Huli hoota, suusi jogoo goonga

Banndiraaɓe horsuɓe, en njiɗaa, kadi wonaa e jikkuuji men tooñde maa ñiŋde ngonka maa jikku maa miijo neɗɗo. Eɗen noongɗini kadi neɗɗo fof ina jogii no yiyrata geɗe guuraaɗe, ko ɗuum waɗi en ceeraani e wasiyaade yimɓe renndo ngo, leydi ndi e duunde men Afrik nde e hormondirde, sabu so en kormondiraandi, en mbaawaa jokkondirde, so en njokkondiraandi en mbaawata anndondirde, so en nganndondiraani en mbaawataa renndude miijooji, so en ndenndaani miijooji, en mbaawataa fewjidde, so en pewjidaani, en mbaawataa ñawndude won e caɗeele renndooji ɗi maa duunde nde.

Tiiɗno ɗen so eɗen mbinnda, walla eɗen kaala, mbaasen joopaade neɗɗo walla yimɓe tawa ko e mbaydi tooñde maa bonnitde maa jalkitde. Miijooji e jiyanɗe ndaw seertude tan. Seertude yimɓe miijooji walla jiyanɗe haɗataa ɗumen yeewtidde tawa ko e dow ɗooftaare gooto fof goɗɗo oon. Ngam mbaawen jokkondirde haa jokkondiral ngal wooda ko jibini, hoto hay gooto famɗinat goɗɗo o walla hoto jalkitat miijo mum, hoto waɗ e hakkille mum ko yiyannde mum nde maa miijo mum ngo tan woni goonga, ko kayre tan maa kanngo tan foti reweede. So en njokkirii noon en ngoɗɗoytaa, ɓamtaare men e ƴellitaare men yaawataa. Nduƴƴondiren miijooji tawa gooto en fof ina hormii goɗɗo o, ndeen maa en ceɗ, maa en ceerndu guufi e gawri.

So mi durnii miijo, mi boynii hakkille, miijo arana mi mbele waasnoode en neheede e ‘nehdi ‘ leƴƴi baɗtinnooɗi maa jiimnooɗi en ɗi ɓurnoo moƴƴude e men. So mi wiyii nehdi njoopiimi ko ‘jaŋde’ maa ɗaɓɓitirde ganndal ɗemɗe janane. Ko goonga yimɓe duunde men puuntaama, mbaawnaama yoo coɗo e ɗemɗe koɗe e pine janane haa ɗemɗe mumen yummaaje maa muuynaaɗe ngonti koɗe e mumen, paggitii aadaaji e pine janane. So en ndokkii yeru hay so ɓii biyoowo mbiymi nattii haalde ‘Pulaar’, majjiraama ‘pinal’ fulɓe, ɗuum addantaa ɗum won’de goɗɗum. Neɗɗo ko ɗemngal e pinal.

Ko goonga hay nde ‘Afrik’ jeytii hoyre mum, hay sinno ‘Jeytaare’ nde ko leefnde, ardiiɓe leyɗeele duunde nde ndonkii dañde yiyannde woɗɗunde haa mbayla sawru mbaggu haa duunde nde jeytoo, ƴellitoo. Ɗiiɗoo keeri pawaaɗi e men, pecci en mbaɗti en ketton ketton, ceerndi jiyduɓe yumma e baaba, ngonaa ɓural men. Afrik waawaa ƴellitaade tawa soɗii ko e laabi jaŋde leyɗeele jiimnooɗe e mum ɗe. Ko gacce mawɗe wonan’de en enen e ardiiɓe leyɗeele men, hay ɗemngal gootal Afrik jeyaaka e ɗemɗe jeegom keɓtinaaɗe, kaaleteeɗe e batuuji mojobere wiyetennde ‘Nations Unies’.

Won Afriknaaɓe ngiƴƴinoo, ngulli, luuki gila e kitaale ɗe yoga e leyɗeele ɗe keɓi koye mum en won’de yoo ɗemngal gootal suɓe, tawa afriknaaɓe fof ina jannginee ngal, e ngal huutoree e nder batuuji Afriknaaɓe, haa e batuuji mojobere mawnde ‘ONU’, kono pooɗondiral waɗi, ɓe donki hawrude, sabu kadi leyɗeele mawɗe ɗe joganoode won e yimɓe tawa ko ardiiɓe leyɗeele ɗe ina kirjina ɗumen yoo luunndo miijo ngo. Ƴeewen hannde to ɗemngal Arab heɓoyi, e ngal jeyaa e ɗemɗe kaaleteeɗe e nder batuuji mojobere mawnde nde ‘ONU’, aarabeeɓe njiggiima kelmanteeri e kala fannuuji tawa ko e ɗemɗe leyɗeele biyeteeɗe ko mawɗe ɗe.

Ko goonga wonaa huunde weeɓnde, wiyde yoo ɗemɗe men mbitte, njanngee, mbinndee, njannginiree, coɗee e duɗe laamu, ngolloree, sabu leydi fof ina jogii ɗemɗe keewɗe, kadi ɗemɗe ɗe fof mbaawaa janngeede. Kono eɗen cikki hay ɗemngal Afrik baawngal moɗde ɗemɗe afriknaaɓe ɗe fof, ɓuranta en ɗemɗe koɗe ɗe moɗa en, e mbaydi hanndi ndi. Keewgol ɗemɗe e nder leydi ngootiri ina rokki ɗemɗe leyɗeele mawɗe ɗe jaalaade e dunne he.

Kono so en ndurnii miijooji men, maa en taw, ko haala e binndol tan ɓurɗen waawde janngineede sabu baasal leyɗeele men walla baasgol yarlitaare ardiiɓe leyɗeele men waɗde pirlitte ko fayti e wittoo haa mbaawen wiyde en njiytii huunde nafoore leyɗeele men walla nafoore aduna o e kuuɓal. Leyɗeele men keewaani wiɗtooɓe. Geɗe fof e fannuuji kala njowitiɗen ko e caggal leydi, hay ñaamdu ko ko soodoyte caggal leydi enen fof e heewde ndiyam, e leydi e naange e henndu. En mbiɗtataa, kadi leyɗeele mawɗe ɗe ɗalataa en heɓindaade ‘karallaagal’ maa ‘technologie’. Hannde njannginteɗen tan ko haa ngannden holi ‘karallaagal’ potɗen huutoraade e hono kuutortoɗen ngal.

Kala to mbaawɗen won’de e duunde he, ƴeewen yoo ɗemɗe men mbitte, mbinndee so tawii mbinndaaka, janngee, jannginiree, ngolloree. Kaɓe ɗen yoo ɗuum soɗe e doosɗe laamu, so soɗaama kadi e doosɗe laamu yoo waɗe waasa won’de bawɗi gaɓɓule tan. Ƴeewen hannde kala leydi mbiyeteendi ko ƴellitiindi, ko ngalɗundi, ko njahrundi yeeso e nder aduna he, ko e ɗemngal mum ɓamtii, ɗaɓɓitirta ganndal ko e ɗemngal mum. Tawde gila nde keɓ ɗen koye men haa hannde en ndonkii ƴellitaade, ƴeewen seertude e laabi jaŋde maa jannginirde ɗemɗe koɗe, ngardinen ɗemɗe men hay sinno eɗen pawa heen ɗemɗe koɗe.

Dawruɗi ƴellitaare duunde Afrik ko leyɗeele mawɗe ɗe maa joom jawɗeele en eɓɓata ɗum, njiila ɗum, kadi ɓe puuntirta en walla ardiiɓe men ko maa ndewen laabi ɗi ɓe ndewi ɗi nde mbaawen ƴellitaade haa teeŋtinoon e to bannge faggudu. So ardiiɓe duunde ɓe njogaaki cuusal daraade e keewal haa mbaawa liggondirde e leyɗeele mawɗe ɗe tawa ko e mbaydi potal, en ƴellittaako. Holi ko ŋakkiri en: eɗen njogii ngaluuji nder leydi, eɗen njogii ndiyam, e leyɗeele demeteeɗe, e naange, e henndu, e juuɗe gollotooɗe, ŋakkiri en ko jaŋde njannginte ɗen nde e loowdi mum yahdaani e ngonka men, ŋakkiri en ko dawrugol faggudu pawangol e men ngol yahdaani e faggudu men hanki, ŋakkiri en ko ‘dawrugol potal’ gaddangal e men ngal yahdaani e no laamortono ɗen koye men gila hanki hade bonɓe bonnooɓe yillaade en ekn…

Banndiraaɓe, ngaree enen fof hannde e jinndude, e sarondirde, mbaɗten hakkillaaji men e ɗemɗe men, cuɓo ɗen e aadaaji men ko naftata en ndewen, njiiloɗen ngootaagu men, haa mbaawen faggaade tawa ndew ɗen ko e pine men e ɗemɗe men. Banndiraaɓe, haa teeŋti noon e sagataaɓe duunde nde, ngaree tafen konu tawa fetelaaji men ko ɗaɓɓitirde ganndal ɗemɗe men, yarlitaare e reende pine men, fewjitde ngam ngootaagu men. Ko goonga haala ina weeɓi, ko gollal ɓuri tiiɗde. Huunde noon adortoo ko miijo, haalee, peeje cakkee nde gollal fawoo heen.

Banndiraaɓe ngaree mbinnden, njeewten e ɗemɗe men, humtaade e binndol e ɗemngal mum ko laawol codol ngam ɗaɓɓitde ganndal. Ngaree banndiraaɓe kala binndoowo yoo ardin ɗemngal mum so ina winndaa, haa humtiiɓe e binndi maggal mbaawa faamde ko yiɗa haaleede e ko yiɗa golleede ko. Binndoowo mo humtaaki e biindi e ɗemngal mum ina waawi winndude e ɗemɗe ɓuri heɓindaande ɗe, tawa ko geɗe naftooje duunde nde. Ɓuri haaɓnaade e ngonka men hannde fof ko ɓuri heewde e men, enen Afriknaaɓe en cusaa walla en njiɗaa miijaade. Geno loowiri e neɗɗo hakkille ko yoo liggin hakkille mum. Ganndal won to haaɗi kono miijo alaa keerol, ko ko boyi yah.

Leyɗeele men ina tammpi, duunde men ina lorli tawa ina alɗi. Hoto mbiyen tan leyɗeele mawɗe ɗe ko ko kawi ina kanndii, hay cordugel en ɗalanaaka. Ko ɓuri heewde ko ardiiɓe leyɗeele men mboomi en, mboomiri en majjin’de e ɗannin’de renndooji haa mbaawa alɗude tawa ina njokkondiri e leyɗeele mawɗe ɗe haaju men alaa so wonaa yoo ƴellito e dow ngaluuji men, yoo leyɗeele men njanngu ɗemɗe mumen ngam huutoraade en wonaa huutondirde e men.

En mbiyaani hoto en njanngu ɗemɗe maɓɓe, mbiy ɗen ko yoo en ngardin ɗemɗe men, sabu leydi maa leñol wawaa ɓamtaade e ƴellitaade gaagaa ɗemngal mum.