Hol ko haɗi Afrik ɓamtaade?

Jaabaade ngal ɗo naamndal ko ekkorde tiiɗnde wonan’de ɓiɓɓe duunde Afrik haa teeŋtinoon e sagataaɓe men sabu mumen ɗamineede won’de yaakaare janngo. Naamndal ngal ko udditingal, e ngal rokka gooto fof addude heen miijo mum e yaajnaade heen, haa mbaawen suɓaade toɓɓe gartooje e sahaa fof ngam ɗe ngonana en maale rafi o haa mbaawen wallondirde e peeje ngam yiilaade laabi ɗi mbaawɗen rewde haa ñawnden yoga e caɗeele men haa ndewnen Afrik e laawol ɓamtaare.

 

Maa en ƴeew weddaade miijooji meeɗen ngam etaade jaabaade huunde e naamndal ngal, sabu ina gasa tawa en mbaawaa addude jaabawol timmungol hay e nder deftere alaa ko haali noon e hello walla winndannde. Eɗen ngarditoo yaafnaade kala jogorɗo janngude winndannde nde so tawii miijooji ɗi njahdaani e miijooji mum, kono eɗen ñaago kala jogiiɗo miijooji goɗɗi yoo addu ɗumen ɗo tawa ko e dow ɗooftaare e udditaare hakkille. Enen Afriknaaɓe yoga e men cuusaa walla njiɗa miijaade, wonaa famɗin’de en noon ko yiɗde tan yoo en peertu gite e hakkillaaji men haa mbaawen hiñde ngonka men, nde mbaawen fin’de e findin’de haa ngonka men wayloo tawa ko e mbaydi moƴƴiri.

 

Eɗen ciftina annduɓe, eɗen kabra ɓe nganndaano won’de ko AARABEEƁE ngadii baɗtin’de e Afriknaaɓe, nde ɓe ummorii bannge rewo ɓe mbaawni leƴƴi berbeer en haa naati e diine Islaam, caggal ɗuum ɓe ndewi e laabi njeeygu jeereende mawnde haɓe pusi laamu GANA, ɓe naatni Islaam e nder leƴƴi ɓaleeji tawa fayndaare nde woɗnoo ko ngam yoo njulaagu maɓɓe yahru yeeso gila e kaŋŋe haa lamɗam haa e yeeyde yimɓe. Caggal ɗuum TUUBAKOOƁE ndaagani jiimde leyɗeele Afrik mbele ina ndaña to njiirii ngaluuji e ngam yiilaade jeereeji. Ɓe ngadii ko neldude ‘DIINIYANKOOƁE’, haa ngoppina Afriknaaɓe diine taaniraaɓe mumen, ɗemɗe mumen, pine mumen, ɓe mbiy ɗumen ko majjuɓe, ko heefereeɓe ; Ko goonga TUUBAKOOƁE ne maa won duuɓi 400 nguuri ko e dahde, soodde Afriknaaɓe ngam nawde ɗumen leyɗeele mumen walla yeeytude ɗumen leyɗeele goɗɗe coklunooɗe juuɗe gollotooɗe.

AARABEEƁE e TUUBAKOOƁE fof nde naatni Diineeji e nder Afrik paynditii heen ko yoo ngoppin Afriknaaɓe ko ngoni ko, yoo ngoppu gannde mumen ɓalleeje sabu njahdaani e diine, yoo no njiyrata aduna e no ndewirta GENO waylo, ɓe mbiyi Afriknaaɓe ko heefereeɓe, ɗemɗe mumen ko coɓɗe mbaawaa ɓadtoreede GENO, ko maayɗe mbaawaa tammbaade ganndal, ɓe mbonni njuɓɓudi renndo e no Afriknaaɓe laamortonoo koye mumen, ɓe mbonniti aadaaji men e finaa tawaa men,  ɓe pecci leyɗeele men ketton ketton, ɓe cari leƴƴi men, ɓe ngoppini en ndemanteeri men ɓe compi e men ndema tawa ko njeeygu caggal leydi, ɓe naatni e men jaŋde tawa loowdi mum ko pine maɓɓe, laabi korirɗi ngalu maɓɓe kadi ko e ɗemɗe maɓɓe njagginirtee.

Mbele gannde men ganni njahdaani e DIINE ? : Ala e sago ŋoongɗinen won’de Afriknaaɓe meeɗaani waasde jogaade Diine, eɗen ndewatnoo GENO, leñol fof e maydi mum. Mbele ganndal peewnungal ‘bommmbo atomik’ ngal yahdaani e diine, mbele hirsude innama aadee ko e diine jeya. Ɓe mbaɗirnoo noon ko ngam woppin’de en gannde men, wooda ko ɓe kuutorii heen. Afriknaajo no yiyrata aduna nih ina seerti e Aarabe maa Tuubaako yiyrata aduna nih. Kamɓe ɗiɗo fof ɓe ƴeewata ko yoo aduna o haa teeŋti noon e doofolɓe ɓe ngon ko ɓe ngoni ko haɓe mbaawa huutoraade ɗumen ngam ɓamtagol maɓɓe, ɓe ndaña yimɓe faamooɓe ɗemɗe maɓɓe, annduɓe walla yeeɓooɓe pine maɓɓe ha ɓe mbaawa huutoraade ɗumen, so ɓe ndonkii hutondirde e mum en. Afrik ɓamtotaako so wonaa nde yimɓe mum keɓi koye mumen to bannge hono njiyrata aduna tawa coɗaaki wonaa e Aarabeeɓe wonaa e Tuubakooɓe. Ko goonga noon so neɗɗo fuuntaama ko ɓuri duuɓi 500 ina waawi nattude seerndude fuunti e ko wonaa fuunti.

Mbele ɗemɗe men mbaawaa rewireede GENO walla tammbaade GANNDAL ? : Mbele neɗɗo ina waawi rewde GENO so wonaa e ɗemngal mum ?. Mbele neɗɗo ina waawi heɓindaade GANNDAL so wonaa janngi, wiɗti e ɗemngal ?. Aarabeeɓe nde naatni Diine Islaam e nder leƴƴi Afrik, puuntiri ɗumen ko Islaamiyanke so ina juula foti janŋngude ko ‘KURAANA’ binndaaɗo e Arab, haa hannde hay so ‘KURAANA’ fulaama walla waɗtaama e ɗemɗe Afriknaaɓe, ɓe mbaawaa huutoraade mo e ɗemɗe maɓɓe ngam rewde GENO. So Diine o soomaano pinal e ɗemngal, leñol fof rokkete ndimaagu yoo rew GENO e ɗemngal mum. Wonaa fayndaare men bonnitde Diine Islaam, fayndaare men tan weddaade lewlewal e fuuntiiji kuutoraaɗi haa kaɗi ɗemɗe men ɓamtaade e ƴellitaade. Hannde e nder leyɗeele Afrik to heewii rewɓe Diine Islaam ‘ɗemngal Arab’ ina soɗa e tippudi dawrugol jaŋde tawa ɗemɗe ngenndiije keɓtinaaka nih.

Tuubakooɓe nde ngari e Afriknaaɓe, puuntiri ɗumen ko won’de ɗemɗe mumen ko maayɗe, mbaawaa tammbaade ganndal, ko ɗemɗe mumen ngoni jahruɗe yeeso, binndaaɗe, guurɗe, ko kañum en tan mbaawi tammbaade e ɗaɓɓitireede ganndal hannde. So tawiino ɓe ngarnoo ko wallude en, ɓe mballatnoo en ko e yoo ɗemɗe men mbinnde, mbittee, ngartiree tawde meeɗiino winndeede. Haa jooni ko ɗuum baɗtini e men, ɗemɗe maɓɓe haa jooni ko ɗeen njaŋnginirtee e tippudi duɗe laamu fof, ko e majje sukaaɓe Afriknaaɓe nehirtee, haa njejjita nih ɗemɗe mumen, mo yejjiti ɗemngal mum noon so reenaaki pinal majjat.

Hannde enen Afriknaaɓe eɗen mbiya eɗen njanngi, eɗen pini, kono ko e ɗemɗe goɗɗe e pine koɗe, sabu njannginirteɗen ko ɗemɗe goɗɗe wonaa ɗemɗe men. Kadi ko njannginte ɗen e ɗemɗe goɗɗe ko, ko ngam waawde haalde ɗe tan walla waawde huutoraade ‘karallaagal’ kesal ummingal e maɓɓe. Ko ɓuri heewde e ko nafata e ganndal maɓɓe ko, en keɓataa walla kala keɓɗo ngal ko e leyɗeele maɓɓe heddotoo, waɗi noon so artirii ngal e leyɗeele men, en mbaawaa huutoraade ngal. Ko huunde mettunde, yurminiinde yiyde Afriknaajo joom seedantaagal toowngal, tawa waawa haalde ɗemngal mum, walla waawaa winndude e ɗemngal mum.

Eɗen mbaawi wiyde fuuntooɓe ɓe njettiima fayndaare mumen. Afrik ina hebla wiyeteeɓe ko annduɓe ɓurtuɓe, cooji keewɗi, ɗi koye keewɗe konnguɗi ɓutti e haalaaji payɗi ɗi ciinetaake, pamɗuɗi njeñtudi ɗi mbawaa wayludi ngaluuji keewɗi gonɗi nder leydi. Jaŋnde njannginteɗen nde ko muulde en e yowitaade e woɗɓe woɗɗina en yowitaade e koye men. Ko ɗuum tagi hannde Afrik ina yeñtina geɗe ɗe soklaani. Afriknaaɓe kuutortoo ko seeɗa e ko duunde nde yeñtinta. Afriknaaɓe njowitii ko e duuɗe goɗɗe ngam soodde ko huutortoo ñande kala. Ko fayti e ‘karallaagal’, Afriknaaɓe njanngintee tan haa nganda ‘holi karallaagal ɓe poti huutoraade e hono ɓe kuutortoo ngal’. Heen sahaaji neɗɗo ina waawi  miijaade mbele hay waasde en janngunoode ɓuri janngugol men. Mbele so en njanngaano ɓurnoɗen saɗde fuuntude. Mi wiyaani hoto en njanngu ɗemɗe koɗe, walla hoto en njanngin ɓiɓɓe men ɗemɗe koɗe, kono leyɗeele men ina poti ƴeewtaade loowdi jaŋde men, haa loowdi ndi waawa yahdude e ngonka men.

Hade Aarabeeɓe e Tuubakooɓe arde e men, Afriknaaɓe ina njoginoo njuɓɓudi laamu gila e Arɗo haa e Satigi, ɗemngal fof ina joginoo no innirta LAAMƊO mum. Nde Aarabeeɓe ngari kala adinooɓe jaɓde wallondirde e mumen keɓtii laamu. Ndeen noon yahdude e joom laamu maa joom doole ɓooyii wonaa hannde fuɗɗi. So en ndokkii yeru FUUTA TOORO, ko e ballondiral e Aarabeeɓe laamu satigeeɓe liɓa lomtinaa laamu Almameeɓe, kono hay e laamu Almameeɓe njuɓɓudi laamu keeroriindi Fuuta Tooro ina woodnoo, sabu ko jaagorɗe toɗɗotoo Almaami.

Nde Tuubakooɓe ngari njiimi e leyɗeele Afrik, ɓe ƴeew ko adii fof firtude njuɓɓudi laamu Afriknaaɓe. Nde ɓe ndokki Afriknaaɓe jeytaare, ko ɓuri heewde ɓe mbaɗi ardotooɓe leyɗeele ɗe ko yimɓe ɓe ɓe kebli ngam ngam hurnaade nafooje maɓɓe e leyɗeele kese biyeteeɗe ndimɗi ɗe. Ngam addude deeƴre e leyɗeele he ha ɓe mbaawa jokkude e hosde ngaluuji majje, ɓe compi ko laamu laanda gooto dawrugol, caggal nde won e leƴƴi puɗɗii yiɗde filñitaade ngam ko hiiɗaaɓe, ɓe compi laamuuji koninkooɓe, eɓe njeeya ɗumen kaɓirɗe ngam kala dilluɗo yo waɗe kure. Caggal ɗuum ɓe noddi e naatgol e ‘laawol potal’ walla ‘landaaji limtilintinɗi’. Kono hay e ndiin mbaydi, ko mo ɓe mbela tan ɓe ngardinta leyɗeele ɗe hay sinno wooteeji ina njuɓɓinee.

‘Democracy’ e mbaydi ngonaandi ndi arani tan ko joom doole en, joom kaalisaaji iwɗi e laamu sabu baasgol pinal yimɓe leydi. Ko tagi Afrik ronkii ɓamtaade gila nde heɓi hoore mum hay sinno ko e fuunti funeere. Afriknaaɓe miijanaaki koye mumen ‘eɓɓooji ɓamtaare’, kala eɓɓo ko to tuubakooɓe ummortoo. So Afrik ina yiɗi ɓamtaade maa seertii e leyɗeele mawɗe ɗe maa liggondirii e mumen e mbadi potal, kono mbele hannde ardiiɓe leyɗeele men ɗe ina njogii ngaal cuusal walla pellital. Hannde o eɗen mbaawi wiyde ko ardiiɓe leyɗeele men ngoni tonngol ɓurŋol tiiɗde e ko haɗi Afrik ɓamtaade ngam maɓɓe ƴeewde nafoore maɓɓe, maa galleeji maɓɓe, maa leƴƴi maɓɓe tan, eɓe kuutoroo ngaluuji leydi tawa ɓe mbaddi maalde ko e leyɗeele biyeteeɗe ko mawɗe. So en ƴeewii ɗii ‘coup d’etats’ ji, ngol jiɗgol waylude ‘doosɗe laamu’ ngam jokkude laamaade, ina woɗɗi won’de yiɗde feewnude leydi, kono ko yiɗde feewnude hoore mum. Haawnaaki noon ‘Burkinafaso’ wonana Afriknaaɓe yeru moƴƴo haa pinal dawrugol yaaja e nder renndooji Afrik hay so tawii jogorɗo laamoyaade o ko neɗɗo ‘France’ jogori wonoyde.

Tuubakooɓe nde ngari e leyɗeele Afrik tawi ko Afriknaaɓe ina kisi to banngal nguura, ndemat, ñaama ko ndemata ko hay sinno mbaawaa yeeyde ko ɓurti ko e jeereeji mawɗi. Eddaaji gawri fof ina ngoodnoo, kadi kisal nguura ina woodnoo hay sinno ko jalel e jammbel remirtenoo. Ngam bonnude ndema ka ɓe ngaddu e Afrik ndema ngonka ko nanndi e Kafe, Kakawo, wiro, gerte ekn tawa ndema ka ñaametaake walla huutortaake so wonaa wayloyaa caggal leydi, ko ndema njeeygu wonaa ndema ñaamdu. ɓe ngoowni Afriknaaɓe kaalis haa ngoppi ndema nguura payti e ndema njeeygu.

 Ɓe ngaddi e men maaro e bele mbele maa en ngoow, mbaɗten soodde, njiggoyoɗen. Haa jooni e nder dawrugol ko nanndi e banke monjaal walla ñamaale goɗɗe ummiiɗe e leyɗeele so ñamlii Afriknaaɓe ñamaale mawɗe mbiyata ɗumen ko hoto mbaɗ ɗumen e ndema sabu ina mbaawi huutoraade njeeygu ngaluuji nder leydi ngam jiggaade ko ñaami. Afriknaaɓe ina poti jiggaade ko wonaa ko ñaametee, sabu leyɗeele moƴƴe ina ngoodi, ndiyam kadi ina woodi e yoga e leyɗeele ɗe. Hay e nder leyɗeele Sahel kañum en fof e famɗude toɓo, diƴƴe ina mbona tawa eɗe baawnoo dammbeede ngam ɗe kuutoree to bannge ndema. Kono so en ƴeewii yoga e majje nguuri ko e ballal nguura, tawa ko nguura ɓurtuɗo ummiiɗo caggal leydi, tawa kadi ko o ceŋdi tawa ɓeen rokkuɓe nguura ɓe njiilotoo ko yoo ‘susieteeji’ mumen mawɗi ngar e leyɗeele he ngam yaltin’de ngaluuji nder leydi.

 

Leyɗeele Afrik kañum en fof e anndude wonde koko mbaɗaa peccon peccon, addanaani ɗumen renndude hay sinno gila nde ɗe keɓi koye majje, won daaɗe ngulli ngam rentin’de leyɗeele ɗe. Gasata Afrik ɓamtoo tawa leykal fof in jattinii bannge mum. Gasataa Afrik ɓamtoo tawa kuutondiral moƴƴal waɗaani hakkkunde leyɗeele. Gasataa Afrik ɓamtoo tawa keeri pawaaɗi e Afrik ɗi mbonnaaki. Ƴeewen hannde leyɗeele Orop ina kuutoroo ‘paaspoor’ Shengen.

 

Maa en njokku e weleede Geno