Ngoƴa gondaaɗo e peeje cakketeeɗe

Ko huunde nde nganndu ɗen, kono gooto e men fof ina foti siftinde goɗɗo, no heewɓe mbaɗata e Geese nih, wonde fulɓe haa teeŋti noon e fulɓe aynaaɓe wonɓe dowri ina tampina, sahaa fof ina mbaree, jawdi mumen ina heptee. Ko goonga laammuuji leyɗeele men mballaani, kono kadi enen ne en mballaani koye men no fotiri. Nguurɗen ko e nder leyɗeele ina waawi tawa potal maa hakke aade so woniino neɗɗo, woni ko e toɓɓeede suwaa jibine tawo En naanataa e ko saabii ɗum. Njiɗ ɗen ko joofaade laabi ɗi cikkuɗen so en ndewii e mumen fulɓe haa teeŋti noon e fulɓe aynaaɓe maa ceertu e yaweede, jalkiteede, hiiɗeede, tapineede e nder leyɗeele mumen.

Eɗen pawi yaakaare men e darnde sagataaɓe, sabu pulaar wiy’ kaɓɓol baaji, yaltata ko e baaji’

1)    Ko ardii fof eɗen poti kala to ngonɗen jogaade njuɓɓudi renndo, hono batu, ndenden feere, njogoɗen yarlitaare, njogoɗen sirlu e fiɓnde, ngardinen enɗam, caloɗen dawrugol sara en saaka en. Kuutoroɗen dawrugol ngam ƴellitde renndo.  Eɗen poti kadi jaɓde jogaade hoore wootere. Rendo ina saɗi ko ƴellitto so tawii jogii ko koye sappo. Moƴƴinen koddiigo men, mbelden e hoɗdiiɓe men tawa gooto fof ina heɓa hakke mum.

2)    Ko rewi heen eɗen poti hoɗde, ñiiɓen e gure mawɗe to duɗe moƴƴe, cafrorɗe e paggorɗe ngoni hay so tawii leyɗeele men ina tampi e ɗiin fannuuji. Eggooru hoɗooru ina muusi, to jawdi ndariindi moƴƴata ɗo neɗɗo waawataa moƴƴude ɗoon. Nguurndam rewde e jawdi, fooɗondirde heewde jawdi ndariindi tawa naftortaako ndi, e oo jamaanu mo yooro hawi hay sinno suwaa hanndaade ko huunde fotnde ustaade. Teddinde ndema ngam fanndinde jeyi ko huunde himmunde wonande fulɓe haa teeŋti noon e aynaaɓe ɓe. So en ñiiɓaani e gure mawɗe, en mbaawaa jannginde ɓesŋuuji men jaŋde moƴƴere, safrude ɗum en safaara moƴƴo. So en nguuraani e gure pattamlame, en mbaawataa fooɗanaade laamu, haa natten wonde fewjanteeɓe, ngonen fewjooɓe.

3)    Toppito ɗen jaŋde ɓesŋuuji men. Jarana en waɗde pirlitte e waɗde ɗi e duɗe joɓeteede, tawa ko jannginooje jaŋde moƴƴere so tawii en mbaawaa neldude ɓe e leyɗeele ɗe jaŋde mumen moƴƴi. Aduna hannde wontii wuro wooto. Tiiɗi tan ko jannginde ɓesŋuuji jaŋde moƴƴere, ndaña seedanteeje toowɗe, tawa kala to njehi e jookli aduna he ina mbaawi gollaade. Eɗen mbasiyoo kadi wonɓe caggal leydi ɓe e suɓaade ko ɓuri feewnitaade ɗumen, so tawii ngoppat ɓesŋuuji mumen e nder leyɗeele mumen, nawa ɗumen duɗe moƴƴe walla wondude e mumen caggal leydi, nehee nehdi moƴƴiri, jannginee jaŋde moƴƴere, ko ɗuum ɓuri himmude. Hannde tawde leyɗeele men mbaawnaama yoo jannginir ɗemɗe koɗe, njannginiren ɗe ɓesŋuuji men haa keɓindooɗe, kono hoto mbelsindo ɗen ɗemɗe men e pine men e fina tawa men.

4)    Njaɓen waɗde pirlitte e safrude ɓesŋuuji sabu pulaar haali gaynii ‘ko cellal woni afo ŋalu’, kono so tawii haa hannde eɗen mbaɗi eggooru hoɗooru, maa rewooɓe e jawdi tan ina ndaara tawa jaranaani ɗumen toppitaade cellal yumma e ɓiɗɗo eɗen ŋakkiraa ko heewi.

5)    Njaɓen kadi gollanaade ƴellitaare faggudu. Hannde ina wayi no ko faggudu laamii aduna o. Jawdi ndariindi ko faggudu so yeñtinaama. Ngaynen tawa ko e mbaydi njeñtinoori. Joom kaalisaaji en yoo njeñtin kaalisaaji mumen so yiɗii wona e leyɗeele mumen so yiɗii wona leyɗeele goɗɗe. Yo ɓe njokkondir ngam ƴeewde gollodaade ngam waɗde geɗe mawɗe, nafta ɓe, nafora leƴƴi.

Caggitorgel Celluka Pulaar

Pulaar ko ɗemngal feddiyankeewal.

Pelle inɗe pulaar ina peccoo e pecce nayi (4) mawɗe.

1 - Fedde aadee .

2 - Fedde ko wonaa aadee.

3 - Fedde ko heltaa ( famɗinaa ) .

4 - Fedde ko mawninaa ( fuuynaa )

1 Fedde aadee

Teelal  =  O     yeru  gorko o

Keewal  =  ɓe  yeru  worɓe ɓe .

2 Fedde ko wonaa aadee

Teelal : ba , ndi , ki , ndu , ngu , ngo , nde , ko , ngol , ngal , kal , nge , ɗum , ɗam , ekn ....

Keewal : ɗi ,  ɗe

 Yeru:  bamɗi ɗi , leɗɗe ɗe ekn ...

 3 Fedde ko heltaa ( famɗinaa )

Teelal : ngel ;  yeru : koyel , kinel , kuɗel , ekn ...

Keewal :  kal , kon  yeru :  kuɗal ,  lekkon , dihal ekn ..

Tesko :

Fedde o ɓuri lollirde ko aadee kono ina teskaa wonde inɗe jiggaaɗe fedde mumen ɓuri heewde ko o.

Yeru : oto o , masiŋ o , ; inɗe dottaaɗe ,  jiggaaɗe walla dooɓaaɗe fedde mumen ko o .

Yeru  boyi o = boynaaru walla boyeeru ndu .

           makka o =  makkaari ndi .

            jeyi  o  =  jeywal   ngal .

* Ko deelotoo ko wayino : ndiyam , nebam , kosam , fedde mumen ko  ɗam

* ko ɓuri heewde e geɗe juutɗe ko wayino :  laawol , duhol , ɓoggol  fedde mumen ko  ngol .

* Ko ɓuri heewde e geɗe murliɗde ko wayino :  hoyre , horde , lohnde  fedde mumen ko  nde .

*Huunde nde heptinaaka ko wayino :  ɓalejum , dillojum , jahojum fedde mum ko  ɗum

Tonngen:

Innde kala yahdata ko e fedde innde mum.

Yeru:

fedde innde debbo ko : o

fedde innde ɓiɓɓe ko  : ɓe

fedde innde nagge ko : nge ; lekki  ki , ullundu  ndu, mbabba  mba waɗde eɗen teskoo wonde innde e fedde innde ko ko nootondiri , kala innde waɗtondirta ko maande fedde mum , maande nde noon ina waawi wonde alkulal laaɓngal haa hijjannde timmunde .

Ɗaɗol e Ɓeydol

Ɗaɗol ko ko ɓuri duumaade e helmere: Koyngel

Ɓeydol ko ko ɓuri waasde duumaade e helmere, ko ɓuri heewde wonata ko fedde innde; koyngel

Innde aaynaande ko ɗaɗol ɓeyda fedde innde

Lomto golloowo aade

Lomtooji golloowo aade daɓɓi

Mi, a, o, en, on, ɓe

Lomtooji golloowo aade juutɗi

Mbiɗo, aɗa, omo, emin, eɗen, oɗon, eɓe

Lomto golloowo ina adoo, ina sakkitoo gollal

Tesko:

So lomto golloowo sakkitiima gollal, fuɗɗoriima alkulal muumal, o seerndete e gollal he

Yeru: Piy mi Kummba

So lomto golloowo sakkitiima gollal, fuɗɗoriima alkulal laaɓngal, o seŋete e gollal he

Yeru; Piyen Kummba

Lomto gollooji aade teelal : mi, a, o, mbiɗo, aɗa, omo

Lomto gollooji keewal: min, on, en, ɓe, emin, eɓe, eɗen, oɗon

Lomto gollooji adade naattinooji: eɗen, en

Lomto gollooji jaltinooji: oɗon, on

Jooporɗe e toɗɗorɗe

Jooporde ardoto innde

Ɗii pucci

Ɗee leɗɗe

Ɗam ilam

Toɗɗorde sakkitto innde

Pucci ɗii

Leɗɗe ɗee

Ilam ɗam

Sifaa

Ina woodi sifaaji tati

Sifaa ceŋiiɗo

Yeru: Debbo moƴƴo ina weli e galle

Sifaa ceerɗo

Yeru: Oo debbo ko moƴƴo

Sifaa innde ɓasaande

Yeru: Oo deboo ko moƴƴo mbaydi

Sifaa kaaɗtudi

Kurum   tal    coy   buy   jaw   reyum ekn…..

Baymaanaaje muume

Holko woni baymaanaaje?
Baymaanawal ko alkulal baylowal maanaa.
So en teskiima denndaangal alkule pulaar ɗe mbiyetee ko baymaanaaje, sabu gootal heen fof so dariima darnde wonnde nde waylat maanaa mum. Ko ɗum addani en innirde ɗe baymaanaaje.


Tesko:


Alkule muume ɗe peccii ko e nokkuuji jeegom , tuggude e daande haa heɓi toni hunuko wonande kala aadee.


Kannje fof ceerti gowlugol ceerti kadi ɗo ɗe puɗata.

1 - Alkule muume ɓittiiɗe toniije = b , p , ɓ , m  , mb .

2 - Alkule muume ɓittiiɗe takoñiiƴeeje = d , t , ɗ , n , nd , l , r , s .

3 - Alkule muume ɓittiiɗe ñaaɗɗakañeeje = j , c , ƴ , ñ , nj , y .

4 - Alkule ɓittiiɗe ɗaatɗakañeeje = g ; k , ŋ , ng , w .

5 - Koƴombol = ' , h .

6 - Toniñiiƴewal = f .

Sahaa e Mbayka

Holko woni sahaa ?
Sahaa ko toɓɓere nder dumunna , ina waawi wonde ɓennuɗo walla gonaaɗo maa walla garoowo .
Sahaa ina feccoo e pecce tati ( 3 ) mawɗe :

Sahaa ɓennuɗo :  Hanki ,  Naane ,  Rawane ekn...

Sahaa gonaaɗo :  Hannde ,  Jooni ,  Hikka  ekn...

Sahaa garoowo :  Janngo ,  So ɓooyii ,  Mo wuuri  ekn ....

Tesko : Sahaa kadi ina maandiniree hono nii :
 

_________.Ɓennuɗo______________Gonaaɗo.____________Garoowo.____________

DUMUNNA

Tesko : ko ɗum addani pulaar teeŋtinaani sahaa e nder pirlitgol golle mum waɗde pulaar teeŋtini ko ko wiyetee mbayka.

Holko woni Mbayka ?

Mbayka ko mbaydi gollal anndinta en ko so tawii gollal men timmii walla timmaani ko ko jogori timmude .

Yeru : Mi ñaamii = ii ko maande timmungal.

Mi ñaamat = at  ngal timmaani , ina waawi tawa ngon mi ko e ñaamde walla nii mi fuɗɗaaki ñaamde .

Waɗde at = ko maande jogorngal.

Doosgal: Gollal pulaar anndintaa en sahaa, anndinta en sahaa ko haala ka walla loowre nde .

Gollal pulaar anndinta en ko mbayka waɗde gollal pulaar teeŋtinaani sahaa  teeŋtini ko mbayka.

Mahdi e Daaɗe gollal

Gollal pulaar mahii ko e daaɗe tati ( 3 ) . Ko kannje peñninanta en jotondiral gonngal hakkunde golloowo e gollal golleteengal ngal.

1- Daande baɗowal .

2- Daande baɗatoongal .

3- Daande baɗateengal walla baɗangal .

1- Holko woni baɗowal ?
Ko gollal ngal neɗɗo walla huunde waɗata e dow goɗɗo walla goɗɗum .
Yeru : Suuɗde , Sortude, ekn...
Tesko daande ɓaɗowal maande mum ko : mehre  walla u ɗum firti hakkunde ɗaɗol gollal ngal e maande gollal muumal ngal hay huunde ɓilaaki ɗoon .

2- Holko woni ɓaɗatoongal ?
Baɗatoongal ko gollal ngal neɗɗo walla huunde waɗata e dow hooye mum.
Yeru : Suuɗaade  ,  Sortaade ekn ...
Tesko : Daande baɗatoongal maande mum ko : aa , ɗum firti ko aa ɓilii hakkunde ɗaɗol ngol e maande gollal muumal ngal.

3- Holko woni baɗangal walla baɗateengal ?
Baɗangal ko gollal ngal neɗɗo walla huunde waɗata dow ma.
Yeru :  Suuɗeede  ,  Sorteede  ekn..
Tesko: Daande baɗangal maande mum ko : ee, ɗum firti ko hakkunde ɗaɗol ngol e maande gollal muumal ngal ko ee ɓilii ɗoon .

Ɗeeɗo kaatumeeje garooje, ina mbaawi laɓɓitinannde en ko fayti e Mbayka e Daaɗe

Gollal ko maa woni Timmungal tan maa wonii Jogorgnal

Gollal Timmungal: Gollal ngal waɗaama, timmi

Gollal timmungal ina feccoo e pecce 3: Timmungal 1, 2 e 3

Gollal jogorngal: Gollal jogorngal timmude kono suwaa timmu

	Suuɗde	Suuɗaade	Suuɗeede
Mbayka e Daaɗe	Baɗowal	Baɗotoongal	Baɗangal
Timmungal 1	O suuɗ- u	O suuɗi	O suuɗa
Timmungal 2	O suuɗi	O Suɗii	O suuɗaa
Timmungal 3	O Suuɗii	O suuɗiima	O suuɗaama

E nder Timmungal 2, lomto gollooji hono: mi, a, en, on cakkitto gollal ngal

Yeru: Cuuɗ mi, Cuuɗ ɗaa, Cuuɗ ɗen, Cuuɗ ɗon

Kono O e Ɓe ngadoto gollal ngal

Yeru: O suuɗi, ɓe cuuɗi, min cuuɗi,

Gollal jogorngal ina feccoo e pecce 4: Jogorngal 1, 2, 3 e 4

Mbayka e Daaɗe	Suuɗde Baɗowal	Suuɗaade Baɗotoongal	Suuɗeede Baɗangal
Jogorngal 1	Suuɗ- u	Suuɗo- o	Suuɗe- e
Jogorgnal 2	Mbeɗo suuda- a	Mbeɗo suuɗoo- oo	Mbeɗo suuɗee- ee
Jogorngal 3	Min cuudat- at	Min cuuɗoto- oto	Min cuuɗete- ete
Jogorngal 4	Min cuuɗata- ata	Min cuuɗotoo- otoo	Min cuuɗetee- etee

Tesko: Jogorngal gadanal 1 fof ko yamiroore

Kala nde lomto golloowo sakkitii gollal, jogorngal ngal ko jogorngal nayaɓal 4

Sahaa e Mbayka

Sahaa e Mbayka

Hol ko woni sahaa ?
Sahaa ko toɓɓere nder dumunna , ina waawi wonde ɓennuɗo walla gonaaɗo maa walla garoowo .
Sahaa ina feccoo e pecce tati ( 3 ) mawɗe :

Sahaa ɓennuɗo :  Hanki ,  Naane ,  Rawane ekn...

Sahaa gonaaɗo :  Hannde ,  Jooni ,  Hikka  ekn...

Sahaa garoowo :  Janngo ,  So ɓooyii ,  Mo wuuri  ekn ....

Tesko : Sahaa kadi ina maandiniree hono nii :
 

_________.Ɓennuɗo______________Gonaaɗo.____________Garoowo.____________

DUMUNNA

Tesko : ko ɗum addani pulaar teeŋtinaani sahaa e nder pirlitgol golle mum waɗde pulaar teeŋtini ko ko wiyetee mbayka.

Holko woni Mbayka ?

Mbayka ko mbaydi gollal anndinta en ko so tawii gollal men timmii walla timmaani ko ko jogori timmude.

Yeru : Mi ñaamii = ii ko maande timmungal

Mi ñaamat = at  ngal timmaani , ina waawi tawa ngon mi ko e ñaamde walla nii mi fuɗɗaaki ñaamde .

Waɗde at = ko maande jogorngal.

Doosgal: Gollal pulaar anndintaa en sahaa, anndinta en sahaa ko haala ka walla loowre nde.

Gollal pulaar anndinta en ko mbayka waɗde gollal pulaar teeŋtinaani sahaa teeŋtini ko mbayka.

Daaɗe

Gollal so tawii ferlitaaka, feccotoo ko e pecce tati

1- Daande Baɗowal: Haalde   Yarde    Ñaamde

2- Daande Baɗteengal: Haalaade   Yaraade    Ñaamaade

3- Daande Baɗangal: Haaleede Yareede Ñaameede

Seekirde

Nafoore Seekirde

Waylude maanaa gollal, rokkaɗum maanaa goɗɗo

Mi ari, mi arti

Waɗtude gollal jondiniingal, gollal deereral

Mi finii-------------------gollal jondiniingal(hatojinaani e timmoode)

Mi finirii seese-------------gollal deereral(hotojini e timmoode)

Ina waɗta gollal deereral, ngal timmoode wootere, timmooɗe ɗiɗi

Mi taƴri teewu (timmoode 1) laɓi (timmoode 2)

Seekirde lommbotoo ko hakkunde daɗol e mbayka

r-

1- Seekirde kuutorgel: Mi taƴrii teewu laɓi

2- Seekirde feere: Mi yanirii bannge

3- Seekirde iwdi: 0 iwri ko hirnaange

t-

1- Seekirde pillitorgel: Mi dawi, mi dawtii

2- Seekirde beñirgel: Baaba sañti sekko

Tesko: seekirde beñirgel e seekirde pillitorgel ina ceerndiree e lowre haala

Mi sañii, mi santii kono mi ronkii ko feew: pillitorgel

Taana sañtii sekko ngo, wiyi feewaani: beñirgel

Seekirde duttinirgel: Mi fiytiima ngam ƴeewde so tulo am ɓoraani

d-

1- Seekirde denndinirgel: Min kaaldii, min paamndiri

2- Seekirde timminirgel: On njardii?

an-

Seekirde baɗanirgel: Mi defani neene am

n-

Seekirde cabobinirgel: Mi defni Kummba

or-

Seekirde baɗdorgel: Mi addorii biye

ondir- otir

Seekirde baɗondirgel: Min pooɗondir- Min pooɗotir

Kin-

Seekirde nanndinirgel: O ɗaankini

aade-

Seekirde daande baɗotoongal: Roondaade

eede-

Seekirde daande baɗangal: Roondeede

oy-

Seekirde dirtinirgel: Mi addoy mo