Njoodndam debbo pullo

So en njuurniima no feewi nguurndam  fulve maa en njiy no venjiziri nagge e no ve teddiniri debbo. Ko nagge tan e debbo njaranta gorko pullo yeeyde nguurndam mum haa heva nge    yizi nge walla mo yizi o.So en xeewee e nguurndam hanki jaammbareeve fuve, ve kavatnoo tan ko e dow geze zizi vurze teeqtude: Nagge e Debbo. Kala to debbo vurzo diiwaan mum fof yonteede, gorko pullo fof ina yiza oon debbo waala caggal mum, caggal nde gorko o huuvni sarzeyeeji makko.Kala kadi ti nayi vurzi moxxude, yoozde e welde e heewde kosam ngoni, jaambaaro pullo  fof haandinizi ko e mum maa debbo jontaazo mo yizi.Fulve mbiy'Aduna ko mehre' maa 'aduna ko laacel jiire, cammalal ngooroondi, jaggee tan vooro'ko zum tagi pullo yizde welnude nguurndam mum e dow leydi. Pullo ina anndi ko maayoowo kono yiza maayde maayde hersiniinde, maayde e dow leeso, ko zuum wazi hanki warata pullo tan ko geze mowwinooje, belnooje nguurndam to bannge zanndu ko wayi no teewu, kosam e nebam e njuumri e to bannge vernde debbo joozzo, kaqqe. Pullo ina jogi geze keewze ze sifortoo njoozndam debbo pullo gila e mbaydi haa totti qari haa hevi xiixam, zee geze tati hay so e ze nanndi, pullo ina jogi no seerndirtaze. debbo pullo ina waawi jogaade  heen gezal gootal walla geze zizi , siforee joozzo kono so geze tati ze fof tawaama e makko e jogiima njoozndam kaaztudi. Debbo pullo soklaani yaltin'de ko foti suuraade e mum ko ngam yaltin'de mbaydi mum maa xiixam mum maa qari mum sabu e nder laawol pulaagu'seemteende'maa gacce ko e ngooroondi nguurndam mavve jeya. Ko zuum revi haa hay so tawii joom suudu pullo soklii jotondirndi e joom galle mum, hollirtaa muuya mum, ko zeen gacce kadi njibini 'naato' maa 'xeevaade' sabu wonaa gorko o wonaa debbo o hay gooto e mavve yizaa yiyeede ina teeldi e gozzo o e mbaydi peenndi.Ko zum tagi kadi suka maa sagata gorko ina waawi soorude cehilaagal hakkunde mum e suka maa sagata debbo  tawa njotondirtaa to bannge valli, kono ko jeewte e fijirde tan wonata hakkunde mavve haa debbo suka debbo o maa sagata debbo o naata hozannde. Ngoraagu no wayi heewde doole nih fof, sagata gorko ina waawi won'de sehil sagata debbo haa suka debbo o resee tawa suka gorko o ittaani zum mboombri, fergitaani zum.Won heen ina ndokkondira podooje so yehii haa suka debbo o resaama, tawraama, ina huuvna aadi mo rokkondirno e gorko he tawa joom galle mum tinaani. Zeen gacce kadi caabi joombaajo debbo pullo ina waza vurtungal ngam suuzde yeeso mum, haa waasa laarondirde e joom  galle mum gite qaasa qaas. Zeen gacce kadi caabii, debbo ina hersa naamde e yarde e yeeso esimum sabu e nder renndo fulve naamde ko kanum wuura kono ina hersiree.Ezen njaakori kadi ko zeen gacce caabii eddaaji moorol rewve fulve, so a yiyi hoore debbo pullo aza annda so tawii ko o mboombri, so tawii ko o ceemeedo desaazo, maa diwo, maa maayraazo joom galle mum, gooto heen fof ina jogii no moororto.Debbo desaazo gonduzo e joom galle mum, so ruqiima fuznaange ina jogii no wazirta hoore mum, so o laavii o naxoto ngam habrude joom galle makko o laavii omo waawi jotondireede. So o woni vezo, o limirta balze makko capnze nay ko wazde bafi kala yontere, nande balze capanze nayi ze timmi fof kadi o naxoto ngam hollirde gorko o, o seertii e xiixam vesqu. Sabu gacce hazi debbo pullo rewde e innde joom galle mum so ina zoon, o wiyata walla noddirta  mo ko kaari, maa hey, maa denziiko mo o vuri horsinde walla o wiyamo baaba galle, walla so ve puzziima dande vesqu o wiyamo baaba mum kaari.So a xeewi no feewi, rewve Uurul Ayni en fodanaave juulve naatve aljanna ve, maa mbiya qari mavve, mbaydi mavve itta ko e qari maa mbaydi debbo pullo, sifaaji njoozndam kaaztudi debbo pullo ina tawe e mavve. sabu njoozndam, terze keewze e vanndu debbo pullo, ngam    waasde wiyde vanndu pullo fof ko     terze potze suureede, ko zuum wazi debbo pullo voornotoo ko comci juurtiizi, cuurooji vanndu kala. Debbo pullo kadi volotaako, ina horsini cuzaari e cinkal.Mooraade, tuppaade, sokaade, fesaade, tufaade fof ina njogi ko njaltinta e qari e mbaydi debbo pullo. Tippugol kootone kaqqe, wazde cakka kaqqe, wazde qenemaaje, maa diive maa  kootone katti e noppi, wazde jawe juuze e koyze, wazde jaljali maa kozi maa gali e dadorde e fuuzaade e tuppaade e sokaade fof jeya ko e no debbo pullo weltinirta joom galle mum. Naaxgol, denkitagol, laysilagol fof e e mbaydi javval debbo pullo.Leertude, haylitde gite kadi ko e laarki debbo pullo jeya. Won e fulve kadi na ciforoo debbo pullo joozzo no nagge faynge nih, won e terze makko kadi ina qabbitinee e mbaydi jawdi ladde. Hinere debbo pullo ko sewnde ina wiyee 'kinel lella'. kala kozoowo e ladde maa gannduzo jawdi ldde ina anndi lella ko kullel ladde joozngel. daande sewnde kadi ko e sifa debbo pullo jeya 'daangel tewda'sabu daande tewda sewde e silaade. yitere debbo pullo ina siforee no voccoonde getogal, go sabu danwugol mum, haa e murlizgol mum.

E nder Extrait de l’epopée Buubu Ardo galo recueilli par C. Seydou :

Kosam ina rokka debbo pullo geze 15:

1- Korle vutte, murle

2- Rotere vuttere, murlere

3- Yitere vuttere, murlere

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++

4- Daande sewnde.

5- Hinere sewnde.

6- Reedu sewndu

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++

7- Vanndu zelkooru

8- Yitere raneere

9- Niixe daneeje

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++

10- Toni nivvi, valeeji

11- Zakkudi valeeri

12- Sukundu Valeeru

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++

13- Teppere zaatnde, zelkoore no heenere mbeewa

14- Tiinde noo haayre kaqqe

15-  Buhal   no bagi koyzo

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Pullo yizi ko goobuuji laavtuzi, kurmuzi e geze jalbooje.Zakkudi mbulaari e  toni valeeji, ko nde debbo yonti nde wazata zumen, zuum ina yerondira e miijo Uurul Ayni en e nder diine Islaam. zakkudi valeeri ina yaltina ndaneeri niixe, hono ndaneeri gite woniri sifa njoozndam nih.

Pucci wuuraani tan huzo, kono ina    rokkee gawri e kosam.