mogge keewze nani zoon, mbizo sikki sinno diine ardi ko yoo yimve nganndu Geno haa mbaawa rewirde zum no haanirta nih, hoko tagi firo kuraana wellittaake haa ve ganndaa arab ve kevindoo loowdi deftere nde. Kono alaa tawde tan aarabeeve wallifiive deftere nde mbiyii heen wonde Kuraana o tellinaa ko e zemngal Arab kala  innitortoozo Islaamiyanke yoo huutoro Arab ngam rewde Geno ellee zemze gozze ze ko covze. Mbele wonaa yizde tan yoo ziin lexxi mbaylo ngonta Aarabeeve hay sinno njogoraani hevtineede to bannge mavve mbele eve mbaawa huutoraade zumen. Alaa fof to wiya e nder Kuraana so nezzo ina juula yoo janngu Arab. Mi felaani Aarabeeve, pelmi ko koyemen, enen wiyoove ko en jannguve, finve, faamve, yiiliive, fezzitiive ekn...kala ko addaa e men en morlat mozen, ndeexen, mbiyen kadi ezen toona jaambureeve. ko goonga heen sahaaji, won e leyzeele  ina kuutoroo ndoolndoolaagu ngam waawnude yimve e rewde diine dowla, kono hay zuum enen cazeele men ko goongzinde ze geze jizaaze faweede e men. Mi felaani kadi tuubakoove, pelmi ko koyemen, enen wiyoove ko en jannguve, finve, faamve, yirliive, fezzitiive ekn..

En njizaa ruttaade e geze vennunooze e nder daartol men ko nanndi e maccungaagu. Mbaasen fawde kala bone keptiizo en e daartol vennungol kono xeewen ummaade, ndarozen, ngannden ko e majjere ve kuutoriinoo en enen e ngaluuji leyzeele men. kono hannde Afrik waasaani annduze, jannguve, alzuve, joom humpito en e fannuuji kala, kono en ndonkii yahrude yeeso to bannge faggudu. ve mbaawnii en yoo en njanngu zemze mavve, mbele ezen njogoo pine mavve, njiejjiten hanki bonzo ve mbaznoo en. So en xeewii yoga e leyzeele men ko kevi koye mumen woni duuvi capanze joyi(50), kono wonnoon ardiive leyzeele men ko vuri heewde heen keblaa, muula ko e duze laamuuji tuubakoove, ina mbazdi junngo e faandu e mavve. Kono ezen njaakorii wonde maa yonta ar, yonta luutotoozo, yonta jeytaare, yonta vamtaare Afrik e vivve mum wuurde nguurndam moxxam tawa ko e warneede ngaluuji leyzeele mumen. So en xeewii hannde Afrik ko duunde vurnde alzude e aduna he kono ko enen vuri yahrude caggal to bannge faggudu, ko en vuri waawde warndirde, ko en vuri waawde maayde tawa saabii zum ko heegeeji walla wafiiji nattuzi warde e nder leyzeele mawze, ko en vuri ravvidde balze. Sago anve men tan ko yoo liggondir e ardiive leyzeele men ina kosa ngalluuji men, tawa yimve men ina tammoo ze looraani.Ha hannde ko leyzeele seeza njiilata aduna o. Gila to wonnoo leyzeele jeezizi (7) haa wonti jeetati (8), haa vosi wonti noogaas (20). Kono so en xeeewii zeezo leyzeele noogaas jiilooje aduna ze, Ko leydi Afrik ngootiri woni heen hono Afrik Bannge Worga. Mvele leydi ngootiri ina waawi yooltude hujjaaji leyzeele Afrik fof. Ko goonga gila e yontaaji vooyzi, won Afriknaave darinoove ngam yoo afrik won, yoo jeyto haa waawa jeyeede e fewjoove

geze aduna ze, kono yoga e mavve mbara, sabu miijooji mumen moxxaani e leyzeele mawze sabu liggey mavve wonnoo ko findinde vivve afriknaave mbele jeytaare nde ina laatoo goonga. Kono so en xeewii mawve leyzeele Afrik nde kevi koye mumen fof ngonnoo ko kuutorze leyzeele mawve ze. Ve njamfiima vivve duna mavve, won heen ko vuri heewde mbarii vivve leyzeele mumen sabu heddaade e laamu walla sabu ngam sarwude leyzeele mawze caabiize ha ve kevi laamu ze.Leyzeele jiimnooze Afrik ze, zacciirii Afrik ndonu won heen Afriknaave ina mbiya ndonu o ko moxxo, won heen ina mbiya ndonu o ko posone: nguun ndonu woni zemze mavve. Ndeve ndokki Afrik jeytaare, ve zacciri zum ko zemze mavve, ko zeen zemze janngetee haa hande e nder leyzeele Afrik. Won e mavve nih zaccirii won e leyzeele Afrik diine mumen hono Iisiyankaagal. Gila ndeen haa jooni leyzeele men xeewaani xeewtaade laabi janngde men e zemze men janngirze. Ko goonga dande zemngal denntingal Afrik fof ina sazi, kono gila nde Fedde Ngootaagu Afrik sosetee, zuum ina fotnoo wonde ngooroondi ndi. Ina hersinii e men hannde waasde jogaade zemngal, janngete ngal, janngirte ngal, kaalete ngal e liggortengal e nder Afrik fof. Hay e nder batuuji men kuutortozen ko zemze ndonzen e leyzeele jiimnooze en. En mbiyiino wonde nde Afrik hevi hoore mum nde ardii zum ko kuutorze mavve, zuum wazi ina waawi tawa ve

ngonaano yimve vennduve have mbaawa jogaade yiyannde mawnde. Leyzeele mawze ze zacciraani en zemze mumen ngam yoo en pin paamen, ngannden, kono ve zacciriri en zemze mavve ko mbele eze mbaawa huutoraade en, kadi ve ngona fewjanoove en, ve ngardoo en haa cay. Zuum tagi ve weddaade jeewte ngam wiyde wonde "njiimaandi mavve hanki ina wazanno Afrik nafoore mawnde". Ve kaazaani tan e woppirde en zemze mavve, kono ve cosani en pelle hono "Francophonie" "Fedde Leyzeele

Kuutorteeze Farayse" mbele maa en veydo naatde e gaccungol mavve. Sinno ko ve yiznoove wallude, ve peranatno en laabi no njanngirzen zemzemen ngenndiije. Kono miin mi felataave aduna o ina heewi fila mbena, kala danzo huutoraade gozzo huutorto zum. Cazeele ngoni ko e men enen Afriknaave, en njiyataa no ve pecciri en haa luurden, tawa hay so ve njehii maa en ndan cazeele haa zavviten ballal mavve. Leyzeele mawze ze keblaani kevgol koye leyzeele tokoose. Leyzeele tokoose kadi keblanooki ngam hevde koye mumen. Ko gila e peccugol leyzeele ze fijirde nde boni: lexxi zizi zi njiydaa ciirol mbazdee e leydi

ngootiri, lenol gootol feccee, yimve maggol peccee e leyzeele zizi. Zuum fof en njiyaano zum nde kevzen koye men nde. Hay Fedde Ngootaagu Afrik wiyata ko yoo leyzeele gonze e mum ze zoofto keeri donaazi e njiimaandi. Ko wazi mi felaani ve kadi, sabu en njiyi hay pellon ndennndinkon leykon  njoyon ndonkii yahde: Ko tagi Afriknaave mbaawa zannaade e nder leyzeele Afrik tawa njogii tan to "Karte dantitee" leydi mumen? Ko tagi yimve e njeeyguuji njirlotaako e wellitaare e nder zee leyzeele? En njiyii tuubakoove naatirta e nder leyzeele men kono mbelira, kono enen ko ve udduve keeri mavve hoto en ngarde

leyzeele mavve. Ardiive leyzeele men ina weevani zumen yahde zeen leyzeele, kono hezdiive hevde zumen 'kaayitaaji hono fiisa' ina hitti. Natten e tovvere woznde, xeewen yeewtude e mayre hakke yiyande men:

So en xeewi 'Constitution" hono doosze leydi Moritani, tuugnii ko e ko wiyetee 'Declaration universelle des droits de l'homme' so en pirii zum ina badtii wonde nettanke kala ina jogii hakkeeji potzi zoofteede, kono so en xeewi won e doosze 'Constitution'ze ina mbiya wonde, gardiizo leydi Moritani foti wonde tan ko Islaamiyanke, kadi diine leydi ko Islaam, ellee nezzo alaa ndimaagu suvaade rewde diine yizi rewde walla suvaade waasde nih goongzinde Geno. Kadi mi meezaani nande jannguve men walla humpitiive men 'nos intellectuels' ina kaala kaazo haala, ina waawa tawa ko ve goongzinve wonde ko noon Moritani foti

waade, walla ko kulol hoto joom mum en dande cazeele bannge laamu walla hay nih e renndo mavve, walla ko fenaagal. Kala ko saabii ndeezo tovvere haaletaake, mbizo yanana won e humpitiive men ina njogii ngoozo miijo. Ezen njaakorii wonde nezzo janngiratnoo ko ngam waawde addude ballal mum e renndo mum e leydi mum, kono ellee ko en humpitiive zaaniive. zuum firtaani ezen njizi wozzinde yimve ve Islaam, kono njizzen ko udditde damal ngam haalde 'debat sur la laicite en Mauritanie', zuum yizi wiyde ko nezzanke fotaani tonngireede diine. Nezzo kala ina jogii ndimaagu savaade rewde Geno walla waasde rewde, walla rewde Diine baawzo wonde fof tawa ina

zoofti diineeji gozzi.So en xeewi daartol maa en nganndu wonde Islaam wonaa diine taaniraave men, wonaano Diine Moritaninaave, ko Diine jiggaazo walla gaddaazo e men tawa rewnaa ko e laabi njeeygu jeereende mawnde, hono Iisiyankaagal woniri Diine njiimaandi Kolonaal en

wonande leyzeele Afrik gozze.Wonaa fayndaare men wiyde yoo humpitiive men ngoppu Diine Islaam, kono woni faayiida haala ka ko famminde ve nganndaa  wonde  zeezo doosze laamu fof ko ngam hanndaade e riiwtude

hono ziizo miijooji haa Laamu Moritani hootoroo Diine o haa safalve mbaawa siynude Aarabaagal mumen, e etaade nande kala waztude en Aarabeeve, haa mbaasen foozanaade jangde zemngal men e reende pinal men. Ngannden laamuuji men ngoogzinaani oo Diine, kono ezi kuutoroozi have mbaawa laamaade yimve tawa ve hakkillaaji tokoosi, walla jannguve ve paamaani. Fayndaare wonnde ko suusnude humpitiive men, walla kala zomzaave ndimaagu men e yuurnaade zeezo geze haa mbaawa sarde ziizo miijooji e renndo men, sarde miijooji kesi e renndo he e leydi he ina ngaddana ngo walla ndi waylaade. Njogozen cuusal, calozen ko wonataa, wiyde tawde ko en Islaamiyankoove, Moritani ko leydi Aarabeeve, so wonaa zuum ko noon maayreten. Enen humpitiive xeewen jogaade cuusal haa renndo men wayloo, mbaasen dinde to gootel e jaggitaade e geze donaaze tawa ko ze boomooje en, ko ze tonngooje en. Ko goonga so en njogiima, en nguurii zii miijooji, maa renndo nef en kono vooyi fof mave njiynafoore wonnde heen nde. So en njogaaki ngaal cuusal hay dara en mbaawaa gaynude e ndii leydi ndi en njiytaaki heen koye men.

So tawii Moritani siifi nanndire adunayankooje, ko tagi

laamuuji leydi ndi ciynataazi? Ko capaato tan jogii hakke e ndii leydi, valeejo hay ceve pezeeli jaggiraaka.

So en xeewii oo Diine Islaam mo ve mbaawni en yoo en

ndew, ummoriive ko to Aarabeeve, hade mavve javde rewde mo war hoore keewzo heewi, nde ve puzzi naatde Islaam e haalde zemngal Bani Hassan en, ve kaalatnoo ko

Barbara. Banii Hassan en hono lexxi Aarabeeve poolii ve haa mbaztiive Islaamiyankoove e haaloove Arab ngam

mbele pinal mumen e zemngal mumen ina saroo e Afrik

bannge hirnaange, ngam mbele kadi ina ndana jeereeji e zeen leyzeele.

Ndeen ve naatii e Islaam, ve mbaztii haalde zemngal

Arab  ngal, ve tawi wonde so ve kevindiima Diine o e

zemngal ngal eve mbaawii huutondirde e Aarabeeve have cara Diine o e nder lexxi valeeve. Ve mbazi ha naatzen Diine, mbaztuzen janngude Kuraana tawa en pirtantaake loowdi ndih e zemngal men. Ve kebli Seernaave mawve valeeve yoo njah nih caroyaa Diine o e nder lexxi valeeve,wonti hare hakkunde valeeve e valeeve tawa fayndaare

ndeh ko wostaade en haa ve mbaawa huutoraade en. Ve

puuntiri  seernaave men walla ardiive men ko wonde

yoga e aadaaji men, e gannde men njahdaani e Islaam, so nezzo fellitii naatde e islaam woppat yoga e aadaaji mum e yoga e gannde mum haa teengti noon e ko mbiyatnozen gannde valeeje.

Ko zuum wonnoo fayndaare mavve. Enen fof

Moritaninaave en ngontii Islaamiyankoove, en ngontaani nih Islaamiyankoove, ngontuzen ko sevvitiive. En naatii e Diine, en njanngii Kuraana e zemngal Arab, en pirtii kadi

Kuraana kono ellee ko en majjinaave, ko en wumnaave,

en ndonkii jogaade hakkillaaji paamooji. Diine wonaa tan turaade e tukkitaade, Islaam goonga o noddata ko e

peewal e jikkaade jikkuuji moxxi, oon islaam fuuntataa,

huutortaako hay gooto, wazataa hay gooto maccuzo

walla majjuzo, woppintaa nezzo aada mum walla

ganndal mum.

Gila ndeen, haa nde tuubakoove ngari, haa nde Moritani hevi hoore mum, haa hannde ko e zeen peeje bonze ve

njoganii valeeve. Gila to ve puuntatnoo, haa ve mbazti

sokde, warde e taccinde, sabu tan en mbiyii ezen njizi

hakkeeji men yoo njoolte, sabu tan en poozaniima potal.

So en xeewii hannde enen jannguve valeeve ezen mbaawi fecceede e pecce tati:

- Feccere adannde ndih, ko jannguve, humpitiive kono

yizneede nbari miijooji mumen baawzi waylude ngonka men, cozi e dawrugol safalve haa ciina laamu mumen,

xeewoove lonngere, sabu ve njaggiri en kono gertooze

caranteeze, kono dawaazi ceyaazi nih. Sabu ko zuum

woni dawrugol mavve gila hanki, ko hazde en lonngere

haa ngoxa men wona tan yiilaade no wuurdi, yejjita lenol mum, pinal mum e zemngal mum.

- Feccere zimmere ndeh ko, jannguve, humpitiive,

yarlitinoove, potndi e guurndam mum maayde haa

mbaawa addude potal e leydi he. Ina wazi heen seeza

gonzo e nder leydi he, kono ko vuri heewde heen ko

caggal leydi ngoni, ina mbiya ina kavoo laamu ngu tawa

ngoni ko boowal(caggal leydi). Hay sinno yoga e mavve

ina njogii yarlitaare havde e laamu ngu tawa ngoni to

caggal leydi, ko vuri heen nheewde ina njuloroo cazeele

valeeve Moritani haa mbaawa wuurde nguurndam

moxxam caggal mayri.

- Feccere tatabere nde ko jannguve, humpitiive, kono

njarlitaaki, zavvaani lonngere laamu, njahaani caggal

leydi, kono mbazaani hay dara, mbayi kono jebbiliive nih

ko wiyoove alaa ko mbaawzen, ko nih laamuuji zih

ngoorata.Veen ngoongzinaani Moritani walla ngonka

valeeve ina waawi waylaade.

En ngonaani e ningde hay gooto, kono ko goongaaji zi

ngannduzen, ezen cuuzi, ezen kersi walla ezen kuli

haalde. Ngaree xeewen udditde yoga e tovve, njeewten

e majje, paamnen yimve men yoga e geze, tawa en ngoppinaani hay gooto ko goongzini.

Banndiraave horsuve, hay won e tuubakoove, nde ngari njiimi e leyzeele men Afrik, haa teengti noon e Agleeji, mbiyaani afriknaave yoo ngoppu aadaaji mumen, kono Aarabeeve nde ngari, ngoppin en aadaaji men, nuski zemze men e tuugnaade e fuuntiiji wonde tawde Kuraana ko e zemngal Arab jippii yoo nezzo badtoro Geno e zemngal ngal.

Oon fuunti en kaaliizum e kelle gadane e deftel ngel.

En njizaani wiyde ko njiymaandi tuubakoove vuri njiymaandi Aarabeeve samorde, alaa gooto e mavve fof won ko

zavvata e men. Zemze mavve njehi, pine mavve mboyi,

faggudu mavve yeni kono enen zemze men ina ndina,

pine men nana vafa, faggudu men nana otta.

Xeewen hannde holno faggudu mavve yeniri: gila ndeve nawiratnoo en ndoolndoolaagu, ve mbazta en maccuve, ve liggina en e gese mavve, ve ngarta ve puuntira yoga e

men njeeygu mavve, haa njizen ngu, cooden ngu. Zuum venni, ve mbazti soodde en tawa ve mbazdi junngo e faandu ko mawve men, ve cooda en kaalis, walla ve ngostoo en njeeygu, ko nanndi e kavirze, fetelaaji, walla geze naameteeze. Zuum fof ko mbele Afrik ina naata e jehre

mawnde, tawa e nder jehre he wonani zum heen tan ko

soodde coggu vurtungu.

So en ndokkii yeru laavzo, Moritani jeyaako e leyzeele vurze waawde yeeyde jamze ze ciiwtaaka caggal leydi, hay coggu majje ko leyzeele mawze ndottata, ze nawee, ze ciiwtee, so ze ciiwtaama, ze liggee, so ze liggaama ze mbaztee ko nanndi e otooji, otooji zi, ve njeeyta en, kadi tawa ko cogguuji tiizzi, kadi ko kamve kadi ndottata cogguuji zi. So en njiyii hannde wonde Ndema e ngaynaaka ina

njahri yeeso e leyzeele mawze he, eze njeeyoya ko ummii e ndema e ngaynaaka caggal leydi haa teengti noon e leyzeele tokoose ko ve rokkoove hitaande kala ballal

wonande remoove e aynaave mavve. Kono so en xeewii

hannde e leyzeele men demoowo e gaynaako fof vuri

mbaasde, laamuuji men ngondaaka zumen.

Tawde en ngarii haa e nder luggere he, xeewen weddaade yoga e naamnde, kadi xeewen yiyannde men e majje.

Mbele en njokkat sozaade e aarabeeve walla safalve

Moritani e rewde Islaam?

Mbele en poozanto rewde e tuubakoove, hay sinno ezen nganndi vural men alaa heen haa mbaawen ummaade e

njiymaandi safalve?

Mbele woppude en Islaam ina addana en jeytaare?

Mbele sozaade e tuubakoove ina rokka en ndimaagu e

leydi men he tawo?

Mbele so en coziima e tuubakoove maa mballu en haa

njeytozen?

Ko ardii fof ezen mbiya jaabaade zeezo naamle ze gooto emen fof naamndotoo hoore mum wonaa huunde

weevnde, kono gooto emen fof ina foti addude heen miijo mum e jaabawol mum.

- Jokkude sozaade e Aarabeeve walla safalve e rewde

Islaam: Ko adii fof en calotaako rewde Islaam tawde ko

Diine hono diineeji gozzi zi nih so tawii wo wallata

nezzanke ko feew, jikkoo jikkuuji moxxi, etoo nande

kala wazde geze moxxe, genoyankeeje. Kono so tawii

Diine o loowaa ko geze pinal e zemngal, yizde jiimde,

yizde lankude e nuskude kala ko wonaa zemngal Arab e pinal aarabeeve, en potaani sozaade e makko, so wonaa

zuum  tan en nuskat, zemngal men yoolo, pinal men

majja. Xeewen ko hevi safalve valeeve hannde, ko e men

ve njeyanoo, kono hannde sabu mavve woppude zemze mavve e pine mavve, ve njeytaama e safalve wozeeve hayso ko fuunti, won e mavve nih ngontii anve men. Xeewen leydi Sudaan, hono waynoo heewde fulve, haa hannde ina heewi fulve kono ko fulve wostaave. Laamu safalve

Suudaan adiiko hazde fulve haalde Pulaar, ve kiiziima,

ve coki, ve mbari, ve nduppi. Dawrugol laamu Suudaan

ko kanum yizi siineede e valeeve Moritani. Maa wood kaawaazo kaazo haala wiya hol ko nawdi jeytaare e Diine.

Kono ezen njizi famminde kala mo faamaani, anndinde

kala mo anndaa, suusnude kala jeejoowo, wonde Diine

hannde, kala baawzo wonde ko kuutorgal ngam jiimde,

ngam huutoraade, ngam nuskude zemze e pine ze saroove Dineeji zi mbiyata ko zemze maayze walla ko pine

leefze. So en ngandaani, en njavaani zeezo geze

limtaaze ngoneten tan ko rewve e geze ze ndonzen,

ze pinzen tawzen baabiraave men, e taaniraave men nde mbaza, en naamndotaako no ardi, walla to ummii.

Wonaa mehre wazi e jamanuuji vennuzi ko vooyaani,

ngam ande yoo en njanngu hoto en kumpitaade yoga e

geze, pinen, caltozen njiymaandi walla metten jiimde.

- Rewde e tuubakoove, hay sinno ezen nganndi vural

men alaa heen haa mbaawen ummaade e njiymaandi

safalve: so tawiino en ndanatno mosel, tawa ko e nandiral e paamondiral, ezen poti xeewde wallikinaade

tuubakoove walla lexxi gozzi, haa mbaawen liggondirde e mumen haa njogoo e men hoolaare kono hay zuum weevaani wonnoon ve njizata liggondirde ko e laamiive, sabu ko veen mbaawi wallondirde e mavve e geze ve cokli e

leyzeele he, kono en ceerataa e etaade, e xeewde laabi no mbaawzen danirde walloove, xeewen hay sinno ko ve

mbaawdaani e leyzeele men. Wazi en wiyde noon ko

ezen nganndi en mbaawaa havde e njiymaandi safalve kadi ezen kavoo njiymaandi tuubakoove e laawol gootol.

ezen nganndi hay tuubakoove ko fuuntoove, ko yimve

xoxve, ve xeewata tan ko nafoore mavve.

Ko adii fof ezen poti faamde wonde potal walla

demokraasi gulleteezo o woodaani, hakke aade zooftaaka, zuum noon ndimaagu e jeytaare rokkirtaake,

laamu luvortaake. Ko zuum tagi, so en njuvvaani,

en njogaaki jiyanze mawze en laamotaako, so en laamaaki en njeytotaako, so en njeytaaki zemngal men e pinal

men njooloto e yontaaji garooji tawde laamu safalve ko ngolzoo dawrugol rewi ina salii woppude, ina jaggi jangde

leydi ina loowi e mum miijooji cevvitiizi, ina calii

rokkude zemze ngenndiiji gezal mumen, ina njizi waztude en ko poozantoo wonde ngonaani ko, so aarabeeve.

Banndiraave en pecciima, en cariima e mavve en caakiima e landaaji dawrugol keewzi, en ustii doole men. Ko

potzen faamde, capaato foozantoo ko laamu, fayndaare men jiidaa e mavve, enen potzen foozanaade ko jeytaare tawo, ko potal foti wonde ngoxa men. Oo xeewata ko

laamu, aan xeewataa ko jeytaare tawo, laawol mon

fotaani wonde gootol. So tawiino kadi, ndogdatnozen e

safalve ko xeewde mbele so en kevii won e jaagorze ezen mbaawa liggaade nder haa mbaawen siynude miijooji

men, haa mbaawen jeytaade ina moxxi, kono so tawii

ndogtirten e mavve ko mbele ezen ndana lonngel,

laaxozen ngel ngaynen tawa ve njaggire en ko ceve

pezeeli walla nih en njeyaaka e leydi he.

Ziizo jaabawuuji firtaani ko kannji fotzen wazde ngam

jeytaade, kono ngam safrude cazeele men, gasataa so

wonaa, namndozen walla renndo men naamndoo naamle

moxxe, baawde nawrude en yeeso.

Renndooji njibinte, mawna, maaya walla mbayloo, kono

hay sinno won heen mbaylortoo ko e deexre e waasi tinde, ko vuri heen hewde ko miijooji mbaylata zumen, ko

miijiyankoove, humpitiive xeewata sarde e renndo

miijooji, renndo ngo goongzina zi, rewazi, siinazi.

Heewii kadi to miijiyankoove kuutorii miijooji miijiyankoove renndooji gozzi, muula zumen e renndo mumen, haa mbaawa waylude ngo.

Ngaree banndiraave, naamndozen koye men naamle

moxxe, ngaree nigtozen koye men tawa enen vamdi,

gozzo waawaa ningande en koye men.

Ina waawi tawa heewve mbiyata ko suwaa yontu ezen

njogoo ziizo miijooji, kono maa sahaa aroy, nde zii

dineeji njogori weddeede wazi noon paamaama ko ngoni e dow mum ko so yizde jiimde e langkude.

So en xeewii Moritani e Suudaan, vee wiyoove ko arabeeve ina ndoga e kala peeje ngam waztude lexxi gozzi zi Aarabeeve walla Islaamiyankoove. Aarabe vamii ande Valeejo gila e jamanuuji vooyzi kono dawrugol Moritani e Suudaan ina vurti. Humpaani kala paamzo naatgol diine e lenamlenaagu e yonta njiimaandi arabeeve. Leptude ve zooftanooki Islaam walla saliive Islaam ina dagnatnoove waztude veen maccuve. Ardinoove leyzeele Afrik bannge rewo, Saahel e saharaa ina mbazatnoo ruggooji ngam yande e hevtude jawdi lexxi walla yimve ve ngonaani e nder Diine Islaam. Veen ardinoove Islaam ina mantatnoo lenol raneeve walla wozeeve, eve kiitoryonoo ko vawli, ve njaggirnoo valeejo kono jawdi, ko zum wazi nih kala valeejo ve njaggiri zum ko maccuzo. So en xeewii e yonta nelaazo Muhammudu, hay aarabe gooto javataa daraade ina wulla ina noddina ina wiya yoo yimve ngar jaama waktu yonti, ko Bilaali maccuzo valeejo o wonnoo noddinoowo, wonnoon Aarabeeve mbiyata ko rimve, vurii daraade ina ngulla, ina luuka no naskaave nih, walla no jawdi nih, walla no maccuve nih. Arabeeve e tuubakoove fof ina kiitoroo ko vawli, kono njehen e nder Islaam, kala ko moxxaani nanndintee ko e ko vawli ellee Geno yizaa ko vawli, zuum layi haa enen e koye men, enen valeeve ina kiitoroo ko vawli ezen cikka tawde ina e diine tan tawat ko to geno ummii.

Zum ko waasde goongzinde Geno. Hay waasde goognzindemo vuri jogaade e makko miijo lesleso. Annduve Aarabeeve mawve hono Ibn Kalduun e Al bashibi en fof ina loowatnoo e aarabeeve miijooji bonzi paytuzi e valeeve gila e wiyde zumen ko kanum en tan mbaawi wazteede

maccuve wonnoon ngalaa nezzaagal, nandi ko e jawdi

walla so valeejo heyzii wujjat, so haarii jinat.

Kono so en xeewii Aarabaagal Moritani e Sudaan, ezen poti naamndaade koye men mbele wonaa yizde hollude ve arabeeve eve njizi wontude hono mumen. Mbele Arabeeve ve guri mumen vawli wonve suudaan ve kersirtaa guri mumen, so mbiyii ko arabeeve?

Banii Hassan en ko Arabeeve riddanoove Arabi, njirlii e leyzeele he fof hade mumen niivde e Moritani. Vee

riddanoove leydi mumen pooli Berbeer en wonnoove zo e Moritani, mbaawnizumen yoo kaal zemngal arab, hono zemngal mavve kamve Banii Hassaan en. Vee riddanoove ngari pooli ve, have ngonti ko ngoni ko ina dunave e yizde wonde ko ve ngonaani e foozanaade aarabaagal ve kuutoroo islaam e zemngal arab mbele arabeeve ina kevtina ve. Ko tagi hannde no pinal yaajiri nih ve xeewa yoo barbara jannge, ve ngarta e asli mavve? ve mbazataa zuum sabu ve njizi ko lannkude en e waztude en no arabeeve no Banii Hassaan en mbaztiri ve gozzum nih.

Safalve Moritani e Suudaan ina zomzaa e heptineede ko Aarabeeve, ina kersira no mbayi nih. Ko zuum tagi hono ardiive Arabeeve-barbara en e zee leyzeele ina cakka

kala peeje ngam yoo aarabaagal mumen laatoo fawaade e riiwtude lexxi gozzi gonzi e majje. kadi kamve kala ve cikata walla ve ngoonzini ko wonde Aarabe vuri wonde

Valeejo.

Xeewen e nder leydi Alseri, Kabiil en kavaama haa zemngal mumen heptinaama, ve cali wiyde eve mbazta koye mavve arabeebe, e nder leydi Maruk Berbeer en kavaama haa keptinaama ko lenol.

Gila dawaa dawi ko Beerbeer en laamii Moritani, kadi ve ceeraani e yizde yoo leydi ndih wontu leydi aarabeeve ko zum saabii dawrugol janngde leydi bonnaa. Nezzo so wiyii hoore mum woodaani, ini yizi waztude hoore mum ko jogoraani wonde, so sikki wonde so waztii hoore mum aarabe ina vura valeejo ina addana zum wazde huunde fof, lankude, wirnude, sokde, taccinde e warde.

Ezen cikki hankadi ve mbaylat sawru mbaggu, ve mbaasa huutoraade ndoolndoolaagu kono ve kuutoroo dawrugol ve kuutoroo miijooji mavve have mbazta en ko ve njizi

waztude en ko so safalve.

Xeewen hannde no dawrugol jangde leydi bonnira,

waylira kala ko fayti e pinal e diine walla nehdi

ngenndiyankaagal jannginirtee ko zemngal Arab, cukalon men tokoson njanngintee ko doosze laamu safalve,

njanngintee wonde Moritani ko leydi Aarabeeve, ko leydi

Islaam, kala defte ballifaaze kollirta ko safalve, ko

capataagal. Cukalel so vamii janngineede wonde ko

safalve ngadi e Moritani, Moritaninaave ko aarabeeve,

zemngal Arab woni zemngal moritaninaave fof ko noon mawnirta ko zuum goongzinta, ko noon mawnirta hay so mawnii  ina sazi ko iwata e mum. Gila dawaa dawi woni feere safalve tan ko yizde waylude Daartol Moritani,

ndeen Daartol Moritani ittanooko e wiztooji tuubakoove mbaznoo, ko zuum janngintenoo e duze laamu, kono

jooni Daartol ko Moritaninaave njannginta zum,

njannginirazum zemngal Arab tawa tuugniiko e defte ze

Moritaninaave muuli, ndeen noon ko jooni fof ve vurata wellitaade e waylude Daartol ngol. Hay so tawii yimve

jannguve hanki ve ina nganndi Daartol ngol no feewi, ko  jibinaa hannde ko alaa ko anndi heen hay dara. Mawve

ko yahoove, ko sukaave keddotoo, sukaave heddotoove ve njogor tan wosteede. So en xeewi e duuvi (50), holno

zemngal Arab vamtorii, jaalorii e dawrugol janngde

Moritani, no zemngal Farayse ustorii, no zemzde

ngenndiiji mbelsindoraa maa laav en so tawii hay dara

evvaaka ko fayti e majje kannje zemze ngenndiiji ze, ze cozaaka e duze laamu, ze njannkaaka, ze liggoraaka, ze majjat sabu ina jeyaa e ko hazi ze veydaade yahrude

yeeso waasde ze sozeede e duze laamu, saka ze liggoree. Ko noon ve nuskiri ze, ve kazi ze wellitaade. So tawii ve mbiyi wonde Arab, Pulaar, Soninke e Wolof ko zemze

ngenndiije ngenndiije, Arab ina janngee, ina liggoree, ko hazi zemze gozze ze janngeede e liggoreede no

zemngal Arab ngal nih. Wazi ve waasde wazde

Hassaniya e zemze ngenndiije ze, ko hoto ngal janngeede, ndeen aarabaagal mavve laatotaako, ko zuum wazi ve wazde e doosze laamu ko Arab woni zemngal

liggortengal e nder leydi he, zemngal Farayse ngal ina

waawi itteede e kala sahaa wazi noon ko ngal innaaka

nih e nder doosze leydi.

So en xeewii janngde Arab hannde e Moritani, sukaave

valeeve hannde ina tammpi, veydii tampindeve fof ko

tawde e nder galleeji mavve Arab haaletaake, kadi

jannginoove Arab pirtantave binndanze mavve ko e

zemngal safaroore, yoga e mavve paamataa ko

njannginteeko.

Jooni en kaali ko heewi kono vuri tozzaade ko leydi

Moritani wazi noon ko e mayri innitortozen kono jooni

xeewen yaajnude jabbere men haa xeewen geze

guuraaze e nder duunde Afrik.

Ko ardii fof xeewen e nder daartol men hade diineeji

gozzi ngaddeede e men, ko diineeji taaniraave men

ndewnozen. Ziin dineeji xeewaano waztude nezzo ko

yizaano wonde, xeewaano waztude wozve maccuve,

xeewaano yoolde pine, gannde, zemze e finaa tawaa

lexxi gozzi, mbiyaano ko kanum en vuri pine gozze, ko kanum en vuri wozve ve rimzude, vuri zumen e Geno.

Ziin Diineeje Taaniraave walla Afriknaave noddatnoo ko yoo nezzanke jikko jikkuuji moxxi: moxxere,

kaaraysiraagal, laabndeeraagu, ballondiral, jurmondiral,

reende enzam ekn...haysinno heen sahaaji hare ina

aratnoo hakkunde mavve. So en xeewii, fulve hanki hay

so capaato ladde jippii zumen mbaranat zum, ina ndiiloo nayi ngam viram wonande ve njogaaki kosam, gila e

banndiraave haa e hozdiive. Wonande remoove ina

ndokkatnoo ve ngalaa leydi lowe yoo ndem, so ve coniino kadi eve xeengnatnoo ve ndemaano, sagataave mavve

kadi ina zoftatnoo yimve ve ngalaano remoove.

So eve peewnatnoo kadi kozorze, ko yimve fof ngarata

ngam wallotirde, so tiba ina sane, so ina towee kadi ko

rewve e worve fof ngarata mballondira. Zum nih

kaaleten ko yonta mo nguurzen e mum o, geze ze

tawazen. Kono ezen njananaa wonde wonaa Islaam

janngini ve zii jikkuuji moxxi, zi xooga ko e ndiyam

mawzam woni Diineeji taaniraave men.

Ko heewi e men enen Afriknaave, njiyeten e daartol men

tan ko nde tuubakoove ngari, ina ndaha en, ina cooda en, ina mbaztoya en maccuve, juuze liggotooze to leyzeele mumen.

Ko adii nde tuubakoove ngarata e nder Afrik, ko

Aarabeeve ngadi arde, ngaddori mojobere mumen hono

Diine Islaam e zemngal Arab. Hay sinno fayndaare mavve wonnoo ko njeeygu e sarde pinal mavve Islaam e

zemngal mavve Arab, ve mbaztii heewve e men maccuve, ve njeeyii heewve, ve ndahii heewve.

So en xeewii hannde heewve ina mbiya ko Islaam addi

macungaagu, kono hay sinno macungaagu adii Islaam,

sabu taariikh ina hollira wonde Roomnaave

carinooma e aduna he mbazti heewve maccuve, hay

Isayankoove walla deftere mumen wiyeteende Injiil

(Bible) ina dagnunoo macungaagu, maa en ngaroy e

njiimaandi tuubakoove e hono ve mbaztirnoo Afriknaave

maccuve. Nezzo kanum fof e wonde Islaamiyanke,

kanum fof e goongzinde wonde deftere Kuraana ummii

ko e Alla, wonde ko Alla winndi nde e Arab, wonde Alla

foti vadtoreede ko e zemngal Arab ina foti javde wonde

Diine o ina semmbina macunngaagu, ko aayeeje

Alkuraana kuutoraa ngam dagnude macunngaagu, motaani ko ezen kaala ze zo, Mbiyeten Islaamiyanke ko kala

kumpitiizo Diine o, Kuraana o, Zemngal Arab ngal,

wonaa sam foppuldu soziindu e ko anndaa, ko faamaani, ko roni tan, hay sinno Diine fotaani roneede.

Ko adii fof ezen poti faamde Diine Islaam wonaa e Alla

ummi, wonaa Alla winndi, wonaa Alla wiy wonde zemngal Arab ko e makko jippina, yoo nezzanke janngu

Kuraana so yizii vaztaade Alla, yoo huccit Arabi so fayii e juulde. Zuum fof ko peeje Arabeeve, ve kuutorii

binndanze e ko inniraa aadi kiizzo e aadi keso, ve veydi heen geze mavve.

Ndeve ngaddi e men Diine o, ve mbiyi ko yoo en ngoppu

Diineeji Taaniraave men, yoo en ngoppu aadaaji men,

pine men e zemze men sabu njahdaani e Diine Islaam.

Ko vuri zuum nih bonde wonde so nezzo naataani e

Islaam tan ko keefeere, ina doganii islaamiyanke waztude zum maccuzo walla korzo. Ko tagi ina wiyee e naawooje

islaam wonde maccuzo waawaa seeztaade, waawaa

wonde elimaan woni juulnoowo jama, zuum fof ko ngam

waawnude en yoo en ngontu Islaamiyankoove.

Tuubakoove nde ngari, ndahi en, nawi en mbazti en

maccuve, ngadorii ko neldude en diiniyankoove mumen, ngari, ngaddori deftere mumen tawa ko mojobere, ve

kolliri en haalaaji moxxi, alliyankooji, tawa wonaa

goonga e mavve kono ko ngam ferande yimve mavve ve

laawol no ngardi e Afrik, haa kosa ngaluuji men, yimve

men, mbonna pine men, nuska zemze men, ubba finaa

tawaa men.

Nde ve ngari, ve ngaddori mojobere mavve, ve mbiyi ko

en majjuve, zemze men ko maayze mbaawaa

tammbaade ganndal, en ngalaa pinal, ve ngari ko yaltinde en e nivvere, jannginde en, findinde en. Ve puuntiri mawve men njeeyguuji mavve e fetelaaji mavve, mbele ina

mbaawa havaade veen e men saliive njiymaandi mavve.

Nde ve ngari e Afrik taw won e men naatve e Diine Islaam, veen ve mbiyi yo ve zaccirzumen noon tawde tan

ngoppii Diineeji taaniraave mumen ina mbaawi kadi

woppoyde Diine Islaam o kadi eve njiyatnoo wonde Diine Islaam o vuri Diineeji taaniraave men to bannge pinal e

vamtaare.

Ko nih ve ndani feccirde en ngam laamaade en: emen ve

Aarabeeve puuntunoove, ngoni Islaamiyankoove, ve emen ve tuubakoove puuntunoo ve ngonti Iisayankoove,

wozve salinoove fuuntede ve keddi e Diineeji Taaniraave men.

Fayndaare mavve mawnde wonnoo ko faggudu, yizde

dande jeereeji mawzi to ve njeeyi njeeygu mavve e pine mavve e zemze mavve. Ngam yetaade ndeen fayndaare

gasataa so wonaa ve puuntira en jangde zemze mavve,

tawde zemze men njaggaaka walla mbinndaaka, hay

heen ko windanoo ko, winndiraa ko e zemngal Arab.

Ve pecciri en ko yoo en nattu nandirde e faamondirde, ha ve mbaawa addude luure e hakkunde men, kaven, ve njeeya en kavirze mavve bonze, nonen e warondirde tawa  eve kosa ngaluuji men.

Zum ko lexxande tan haa mbaawen faamnude ve

paamaano, semmbinde hulnoove, tonngitde wazanoove

gexxelle Diine e anndinde en wonde fof ko gootum,

mburu fof ko farin. Sagooji Arabeeve e Tuubakoove e men enen valeeve ko gooti: woni gooto fof ina foozira en

bannge tawa huutorii ko mojobere Diine mbele ina

veydoo heewde semmbe, ina veydoo dande jeereeji to

yeeyi njeeyguuji mum keewzi, zemngal mum e pinal

mum.

Diine ko hakkunde nezzanke e Geno, mo anndaaka, kono jiileteezo, Diine ko daartol lenol, ko huunde nde ngol

renndi. Nezzo noon waawaa yahrude yeeso tawa anndaa daartol mum, tawa kadi ina faarnoroo daartol jananol. En mbaawaa wiyde ezen pompoo yimve tawa ezen cikka ko veen Geno suvi ngam addude e men lewlewal. En

mbaawaa zooftaade koye men, walla wiyde yoo wozve

zoofto en tawa en mbeddaaki zi diineeji zi cozizen,

dagnuzi macunaagu e men. Zii diineeji ko posone bonzo zi Aarabeeve e Tuubakoove ngoppiri en, kanji vuri bonde e mborosaaji zi ve mbeddotoo e Afrik zi, sabu ziin mborosaaji ina iwa, kono Diine ko posone hakkille, ina sazi ko

iwata e nezzo.

Aarabeeve vamii hollirde ngangu mum e men gila ko

vooyi, sinno tan nih ko kamve njoginoo doole tuubakoove  njogii hannde ze, tawatnoo ve momtii en. Xeewen penaale gonze e defte ze ko fayti e Kamit en, xeewen

xattooje gonze e Firaawna, xeewen penaale kaalaaze e

Bilaali ze.

Wonaa e Aarabeeve walla e Tuubakoove potzen havde,

ko e Diineeji mavve potzen havde, sabu ko kannji ngaddi ko ari ko fof, ko kannji mbaznoo en maccuve, ka kannji ve kuutorinoo have mbonni nguurndam men hanki,

majjini yoga e aadaaji men, pine men e zemze men.

 Kala ko mbaawɗen waɗde so en njanngaani; paamɗen; pinɗen; peɗɗitiɗen; njarlitiɗen; Pulaagu ɓamtotaako; Pinal fulɓe yahrataa yeeso saka waawa yeeɓeede haa soodee: