Sato walla taariindi

Sato walla taariindi ko nezzo e ko taariizum gila e ndiyam, haa e lezze, e puzi, e leydi, e kullon, e jawdi nehaandi, e kullon ladde, e henndu ekn.....

Nguurndam nezzo yowitii ko e sato mum, ndeen noon nezzanke ina foti hormaade e reende tariindi tawde nguurndam mum ko heen yowiti.

Ko goonga nezzo fof to woni e aduna he ina foti rende sato mum, kono so en xeewi kadi ko aynaave e remoove vuri yowitaade e geze taariindi, wazde ko kamve poti vurde jogaade yarlitaare e pinal ngam reende sato mavve sabu nguurndam mavve yowitaade heen. So en xeewi gaynaako maa demoowo dowri, wuuri ko e kosam virazam jooni jooni walla gawri conaandi tawa alaa fof ko waylaa e mum kono nezzo gonzo e teeru mawzo ina wuura e kosam tawa ko mbaylazam walla e gawri tawa ko mbaztaandi huunde woznde.

Geze denntooje haa ngona taariindi ze ina keewi. So en xeewi 'ndiyam', ko kanum woni nguurndam so en xeewii, sabu nezzo so yaraani maayat, jawdi so yaraani maayat, puzi so njaraani maayat.So en xeewii lezze ko kanje ndokkata en henndu moxxuru ndu poofoten ndu, ko kanje kadi kevvotoo henndu ndu moxaani ndu njaltinten ndu. Eze mbaza vesnooje naameteeze, eze ndokka vuuvri, jawdi ina naama e majje, ezen kuutorooze e mahateeje men gila e kuveeje haa e cuuzi, ezen kuutorooze ngam ndefu walla feewnude ko nanndi e lahe, karanguuji, kolfe, laaze ndiyam, kullon ladde ko e majje kozi, eze njagga ndiyam ngam hazde leydi borjude ekn..En mbaawaa limtitde nafoore lekki, ko seeza tan njubbu zen heen.

Caggal nde ndokkuzen yeruuji seeza ko fayti e nafoore lekki maa alaysagoyaagal ndiyam ngam nguurndam laatoo, nezzo kala too waawi wonde omo foti wazde feere haa to o woni zo ndiyam danoo zoon, lezze ndeenee zoon.

Gulgol sato feere men(leydi) e jahrugol yeeso yooro

Ina famzi mo hummpi  hannde caggal nde annduve heewve njeertini maa won duuvi keewzi wonde leydi ndi nguurzen e dow mum ndih ina veydoo wulde nande kala, ve kollirii en yeruuji ko fayti e nokkuuji zi kozanooka tawa ko kaaxe Galaas woni e majji, ina caaya hitaande kala, njuppa e maaje xerna zumen, mbaama, mbonna gure, gese, nawa jawdi (so en xeewi hikka e Moritani dabbunde araani yoga e nokkuji). Ko zuum wazi leyzeele mawze hannde ina ndaranii havde e oo jaayiya gila ko bonatnoo bonaani. Ko goonga leyzeele mawze ze ina njeyaa ko saabii Gulgol leydi, kono leyzeele tokoose maa baasze ze ne ina mballita heen.

Jahrugol yeeso yooro e nder leyzeele saahel

Saahel ina jeyaa hannde e diiwanuuji zi yooro woni e hawde hay so suwaa hanndaade. Saahel renndini ko leyzeele hono Moritani, Senegaal, Mali, Burkina, Nigeer, Caad ekn...

Ina hula so Yooro ngo dartaaki, margol jawdi maa ndema e oo diwaan nattat, hay nguurndam yimve e makko sattat

Holko saabii yooro e nder Saahel? Ko vuri saabaade Yooro e nder zeezo leyzeele Saahel ko:

- Ngakkugol tovo: so en xeewii gila e kitaale 1960, tovo ina ustii e oo diwaan, so tovo ustiima noon ndema e ngaynaaka usto.

- Gollal nezzo: Pexxugol lezze ngam namminde jawdi, maa lewre, maa howirde galleeji wuro walla gese, maa feewnirde tibaaji walla bildude kuveeji. Hay teengol lezze maayze ballitooje e dammbude ndiyam ina veyda yooro.

- Gollal jawdi: Nehde jawdi e marde zum tawa wonaa e mbaydi njentinoori. So jawdi vurii durngol heewde, tawa tovo heewaani, Yooro veydoto.

Ngaynaaka e Ndema e jokkondiral mumen e Sato

Aynaave e remoove e nder zeezo leyzeele ina njayaa e vurve bonde e taariindi hayso tawii ko kamve potnoo daraade ngam reende sato mavve, sabu nguurndam mavve fawaade maggo. Ko kamve lewata ladde ngam wazde gese, ko kamve pexxata lezze ngam howde galleeji maa wazde tibaaji, ko kamve nehata jawdi keendi, jawdi ndi rippa e puzi.

E mbaydi e no ngaynaaka yiyra walla aadoraa e nder Saahel. E nder Saahel vurzo jawdi fof vuri ngalu, sabu jawdi ndariindi wonde faaro mavve. Ina jeyaa e geze vurze waawde doganeede e aduna,   ngalu. Aynaave dowri Saahel ko jawdi mumen woni ngalu mumen.

Ndema e ngaynaaka ko ko ceerndaa e nder leyzeele Saahel, ko zuum tagi, cazeele leyzi ina ngoodi hakkunde nokkuuji ngam durngol e nokkuuji ngam ndema.

Ngaynaaka e nder Saahel ina famzi njentudi sabu mum tuugnaade e puzi e lezze tovo, so tovo heewaani cazeele ngarat.

Timmotiral ndema e ngaynaaka ngam reende taariindi

Ko vuri heewde e leyzeele Saahel, yimve mum ko aynaave kadi ko remoove, kono ina ceernda ndema e ngaynaaka. Yoga e remoove e aynaave mbattii wazde peeje ngam:

Ø Dammbude ndiyam tawaa kuutorii ko uddooji

Ø Wazde kaaxe walla lezze e nokkuuji baamirzi ngam ustude doole ndiyam haa leyzeele mbaasa borjude

Ø Seerndude nokkuuji durngo e nokkuuji ndema

Ø Hullaade nokkuuji zizi mawzi ngam dande nokkuuji lomtolomtondirzi ndema haa leydi waasa tampude e dande jeyi tawa ko jokkondiral e laamu.

Ø Xeewde nokku tawa o duretaake o fexxetaake ngam ladde sukkunde danee, lezze mawna haa njibina

Ø Oorde jawdi e nder gese ngam naaya mbaawa rubitde heen. Zuum ina wallita e gese ze jaggude ndiyam e leydi ndih dande namanteeri.

Ø Xeewde aawde puzi paynooji ngaawa dumen caggal nde pooftini leydi ndemeteendi

Ø  Hesde huzo hecco, gila nde heewi ndiyam e caggal nde ndunngu silti,  liira haa yoora, moofta, rokka jawdi saanga nde naamde mumen sazti

Ø Dottude ko waawi nehde e jawdi haa, tawa ina waawa jibinde nde foti, tawa ina fayi e kala sahaa