Cellal Yumma e Ɓiɗɗo

Nehdi ko fayti e cellal Yumma e Ɓiɗɗo ina himmi no feewi e nder renndooji. Waɗi noon ko Yumma woni jibinoowo ko ɓiɗɗo woni jibinteeɗo. Ko ɓiɗɗo ummotoo e reedu yumma mum naata e nder aduna. Yumma e Ɓiɗɗo fof kiisetee ko tagooje leefɗe potɗe walleede. Ko goonga e renndo fulɓe Baabiraaɗo heewaani wallitde Yummiraaɗo no feewi saanga nde o sowii; haa jibina haa ɓinngel mum mawna. Kono Baabiraaɗo ina foti wallude Yummiraaɗo saanga nde o sowii; haa o heptoo; haa ɓinngel makko mawna.

En ngonaa fanniyanke ko fayti e cellal; kono GENO rokkude en fartaŋŋe gollaade e pelle ɗe ngonaa laamuyankeeje e yirlde eɓɓo tawa cellal ina heen; addanii en jogaade humpito seeɗa ko fayti e cellal Yumma e Ɓiɗɗo.

Hade men naatde e wasiyaaji paytuɗi e cellal Yumma e Ɓiɗɗo; eɗen nganndi wonde e hitaande 2000 Aduna o fof renndiino; eɓɓi ko wiyetee ²Payndaale Ɓamtaare². Fayndaare 4 toɓɓi ko ustude maayde Sukaaɓe 2/3 hakkunde 2000 e 2015. Fayndaare 5 toɓɓi ko ɓeydude cellal Yumma 4/5 hakkunde 2000 e 2015. Kono so en ɓetii seeɗa ; maa en taw hay sinno won e leyɗeele taaɓiiɗe seeɗa ; alaa fof e leyɗeele tokoose ɗe jogorɗe yettaade payndaale ɗe e 2015.

Hannde ɓetooji ina mbiya wonde maa won 8,8 milions cukalel ina maaya kala hitaande tawa dañaani duuɓi 5 tawa 2/3 e ɗeen maayɗeele ina mbaawno faleede haa teeŋti noon e rafiiji Ɗojjo; Ndogu Reedu; Jontinooje e Ŋakkeende Nguura. Ko ɓuri 35000 debbo ina maaya e kala hitaande; ko ɓuri 2000 000 tiggu ina maaya ñande njiibinaa nde.

Fayndaare ko fayti e CELLAL e ÑAMANTEERI e nder aduna he ko : Wallitde ngam ustugol wallitde kuuɓtidingol wonande yummiraaɓe e sukaaɓe (Les duuvi 5), Ngam yettaade ndeen fayndaare; geɗe tati garooje ɗe ina kimmi:

1-    Ñamminde Sukaaɓe e Yummiraaɓe ñamri moƴƴiri

2-    Hisnude Sukaaɓe e yummiraaɓe e rafiiji

3-    Rokkude Sukaaɓe e Yummiraaɓe geɗe cellal ɓurɗe himmude

Laawol ngam ɓamtude cellal Yumma e Ɓiɗɗo ɓuri joofaade ko aadaaji paddorɗi tawa njowitii ko e geɗe goɗɗe tŋwŋ kadi caɗaani to bannge kaalis ngam haɓde e geɗe gaddooje maayde Sukaaɓe e yummiraaɓe e ñabbuuli. Rokka hoyre ko rewɓe sowiiɓe; tigguujie sukaaɓe les duuɓi 2; waɗi noon ko baɗte ɓurɗe teddude wonande maayde e  rafi e rafi ñaamde; ko ɓeen yimɓe ɓuri farlude. Baɗte rafi ñaamde wonande ɓee yimɓe mbaawaa heɓɓiteede  so ɓooyi e nder nguurndam kadi ina njogii baɗte duumiiɗe.

Geɗe ɓurɗe himmude paytuɗe e Rewɓe Sowiiɓe(0-9 lebbi)

1-    Ñamri Moƴƴiri

2-    Kebbitgol Feer Folat

3-    Ñakko paytuɗo e Tetanos

4-    Kaɗgol e Cafrugol kaɗowol jontinooje

5-    Keblagol ngam jibinde e eɓɓude e laayondirde cowagol

6-    Haɓaade jalɓi

7-    Jogaade safaara ko adii nde jibinta wonande debbo cowiiɗo e caggal nde jibini e kaɗgol Yumma raaɓde Ɓiɗɗo e koolkisagol ko fayti e SIIDA e ƊOYRU e RAFIIJI

Geɗe ɓurɗe himmude paytuɗe e Sukaaɓe(0-24 lebbi)

1-    Muuyningol tawa ko kosam enndu tan

2-    Safaruuji ko adii jibingol

3-    Sooɗoraade Junngo mum saabunnde

4-    Ñamri timmitinoore njuɓɓundi

5-    Feer juɓɓuɗo

6-    Timmotiral Vitamine A

7-    TRO= kebbitgol ndiyam

8-    Kaɓgol e ƴeewgol safaara ko fayti e IRA (Infections Respiratoires Aigües)

9-    Ñakkugol timmungol pawingol e duuɓi

10-                       Kaɓgol e ƴeewgol safaara paytungol e IRA

11-                       Haɓaade jalɓi (+ 12 lebbi)

Maale bonɗe wonande Tigguuji

1-    Caɗeele foofaandu e muuynugol

2-    Caɗeele ñaamgol e muuynugol

3-    Paawngal

4-    Ɓuuɓgol ɓanndu so memaama

5-    Giddugol

6-    Ɓanndu e gite oole

7-    Weyweyko boɗeejo ; ɓuutngo  e mbordi (dononɗe oole nder gite )

8-    Ɓuutgol e gojjugol ɓanndu; mbordi maa henndu ndu welaani sara wuddu

Maale bonɗe wonande jontinooje

1-    Baylagol hakkille

2-    Donkugol yarde

3-    Tuure heewnde

4-    Paawngal mawngal

5-    Foofaandu yaawndu e saɗtundu

Maale bonɗe wonande ɗojjo becce

1-    Foofaandu yaawndu ; wonande sukaaɓe yahrooɓe e lebbi 2 haa e 12 ; poofaali 50 e nder hojom

2-    Caɗeele foofaandu; cukkugol kine

3-    Jangol ƴiyel ɓernde

4-    Ɗojjugol cukalel ko ɓuri jonte 2

5-    Donkugol muuynude; maa yarde e ɗojjugol jokkondirngol