Caggitorgel Celluka Pulaar

Pulaar ko ɗemngal feddiyankeewal.

Pelle inɗe pulaar ina peccoo e pecce nayi (4) mawɗe.

1 - Fedde aadee .

2 - Fedde ko wonaa aadee.

3 - Fedde ko heltaa ( famɗinaa ) .

4 - Fedde ko mawninaa ( fuuynaa )

1 Fedde aadee

Teelal  =  O     yeru  gorko o

Keewal  =  ɓe  yeru  worɓe ɓe .

2 Fedde ko wonaa aadee

Teelal : ba , ndi , ki , ndu , ngu , ngo , nde , ko , ngol , ngal , kal , nge , ɗum , ɗam , ekn ....

Keewal : ɗi ,  ɗe

 Yeru:  bamɗi ɗi , leɗɗe ɗe ekn ...

 3 Fedde ko heltaa ( famɗinaa )

Teelal : ngel ;  yeru : koyel , kinel , kuɗel , ekn ...

Keewal :  kal , kon  yeru :  kuɗal ,  lekkon , dihal ekn ..

Tesko :

Fedde o ɓuri lollirde ko aadee kono ina teskaa wonde inɗe jiggaaɗe fedde mumen ɓuri heewde ko o.

Yeru : oto o , masiŋ o , ; inɗe dottaaɗe ,  jiggaaɗe walla dooɓaaɗe fedde mumen ko o .

Yeru  boyi o = boynaaru walla boyeeru ndu .

           makka o =  makkaari ndi .

            jeyi  o  =  jeywal   ngal .

* Ko deelotoo ko wayino : ndiyam , nebam , kosam , fedde mumen ko  ɗam

* ko ɓuri heewde e geɗe juutɗe ko wayino :  laawol , duhol , ɓoggol  fedde mumen ko  ngol .

* Ko ɓuri heewde e geɗe murliɗde ko wayino :  hoyre , horde , lohnde  fedde mumen ko  nde .

*Huunde nde heptinaaka ko wayino :  ɓalejum , dillojum , jahojum fedde mum ko  ɗum

Tonngen:

Innde kala yahdata ko e fedde innde mum.

Yeru:

fedde innde debbo ko : o

fedde innde ɓiɓɓe ko  : ɓe

fedde innde nagge ko : nge ; lekki  ki , ullundu  ndu, mbabba  mba waɗde eɗen teskoo wonde innde e fedde innde ko ko nootondiri , kala innde waɗtondirta ko maande fedde mum , maande nde noon ina waawi wonde alkulal laaɓngal haa hijjannde timmunde .

Ɗaɗol e Ɓeydol

Ɗaɗol ko ko ɓuri duumaade e helmere: Koyngel

Ɓeydol ko ko ɓuri waasde duumaade e helmere, ko ɓuri heewde wonata ko fedde innde; koyngel

Innde aaynaande ko ɗaɗol ɓeyda fedde innde

Lomto golloowo aade

Lomtooji golloowo aade daɓɓi

Mi, a, o, en, on, ɓe

Lomtooji golloowo aade juutɗi

Mbiɗo, aɗa, omo, emin, eɗen, oɗon, eɓe

Lomto golloowo ina adoo, ina sakkitoo gollal

Tesko:

So lomto golloowo sakkitiima gollal, fuɗɗoriima alkulal muumal, o seerndete e gollal he

Yeru: Piy mi Kummba

So lomto golloowo sakkitiima gollal, fuɗɗoriima alkulal laaɓngal, o seŋete e gollal he

Yeru; Piyen Kummba

Lomto gollooji aade teelal : mi, a, o, mbiɗo, aɗa, omo

Lomto gollooji keewal: min, on, en, ɓe, emin, eɓe, eɗen, oɗon

Lomto gollooji adade naattinooji: eɗen, en

Lomto gollooji jaltinooji: oɗon, on

Jooporɗe e toɗɗorɗe

Jooporde ardoto innde

Ɗii pucci

Ɗee leɗɗe

Ɗam ilam

Toɗɗorde sakkitto innde

Pucci ɗii

Leɗɗe ɗee

Ilam ɗam

Sifaa

Ina woodi sifaaji tati

Sifaa ceŋiiɗo

Yeru: Debbo moƴƴo ina weli e galle

Sifaa ceerɗo

Yeru: Oo debbo ko moƴƴo

Sifaa innde ɓasaande

Yeru: Oo deboo ko moƴƴo mbaydi

Sifaa kaaɗtudi

Kurum   tal    coy   buy   jaw   reyum ekn…..

Baymaanaaje muume

Holko woni baymaanaaje?
Baymaanawal ko alkulal baylowal maanaa.
So en teskiima denndaangal alkule pulaar ɗe mbiyetee ko baymaanaaje, sabu gootal heen fof so dariima darnde wonnde nde waylat maanaa mum. Ko ɗum addani en innirde ɗe baymaanaaje.


Tesko:


Alkule muume ɗe peccii ko e nokkuuji jeegom , tuggude e daande haa heɓi toni hunuko wonande kala aadee.


Kannje fof ceerti gowlugol ceerti kadi ɗo ɗe puɗata.

1 - Alkule muume ɓittiiɗe toniije = b , p , ɓ , m  , mb .

2 - Alkule muume ɓittiiɗe takoñiiƴeeje = d , t , ɗ , n , nd , l , r , s .

3 - Alkule muume ɓittiiɗe ñaaɗɗakañeeje = j , c , ƴ , ñ , nj , y .

4 - Alkule ɓittiiɗe ɗaatɗakañeeje = g ; k , ŋ , ng , w .

5 - Koƴombol = ' , h .

6 - Toniñiiƴewal = f .

Sahaa e Mbayka

Holko woni sahaa ?
Sahaa ko toɓɓere nder dumunna , ina waawi wonde ɓennuɗo walla gonaaɗo maa walla garoowo .
Sahaa ina feccoo e pecce tati ( 3 ) mawɗe :

Sahaa ɓennuɗo :  Hanki ,  Naane ,  Rawane ekn...

Sahaa gonaaɗo :  Hannde ,  Jooni ,  Hikka  ekn...

Sahaa garoowo :  Janngo ,  So ɓooyii ,  Mo wuuri  ekn ....

Tesko : Sahaa kadi ina maandiniree hono nii :
 

_________.Ɓennuɗo______________Gonaaɗo.____________Garoowo.____________

DUMUNNA

Tesko : ko ɗum addani pulaar teeŋtinaani sahaa e nder pirlitgol golle mum waɗde pulaar teeŋtini ko ko wiyetee mbayka.

Holko woni Mbayka ?

Mbayka ko mbaydi gollal anndinta en ko so tawii gollal men timmii walla timmaani ko ko jogori timmude .

Yeru : Mi ñaamii = ii ko maande timmungal.

Mi ñaamat = at  ngal timmaani , ina waawi tawa ngon mi ko e ñaamde walla nii mi fuɗɗaaki ñaamde .

Waɗde at = ko maande jogorngal.

Doosgal: Gollal pulaar anndintaa en sahaa, anndinta en sahaa ko haala ka walla loowre nde .

Gollal pulaar anndinta en ko mbayka waɗde gollal pulaar teeŋtinaani sahaa  teeŋtini ko mbayka.

Mahdi e Daaɗe gollal

Gollal pulaar mahii ko e daaɗe tati ( 3 ) . Ko kannje peñninanta en jotondiral gonngal hakkunde golloowo e gollal golleteengal ngal.

1- Daande baɗowal .

2- Daande baɗatoongal .

3- Daande baɗateengal walla baɗangal .

1- Holko woni baɗowal ?
Ko gollal ngal neɗɗo walla huunde waɗata e dow goɗɗo walla goɗɗum .
Yeru : Suuɗde , Sortude, ekn...
Tesko daande ɓaɗowal maande mum ko : mehre  walla u ɗum firti hakkunde ɗaɗol gollal ngal e maande gollal muumal ngal hay huunde ɓilaaki ɗoon .

2- Holko woni ɓaɗatoongal ?
Baɗatoongal ko gollal ngal neɗɗo walla huunde waɗata e dow hooye mum.
Yeru : Suuɗaade  ,  Sortaade ekn ...
Tesko : Daande baɗatoongal maande mum ko : aa , ɗum firti ko aa ɓilii hakkunde ɗaɗol ngol e maande gollal muumal ngal.

3- Holko woni baɗangal walla baɗateengal ?
Baɗangal ko gollal ngal neɗɗo walla huunde waɗata dow ma.
Yeru :  Suuɗeede  ,  Sorteede  ekn..
Tesko: Daande baɗangal maande mum ko : ee, ɗum firti ko hakkunde ɗaɗol ngol e maande gollal muumal ngal ko ee ɓilii ɗoon .

Ɗeeɗo kaatumeeje garooje, ina mbaawi laɓɓitinannde en ko fayti e Mbayka e Daaɗe

Gollal ko maa woni Timmungal tan maa wonii Jogorgnal

Gollal Timmungal: Gollal ngal waɗaama, timmi

Gollal timmungal ina feccoo e pecce 3: Timmungal 1, 2 e 3

Gollal jogorngal: Gollal jogorngal timmude kono suwaa timmu

	Suuɗde	Suuɗaade	Suuɗeede
Mbayka e Daaɗe	Baɗowal	Baɗotoongal	Baɗangal
Timmungal 1	O suuɗ- u	O suuɗi	O suuɗa
Timmungal 2	O suuɗi	O Suɗii	O suuɗaa
Timmungal 3	O Suuɗii	O suuɗiima	O suuɗaama

E nder Timmungal 2, lomto gollooji hono: mi, a, en, on cakkitto gollal ngal

Yeru: Cuuɗ mi, Cuuɗ ɗaa, Cuuɗ ɗen, Cuuɗ ɗon

Kono O e Ɓe ngadoto gollal ngal

Yeru: O suuɗi, ɓe cuuɗi, min cuuɗi,

Gollal jogorngal ina feccoo e pecce 4: Jogorngal 1, 2, 3 e 4

Mbayka e Daaɗe	Suuɗde Baɗowal	Suuɗaade Baɗotoongal	Suuɗeede Baɗangal
Jogorngal 1	Suuɗ- u	Suuɗo- o	Suuɗe- e
Jogorgnal 2	Mbeɗo suuda- a	Mbeɗo suuɗoo- oo	Mbeɗo suuɗee- ee
Jogorngal 3	Min cuudat- at	Min cuuɗoto- oto	Min cuuɗete- ete
Jogorngal 4	Min cuuɗata- ata	Min cuuɗotoo- otoo	Min cuuɗetee- etee

Tesko: Jogorngal gadanal 1 fof ko yamiroore

Kala nde lomto golloowo sakkitii gollal, jogorngal ngal ko jogorngal nayaɓal 4

Sahaa e Mbayka

Sahaa e Mbayka

Hol ko woni sahaa ?
Sahaa ko toɓɓere nder dumunna , ina waawi wonde ɓennuɗo walla gonaaɗo maa walla garoowo .
Sahaa ina feccoo e pecce tati ( 3 ) mawɗe :

Sahaa ɓennuɗo :  Hanki ,  Naane ,  Rawane ekn...

Sahaa gonaaɗo :  Hannde ,  Jooni ,  Hikka  ekn...

Sahaa garoowo :  Janngo ,  So ɓooyii ,  Mo wuuri  ekn ....

Tesko : Sahaa kadi ina maandiniree hono nii :
 

_________.Ɓennuɗo______________Gonaaɗo.____________Garoowo.____________

DUMUNNA

Tesko : ko ɗum addani pulaar teeŋtinaani sahaa e nder pirlitgol golle mum waɗde pulaar teeŋtini ko ko wiyetee mbayka.

Holko woni Mbayka ?

Mbayka ko mbaydi gollal anndinta en ko so tawii gollal men timmii walla timmaani ko ko jogori timmude.

Yeru : Mi ñaamii = ii ko maande timmungal

Mi ñaamat = at  ngal timmaani , ina waawi tawa ngon mi ko e ñaamde walla nii mi fuɗɗaaki ñaamde .

Waɗde at = ko maande jogorngal.

Doosgal: Gollal pulaar anndintaa en sahaa, anndinta en sahaa ko haala ka walla loowre nde.

Gollal pulaar anndinta en ko mbayka waɗde gollal pulaar teeŋtinaani sahaa teeŋtini ko mbayka.

Daaɗe

Gollal so tawii ferlitaaka, feccotoo ko e pecce tati

1- Daande Baɗowal: Haalde   Yarde    Ñaamde

2- Daande Baɗteengal: Haalaade   Yaraade    Ñaamaade

3- Daande Baɗangal: Haaleede Yareede Ñaameede

Seekirde

Nafoore Seekirde

Waylude maanaa gollal, rokkaɗum maanaa goɗɗo

Mi ari, mi arti

Waɗtude gollal jondiniingal, gollal deereral

Mi finii-------------------gollal jondiniingal(hatojinaani e timmoode)

Mi finirii seese-------------gollal deereral(hotojini e timmoode)

Ina waɗta gollal deereral, ngal timmoode wootere, timmooɗe ɗiɗi

Mi taƴri teewu (timmoode 1) laɓi (timmoode 2)

Seekirde lommbotoo ko hakkunde daɗol e mbayka

r-

1- Seekirde kuutorgel: Mi taƴrii teewu laɓi

2- Seekirde feere: Mi yanirii bannge

3- Seekirde iwdi: 0 iwri ko hirnaange

t-

1- Seekirde pillitorgel: Mi dawi, mi dawtii

2- Seekirde beñirgel: Baaba sañti sekko

Tesko: seekirde beñirgel e seekirde pillitorgel ina ceerndiree e lowre haala

Mi sañii, mi santii kono mi ronkii ko feew: pillitorgel

Taana sañtii sekko ngo, wiyi feewaani: beñirgel

Seekirde duttinirgel: Mi fiytiima ngam ƴeewde so tulo am ɓoraani

d-

1- Seekirde denndinirgel: Min kaaldii, min paamndiri

2- Seekirde timminirgel: On njardii?

an-

Seekirde baɗanirgel: Mi defani neene am

n-

Seekirde cabobinirgel: Mi defni Kummba

or-

Seekirde baɗdorgel: Mi addorii biye

ondir- otir

Seekirde baɗondirgel: Min pooɗondir- Min pooɗotir

Kin-

Seekirde nanndinirgel: O ɗaankini

aade-

Seekirde daande baɗotoongal: Roondaade

eede-

Seekirde daande baɗangal: Roondeede

oy-

Seekirde dirtinirgel: Mi addoy mo

Tonngi ndummbat miijo, jebbilaare tonngat hakkille

Horsuve am, calozen sozaade e miijooji bolle puuyze, ngaree ngirñito zen haa zee gexxelle kela , voccitozen, lusindo zen,  laafto zen haa mbaawen wazde lofu xeewen abbaade lexxi    kazzi en yahrude yeeso zi. Jebbilaade ko ngonka feña.              banndiraave so huunde addaama e men hay sinno tawii ummorii ko dow kammu, so nde alaa nafoore men en potaani sozaade e mayre.

Ezen poti xeewde aduna o no yahrata nih, zii hareeji, zee luure, oo war hoore, alaa ko saabii zum so wonaa lexxi  biyeteedi tokoosi yizde jeytaare e lexxi biyeteedi mawzi yizde heelnude haa mbaawa yiilirde aduna o no njiziri nih. Ndimaagu rokkirtaake, so en njizi wonde en ngummoto e joznde, ceeren e zoyngol, njaven

yarlitaade. Xeewen lexxi jahruzi yeeso to bannge faggudu zi fof, vamtii ko e zemze mumen. Won mbirniindi, sirlu woni e zemngal, so wonaa ngal janngaa, ngal witaa oon sirlu walla ndiin mbirniindi yiytetaake. E nder oozo aduna julfijulfindirzo, so en tiiznaaki, zemngal men hono Pulaar yooloto e nder zemze gozze, pinal men majjita e nder pine koze. Raneeve nani kavee jamma e ñalawma ngam yizde zemze mumen njaalo, wozeeve nana kaptoo jamma e nalawma ngam hoto zemngal mumen e pinal mumen njoolaade e zemze e pine raneeve. Hoto

njaven hankadi raneeve koomta en, calozen kadi wozeeve puunta en. Kamve fof ve ceeraani e hoomtude en e fuuntude en, have mbaawa wostaade zemze men, pine men, ve mbaawa huutoraade en to bannge faggudu, ve mbeja kokka e njalaaaba e nder jeereeri men. banndiraave, ceeren e miijooji zemngal men jannganooma, winnda kono majji e nder daartol, hayso zuum laatinooma goonga, foti wonande en ko yeru. Ngoongzinen tawo, wonde zemngal men wonaa maayngal, e ngal waawi tammbaade ganndal, ngal wonaa covngal, e ngal waawi vadtoreede Geno.

So en ngoongzini zuum, ezen mbaawi janngirde ngal goonga. Mbaasen wiyde  kadi, hayso nezzo janngi ngal hannde naftortaako ngal, sabu waawaa

 liggoraade ngal, ngal addataa lonngere. kono hazi ngal liggoreede tan, walla waawde addude lonngere ko en laamaaki, kala laamiive, njidata ko yoo zemze mumen njannge, liggoree, walla joom mumen cozoo e zemze koze ngam zaminaade walleede to bannge xellitaare, maa jokkude jiimde e hiiɗaade leƴƴi goɗɗi ɗi.

Goongzinde wonde zemngal men wonaa maayngal, ina waawi tammbaade pinal, firtaani hoto en njanngu zemze janane. Njanngen zemze janane, nafoore mawnde ina e majje, ezen mbaawi huutoraade ko nafata e majje ko, ngoppen ko nafataa ko. Ciiwten zemze e renndooji, ñemmben ko nafata ko; cerindozen ko nafataa ko.

Banndiraave, ko goonga eggooru hozooru, addannoo en waylaade, ngonten ko lexxi zi tawzen zi ngoni ko. ɗoni wontude ko nezzo woni, ko waztude haalde zemngal mum, faarnoroo pinal mum. Ko zemngal woni fiztaandu leñol. Ko zeezo geze ngaddanta nezzo waylaade, ko kannje kadi majjinta zemngal: Kozdigal,  majjere, baasal e kalifaandi.

So a hozdii e nezzo haa teengti noon so tawii ka tawzo mo, so a tiiznaaki tan  mbaztata haalde ko zemngal makko, haalde zemngal makko bonaani, kono so areentaaki ngal maa ngal maajat. Ko zum tagi hannde Fulve heewve ina majjiti e   lexxi gozzi, hayso won lexxi gozzi njanti e Fulve ne heewaani.

So a majji, a woni baaszo, sabu a anndaa nafoore ma, a anndaa ko vamtat ma.    Kala ko addaa e ma keewza ko jaggude, ngoongzina, ndewa, paarnorozaa ko a haanaani faarnoraade.

Baasal kadi ko ñawu bonzo, sabu so nezzo waasi tan javat liggineede, so juuti    tan a wontat ko ligginoowo ma  o woni ko, hay so a wontaani mo, zemngal ma  heewi ko majjude, sabu ko aan sokli mo, wonaa kanko jogii e ma haaju, hay so omo jogi e ma haaju, aan vuri hatojinde e makko. Baaszo ina weevi laamaade, ina weli weevi halfude.

Kalifaandi fof noon ari dow geze limtuzen dow ze. So nezzo halfiima, huutorte, so huutorimaama kono wela mbayata. Kalfaazo seerti e ndimaagu, seerti e pinal seerti e zemngal.

Banndiraave, zemngal wonaa leydi, wonaa ngenndi, ko nezzo woni zemngal,  woni pinal.

Kala leydi mbaawza wonde aza waawi naworde zemngal ma e pinal ma.

So en xeewi fulve hannde ina carii wonaa tan e nder Afrik, nana haa leyzeeli Raneeve, wozeeve e oolzuve kono kamve fof e wozzoyde eve mbaawi reende       zemngal mavve, ve moofta pinal mavve.

Ndarano ɗen koye men, sabu nguurɗen ko e leyɗeele ɗe yimɓe mumen tiiɗaaka ko ngoni ko, so a tiiɗaaka ɗemngal ma, pinal ma e fina tawa ma, a waawaa tiiɗeede ɗemngal koɗdiiɗo ma, maa pinal mum maa fina tawaa mum, sabu aan paarnortoɗa ko ko goɗɗo, kono a jogoraani wontude mo haa Geno nawtuma e mum.

Eɗen ciftora ɗo winndande Soh Jamal Umar Huseyni Buubu o wiyi

‘’E raɓɓiɗinaade, en mbaawata haaldude loowdi e ñamri ngonndi e ɗemngal, e pinal e ganndal fulɓe: Ina yaaji, ina alɗi. En ndañii fartaŋŋe wonde ronɓe ko ƴooga to woɗɗi, ko togotiri gila ko ɓooyi e kelle taarik, ko faggaa gila sahaaji toowɗi laamuuji men, gila e sahaaji mbelwelo wellitaare fergoogi men, gilaa sahaaji ŋelelitiiɗi jokkondire men e renndooji goɗɗi, gilaa sahaaji njabitɗi ɓamtaare e yaajeende men. E nder ɗuum, ngal ɓural foti ko mawnineede, ngu ngalu foti ko yeñtineede, wiɗtee-wiiñi. Mbele mbaasen roondaade gacce ɓolaare ko ngon ɗen ko, ɓolaare neɗɗankaagal mum, ɓolaare teddungal mum. Mbele janngo ɓesnguuji men mbaasa rokkude ndaarɗe, ƴurde geeni. Mbele janngo araraay ɗemngal pulaar na ɓamtoo, weɗoo haa to dow kammu mo lesɗataa, seedtoo pinal men, ɓamtaare men, ndimaagu mem e wellitaare men’’.

Leƴƴannde e Hanki mo en tawaaka

Banndi am mbele aɗa anndi hanki men Goɗɗuɗo, Pooɗtiiɗo e Ɓadtiiɗo
Nganndinen ɓe nganndaa, ciftinen annduɓe, kirjinen yiɗɓe wiɗtude

So en mbiɗtaani hanki men, mbinnduɗen ɗum ko woɗɓe mbaɗata ɗeen golle

So en mbindaani daartol men, woɗɓe ina mbaawi bonnitde e majjinde hanki men

Ma miijo Fulɓe ina ndaɗotonoo Beeli e Maaje mawɗe ngam Ngaynaaka e Ndema

Maa haawe so wiyaama Fulɓe immii ko e Goluwa en, leƴƴi tuubakooɓe

Maa haawe so wiyaama  Fulɓi ummii ko e aarabeeɓe maa yahuuda en

Maa anndu ko Goonga Fulɓe koɗdii e Aarabeeɓe e Yaahuuda en

Maa anndu kadi ɓe ndaɗinooma Beeli Dari to leydi Indo hannde

So en ƴeewii e jimɗi hanki haa teeŋti noon e jimɗi lawɓe ‘Beeli Yammano’

Maa anndu Beeli Yaman ko to leydi Yaman hannde

So a anndii aduna haa gasa yimɓe ko ferrooɓe hay so fergooji hanki ɓurii heewde

Maa miijo Fulɓe ummorii ko fuɗnaange haa naati Afrik

Maa anndu ɓe ndaɗiima mayo niil ngam ndiyam e durngol

Maa anndu ɓe ndaɗiima caaɗli Uganda e Suudaan

Maa anndu ɓe ndaɗiinooma mayo Senegaal Rewo tawo hade Worgo

Maa anndu Fulɓe ngam ngaynaaka e margol jawdi ngadinooma e rewo Moritani

Mi annda mi koɗiino e Insiiri, Adraar, Tagaanit e Brakna haa Gorgol e Trarsa

Maa anndu ɓe ngoniino e beeli Eeleega e Rkiis, ɓe koɗɗii Meel e Melga

Maa anndu konngol ‘rewo ronka nde worgo hoɗa’

Maa anndu ko ɓuri heewde e fulɓe taccitii maayo Senegaal fayde worgo

Mi annda kadi wonaa tan kulol taccini ɓe kono ko jawdi ndih ɓurtude rewo

Maa anndu koɗdigal hakkunde fulɓe e safalɓe gila hanki feewaani

Mi annda Palel, Seyyeen e Jiinga ngadii sinceede e yoga e gure fulɓe gorgol

So mi miijiima inde Boosoya ummiinde e Boose gooto e rewɓe Koli Tenngella

So mi miijiima ko Boose dañi Muusa Boose to inde Boosoyaaɓe njalti

Mi annda Muusa Boose laamiima falnde nde, hoɗɓe heen nginnira Boosoyaaɓe

Maa anndu Boosoya woni falnde reedu fuuta tufnde nde woni Kayhayɗi

So mi miijiima Boosoya hanki mo ndaartanaami, mo njiɗ-mi wiɗtude

So mi miijiima Fuuta hanki, nokku Ndoondi Sammba Demmba Nayel Bah

So mi miijiima Fuuta hanki, nokku Elimaan Rinnjaw

So mi miijiima Galo Lummbal Hammadi Yetti Galo Jam Belal Paate

So mi miijiima hanki nde Fuuta wiyetee Namandiru sabu yaajeende

So mi miijiima Fuuta hanki nde Guumel, Ngappugu e Jiinga ngoni laamorɗe Satigi

So mi miijiima Asnde Balla, Njaakir, Hooƴo e gudduɗe hanki

So mi miijiima Asnde Balla hannde o jibini Palel gontuɗo Awoynaat hannde

So mi miijiima Njaakir hannde o jibini sincaano Njaakir e Deysarak hannde

So mi miijiima Hooƴo hannde o mo doole mum ngonti Jiinga Hannde

So mi miijiima Gudduɗe hannde o jibinɗo Moongel, Jaaɗul e Guumel hannde

So mi miijiima Kaaƴe pawe hannde o ko dule Fulɓe Nduyeɗɓe

So mi miijiima wuro moolo hanki e falnde Aañam, ɗo wuro moolonaaɓe ummi

So mi miijiima Fuuta hanki goɗɗuɗo e daartol

Mi siftora Saye – Paate mo Belal e Yero Njalti e mum

Mi annda Belal woni laamɗo Bunngu, Yero woni laamɗo Hooƴo

Mi siftora Arɗo Njaakir wonaano tan laamɗo Njaakir

Mi annda o halfinanooma cuuɗi fulɓe e Falnde Hoyre Foonde

Mi siftora Arɗo Cammbulel- Yugu- Jaaɗul- Aljumaane

Mi annda ko ɗoon Uururɓe Ngasama e Uururɓe Mbaytoor njalti

Mi wiya ko ndeen Uururɓe Mbaytoor ngonti Nduyeeɗɓe

Mi annda Yaladi- Ilo yalti e mum ko Demmbakka Jah e Buubu Jah

Mi annda Jaawɓe waalo njalti ko e Demmbakka Jah

Mi annda Jaawɓe Jeeri njalti ko e Buubu Jah

Mi faama kadi Ko Makam woni laamɗo gadano Laamu Termes

Mi annda kadi ko Makam woni Arɗo Jaawɓe o jooɗinooma Bakhunu

Mi sikka kadi Arɗo Edi ko e mum Edinaaɓe fof njalti

Mi annda yero Diide woniino Arɗo Gerlel

Mi annda Demmbakka Kah dañi Sammba e Bunama

Mi yananee ko e Sammba Yirlaaɓe Kaaso njalti

Mi laaɓee ko e Bunama Arɗo Jalluɓe Yirlaaɓe ɗulaa njalti

Mi yananee kadi Ko e Sawadi Kah Satigi Jalluɓe Bokke iwi

Mi janngii e deftere Sire Abbaas Soh e nder Asko Fuuta

Mi faami e mayre ko Jaawɓe ɓuri saraade e Fuuta

Mi faami Jaawɓe ko suudu ɓooyndu gila e laamu Tekruur

Mi faamii ko e Jaawɓe Jaawanɓe e kinɗe goɗɗe njalti

Mi faamii Nduyeɗɓe e Joobɓe koɗdunoo nokku gooto

Mi yananaama Bunngunaaɓe, Njaakirnaaɓe, hooƴonaaɓe ngoniino diisneteeɓe

Mi yananaama ɓe taarinooma Aañam, Hoyre Foonde e nder Boosoya

Mi faama Jowgelnaaɓe ɓurnoo jooɗaade ko Caski hay so jowgel hannde woodi

Mi faama Baalaynaaɓe, Jalluɓe e Hommboonaaɓe keewiino e Koɓɓillo

Mi annda Kaawelnaaɓe, Yaalalɓe, Mbaalmbaalɓe, Sannaraaɓe, Haaɓooɓe,

Faafaaɓe e Deeniyankooɓe koli Tenŋella kañum en cakkitii arde e Boosoya

Mi faama kadi Saybooɓe ngonaa sara e nder Boosoya

Mi yananee ɗum ko ngalu potɗo wiɗteede, winndeede, daartanee arooɓe

Mi yananee ko jangde, wiɗto e binndol njiytata hanki

Mi laaɓee ko jangde, wiɗto e binndol, mooftata hannde

Mi waasa feccude sikke ko jangde, wiɗto e binndol, kuutortee janngo.

Mi rowira yaafuya so ina waɗi pergitte sabu wiɗto weeɓaani

Mi rowira gonɗi ɓernde sabu oo hanki ŋarɗuɗo, hanki belsindaaɗo

Mi rowira gonɗi ɓernde sabu oo hanki daarteteeɗo, hanki jalkitaaɗo

Mi rowira gonɗi ɓernde sabu oo hanki jiileteeɗo, hanki majjinaaɗo

Mi rowira gonɗi ɓernde sabu oo hanki keelnunooɗo, hanki nuskinaaɗo

Kono ɓernde ɓulna miijo yaakaare e ɗamaawu oo hanki gartiroyteeɗo

Kono ɓernde ɓulna miijo weltaare e softeende oo hanki biɗtoyteeɗo