Ngaynaaka hannde e nder Saahal

Ngaynaaka ladde hannde e nder leyzeele Saahel

Alaa to humpi, sabu qakkere ndiyam e durngol duumiinde e nder leyzeele Saahel, ngaynaaka ladde hannde ina farwi haa wonaa seeza. Joom jawdi ndariindi en e aynoove ina ngondi e cazeele limtilimtinze, ina jeya e majje gozzugol ve laamuuji. To peeje e laabi ngaynaaka ladde lelnetee to ve ngalaa toon, hay so tawii won to ve ngoni heen e won e leyzeele ne eve limo e pezeeli juungo wooto. Ko yanti heen kadi hay e tozzeteeve e nder Diiwanuuji maa cuuzi sarziyeeji leyzeele daaze mavve ina pamzi heen. E gongol mavve nokkuuji dowri laamuuji ina mbelsindii ngonka mavve, eve ngakkira walla ve ngalaa duze to sukaave mavve njanngi, cafrorze to vesnguuji mavve cafrii, galleeji pinngu to jawdi mavve safri, ndiyam laavzam ko ve njari, ndiyam lelizam to jawdi mavve yari, kuvvam to ve mbaawi mooftude kosam e geze ummiize e mum. Zeezo cazeele limtaaze fof veydi zumen ko dawruzi laamuuji leyzeele mavve, kirjinooji yoo egga-egga en, maa egga hoza en, maa dev- eggoove en, yo ngon e gure mawze ñiiva e mumen. Ina waawi nih tawa laamuuji zi ina ngowo kaalisaaji jonzi ngam waasde newnan'de aynoove geze moxxinooje nguurndam mumen e koye mumen e jawdi mumen. Kono so en tuugniima e hakke aade, mo leyzeele ze fof ciifi, eze poti waztorde aynoove gila e ndeenka jawdi mumen e wuurde pinal mumen. Zuum ina gasira toppitaade geze moxxinooje nguurndam yimve dowri e toppitaade geze dokkooje ve nguura e koltu e kozki, dokkooje jawdi mavve kadi durngol e ndiyam tawa wonaa e tovo tan ve njowittoo. Laamuuji Saahel hannde njaggiri aynaave ko ceve pezeeli, haazaani tan nih e zoon, kono kadi ezi ngemmba won e lexxi kozduzi e mavve haa njana e mavve, mboomave, kepta jawdi mavve, nduppa gure mavve. Lexxi gaynooji e baanooji e demooji fof ndenndi ladde, kono so dawruzi ngam horde ngaluuji denndaazi evvaama, ko aynaave ve keewi moneede, sabu en njiyii e nder leydi Moritani, nde laamu fayi e ndema ilnaaka tawa huutortee ko ndiyam maayo Senegaal, gure dannde maayo keewze mbazanaama gese   maaro, ina moxxi haa maayi sabu so tovaani ilaani, remoove payi ko e moobaare so mballaaka. Heddii tan ko nde ziin evvooji mbazete, ina haanno yuurneede won'de aynaave, jawdi mumuen nguri ko e tovo e ilam, sabu so tovaani, ilaani, jawndi ndi danataa wonaa ndiyam to yari saka durngol. Kadi ezen nganndi aynaave heewve ina njarnatnoo e maayo, kono so tawii daande maayo fof wontii gese, zaccaaka hay lappi, to jawdi rewi haa yottoo maayo tawa jumpaani e gese, walla so lappi ngoppaama ko taarnde mawnde wonan'de jawdi, so yizi yaroyde maayo, maa taccude maayo ngam fayde leydi Senegaal. Ezen nganndi e yontaaji jawtuzi, joom jawdi en so gese conanooma, jawdi mumen ina ngona e juuti e naayngal ngam ustan'de zumen ceezu, kadi zuum ina moxxunoo e gese he, sabu zi ndubitat e majje, zuum ina addana leyzeele ze jogaade faayiida, haa ndema waawa moxxude tawa huutoraaka geze borjinooje  leydi hono 'engere' ekn...Zeezo zawe laamuuji veydi zumen ko aynaave ko jonaave so a yizi mbiya ko joniive gila e dawrugol haa rokki faggudu haa yotti renndo. Kamve fof e jogaade ganndal maa neenal mawngal paytungal e ngaynaaka, ve njaggira kono majjuve nih, saliive kesamhesaagu. Ezen cikki, kadi ina yaaji, e nder laawol pulaaku hanki,   ngaynaaka wonaano ngam yentin'de faggudu, hay so tawii aynaave ina kuutoroo teewu, nebam e kosam walla jeyfulve ina wostoo kosam mum gawri maa geze gozze nde kaalis suwaano feende nde.Cippal barja, haazi haaza, zizi, tati ekn...ina wazetenoo. Aynaave ina keewno hozdude e remoove, zuum wazno ve keewno wostaade gawri mavve ko kosam. Won kadi to awoove ndazotoo beeli mawzi maa caazli walla so ilam fayii e fooztude, veen aynoove noon ko vuri heewde ngam ande huuvtidin'de ngostondirta e awoove ve, kono ve ndokkondirat, gawoowo rokka gaynaako  lizzi, gaynaako rokka gawoowo kosam.

Fayndaare maa nafoore ngaynaaka wonaa tan yentin'de teewu, kosam, nebam, guri, gallaazi. Fulve mbiy'alaa fof ko woppetee e nagge'. Fulve njaggirnoo ngaynaaka ko teddungal, kono en njiyi hannde, fulve ina ceerti miijooji ko fayti e ngaynaaka. Won heen miijotoove aynaave poti ko:

1- Jokkude egga- hoza ngam dazndude jawdi mumen, so wonaa zuum tan ngaynaaka nattat e nder leyzeele Saahal, so ngaynaaka natti, laawol nguurndam fulve woppete, so ngaynaaka woppaama,waalaare mawnde e pinal pulaaku e zemngal pulaar yooloto, majja, maaya.

2- Ustude ngaynaaka maa naattondire ngaynaaka e ndema ngam ustude egga- egga maa egga- hoza, aynaave hay so tawii niivaani maa ngontu   zev- eggoove, sabu ndema ina sokli niival, kadi ndeen maa aynaave njannu, njanngina, cafroo, keva ndiyam laavzam e semmbeeji kuvvam, naata e lanndaaji dawrugol, vadoo teeru, njiiloo laamu.

3- Seertude e ngaynaaka haa laava, ve mbiya won'de so aynaave ceertaani e jawdi ndariindi ngonata tan ko yawaave, dazaave, fiyeteeve, laameteeve.

En mbaawa rokkude hay heen miijo wooto goonga, kono hade men lamsaade winndannde nde maa en ndokku heen yiyannde men ko fayti e zuum.

Ngaynaaka ina heewi nafoore no feewigaagaa newnan'de aynaave nguurndam mumen haa yottii newnan'de jehreeji keewzi, vadiizi maa jeereeji mawzi windereyankooji keval teewu, kosam, guri, gallaazi ekn...

Ngaynaaka ina wallita to bannge renndo, deexre e sato.

1- To bannge renndo: lexxi gaynooji ina mbaawi ngostiigu, ina nganndini lexxi zi zi kozdi zi kosam. Aynaave kadi ina njeeya lexxi gozzi zi jawdi ndariindi. En njiyii to remoove kuutortoo gayi ngam iirtude maa waklitde leyzeele mumen. Jawdi ndariindi kadi ko zuwal renndo.

Ngaynaaka ina rokka oogirze leydi maa winndere 'geze gadane', zeen oogirze ngoni ze kosam maa oogirze ummiize e laddeeji maa caqe gayneteeze ko nanndi e zacce. Ngaynaaka ina wallita ndema(gila e remrude daabaaji, huutoraade dubuuje nayi maa dorde baali ngam alzin'de leyzeele demeteeze). Ngaynaaka ko gaccungol ndeenka wonan'de aynaave. Lexxi gaynooji, demooji, baanooji e gawooji vooyii hozdude e nafondirde

2- Ballitgol ngaynaaka e deexre leydi maa leyzeele: sabu aynaave haa teeqti noon e ve saahel ve hozde e nokkuuji dowri belsindaazi, parwuzi, gozzuzi, ngaynaaka ina wallita ve e jam, kisal e deexre. Noxa mavve tan ko yiilaade peeje no ve ndanndiri jawdi mavve ngam tabitin'de ngaynaaka. Ngaynaaka ko hoyre ngalu mawngu, ngalzungu e ganndal nafowal, carotongal hakkunde aynaave e dewrugol e laabi eggugol maa polindaaji ngam dazndoyde jawdi mumen maa yiiloyaade huzo hecco neenko.Lexxi gaynooji, demooji, baanooji e gawooji vooyii hozdude e nafondirde, wonnoon kuutondiral mawngal ina wonnoo hakkunde mavve, nanondiral e laabi kozdigal ina ndeenano, ezi nggurdunoo e dow deexre. Ko e yontaaji sooda- sooda valeeve e hon- hono en, laabi njuvvudiiji ziin lexxi guurdunoozi e dow deexre e jam e kisal mbazti havden tawa ko hareeji bonzi hay so tawii ezi mbazdatno e won e sahaaji.

3- Ballitgol ngaynaaka ngam moxxere sato:Ngaynaaka saahel ina huutoroo laddeeji, zi naftataa so wonaa e ngaynaaka, sabu zi ndemetaake, zi ngawetaake, zi voggetaake, zi mbaanetaake, zii laddeeji naftataa so wonaa e ngaynaaka. Naynaaka kadi ina huutoroo sam- sam huzo e lezze maayze, ngam heblude puzi e lezze kese. Ngaynaaka ina usta cumuuji ladde. cawaaje nayikadi ina mballita leydi e mozgol ndiyam. Ngaynaaka kadi ina wallita e guurwuurdal, sabu jawdi ina moofta aawdi lezze e puzi e kuuseeji mumen, so njehii nokkuuji gozzi, njantii maa ndubiti toon, ziin puzi maa zeen lezze mbazta fuzde zoon, caroo, keewa. Ngaynaaka ina niivna ko wiyetee'Carbon'. Won e ndiwri kadi ina wuuri e koobon, maa koowokon ceqotoo kon e jawdi, gila e kooti haa ekn...Ezen keewi yiyde kade won e ndiwri ko nanndi e naale pure ina keewi yiydeede e jawdi, ko vuri saabaade zuum ko jawdi haa teeqti noon e  nayi ina laawa ko nanndi e tenke, naale pure ze ngona e tozzaade    dumen. Ngaynaaka kadi laamndaaki lewde laddeeji no ndema nih, hay so tawii won e aynaave ina pexxa lezze ngam durnude jawdi cewndi ko nanndi e ndammiri beyi maa baali. hay so gila dawa dawi, gaynaako ina fexxatno lekki, duugotaako lekki, fexxirtaki ko mbele kadi eki waawa wiltude, omo zaccatnoo nih paynirgel e lekki he. Ngaynaaka kadi laamndaaki coodgol giriyaasuuji ngam hurlaade laddeeji ngam ndeenka no ndema nih. Ngaynaaka kadi laamndaaki won e geze ngam yuvvin'de ekoo- yuvvo.

Cazeele Ngaynaaka Saahel hannde

Ina waawi tawa en mbaawaa tonngidde cazeele ngaynaaka saahel hannde e mbaydi kuuval sabu majje won'de limtilimtinze, kono maa wood heen ze cifizen.

- Cazeele Yooro: Ina teskaa e cakkitte kitaale 1960 e puzzorze 1970, qakkere tovooji mawngol, gaddungol yooro e boomaare jawdi ndariindi e nder leyzeele Saahel ko nanndi e Moritani, Mali, Niseer, Caad, Burkinafaso ekn..hitaande bonnde vurnde bonnde nde ko 1970, nde won e aynaavee nder won e leyzeele limtuzen ze ngayni jawdi ndariindi haa laavi. Vurnoo kadi havnaade heen fof ko Yooro ngo ko ko huuvtidinno, ngo memi kala leydi. Heegee mawnge wazi e zee leyzeele wonande aynaave e remoove wuurnoove e tovo e ilam. aynoove heewve ko ndeen rewve mumen e vivve mumen rewve mbantiri kanngeeji mumen dimi ngam zavvitde nguura. Leyzeele mawze ze neldii nguuraaji keewzi wonan'de leyzeele saahel ze, haa mbaawa taccude cazeele nguura yimve. Ve ngoxanooka e oon sahaa, wallude nguura jawdi. wazi kadi joom jawdi en ferve payi to leyzeele catiize vurze heccitde. Leyzeele mawze ze ina nganndi ko kanum en caabii borjugol tago feere leydi, oogirze mumen kuutortooze kuvvam mbonzam maa mborjinoojam sato. Eze nganndi kadi zeen leyzeele saahel eze keewi ngaluuji nder leydi gila e kaqqe haa e kaalis haa e iraaniom, bosit, petroq e gaas ekn...Ko fartaqqe wonan'de leyzeele mawze ze nde leyzeele boomiize ze ummitto mbele sosieteeji mum hakkunde leyzeele maa taccuzi keeri ina ngara, kosa ziin ngaluuji tawa ko e maale mojobere nanondire e laamuuji bonzi leyzeele ze.Kadi leyzeele saahel ze so ndenndinaama ko jehre mawnde wonande ve. Yoga e balle leyzeele ze kevi e diin duuvi mettuzi huura ko mbaydi nezzankaagal, sabu so nezzo danii cazeele, nezzo hono mum ina foti faabaade zum. kono kadi ngaal ballal ina soomi wizto e vamtaare e njiilawu ngaluuji cuuziizi e nder leydi. nde ve tawi ndema ina moxxa e zeen leyzeele, ve cosi e ballondiral e laamuuji leyzeele ze sosieteeji ndema, kala leyzeele takkiize daande maayo, ve mbazi zoon ndema ilnaaka. So tawiino ballal alla volo ze njahruno heen, ze puzzortanooko ndemanteeri ndi naametaake walla ndi woowaaka e leyzeele he, hono maaro, gemha, monngo, banaana, ekn.., ve njoni gaweeje ganni gila e feela e eddaaji mum, ndiyamiri, noobuk, samme, sewil, moydara ekn..ve mbiy jaave, murotooze, eede ekn.. ko tevvitte maa vesnooje ladde no kullon ladde nih. ve ngoowni en maaro ilnaaka e tevvitte, sukaave men nganti niiri gawri, ngoppi njooloondi jaavi ekn.., ve ngoowni en fooftere, ve ndemira masingaaji, ve ngaawira zi, ve ilnirazi, ve, conirazi, ve nduttirazi. Ve mbiy tawde leyzeele demeteeze ze ko maayze ala e sago ze mazee 'Engere'. Ziin masiqaaji e oon engere fof ko mbele eve dana jeehreeji to ve njeeyi ko ve peewnata ko. E nder prograamuuji ndema ilnaaka noon, aynaave ko ko njejjitaa heen sabu lappi mawzi ngoppaaka fayde maayo, walla so won to lappi ngoppa ne ko taarnde mawnde, bonnde e jawdi so yizii yaroyde maayo maa taccude fayde leyzeele keedaaze to durngol samori seeza. Won e laamuuji leyzeele njizi tan kadi ko yoo aynaave ndew e jawdi ndariindi mbele mbele leyzeele ze ina njogoo jeytaare mumen to bannge teewwu.

- cazeele aynaave e zaweede geze moxxinooje nguurndam nezzanke, sabu welsindaare laamuuji duze, cafrorze, ndiyam laavzam, kuvvam ina pamzi e gure dowri. aynaave ina njona e geze laamu. hayso evvooji maa dawruzi paytuzi e aynaave ina pewjee, ve tawtortaake saka ve ndokka heen jiyanze mavve.

- cazeele aynaave sabu parwugol jawdi mumen. egga egga, taccude maaje e keeri leyzeele catiize ve ze, gila kubbe laamuuji leyzeele njaatigeeje ze pawata e mavve, haa e tuumeede ko arani en bonve wuyve ekn...cazeele rafiiji jawzeele mavve, cazeele neengol huzo, cazeele nguyka jawdi e bargol mum wonan'de selbiyankoove.

- Cazeele kisal e ndeenka e nder leyzeele saahel hannde. Ko goonga gila dawa dawi, lexxi kozduzi ko nanndi e Waanoove e Aynoove, maa aynoove e remoove ina mbazdatnoo, ina kavatnoo, ina luurdatnoo kono njawta zeen luure, ziin hareeji e mbaydi nanondire gaadanteeje. Zuum ko gila hade laamuuji tuubakiri naatde e leyzeele saahel ze, leydi    farayse nde jiimi daande maayo Senegaal, wonnoo hujja mavve ko addude deexre hakkunde lexxi safalve e fulve, kono ve veydi huvvude jeyngol nganamtumaagu hakkunde zii lexxi zizi. So en teskiima leyzeele Saahel 5 dentuze e fedde wiyeteende G5 Saahel nde, hono Moritani, Mali, Niseer, Caad e Burkina fof ina mbazi fulve e lexxi gozzi, maa ko demooji, maa ko baanooji, maa ko gawooji. Kadi fulve ina njogodii e ziin lexxi cazeele keewze, ellee maa mbiya, ndee fedde ari ko momtude fulve. Heewii to lexxi zi fulve kozdi tuumi zumen won'de sevvitiive selbiyankoove. Leyzeele tuubakoove haa teeqti noon e leydi Frayse, cikkoori leyzeele Saahel ze ko diiwaan mum keeriizo, sabu nafooje keewze ummoriize e ngaluuji nder leydi gila e: Uraaniyom gonzo niseer, kannge gonzo Mali, Petroq e gaas gonzo Caad e Moritani, ina rewa leyzeele ze nguutu vooyzo sabu fulve hazde zumen hoonaade e yoga leyzeele ze e rewrude e diine Islaam.

Sabu fulve wuurde e nokkuuji dowri gozzuzi laamuuji sabu ko e majji jawdi mavve moxxata.

Ballal Ndema e Ngaynaaka e nder Pinal fulbe

Naatirka

Ezen njaafno mo woni kala, nde zaccanta en mosel ngam addude ballel men seeza e ko fayti e darnde maa ballal golle fulve Awoove, Remoove e Aynoove e nder pinal fulve tawa tuungizen ko e PULAREEJE ze ndenndinzen, cuvtizen, ceernduzen, gollal fof mbazzen zum bannge. En njahraani e majjum, saaktude gollal renndo fulve kinzamhinzaagu, njahruzen heen tan ko to bannge zemngal Pulaar e pinal fulve.

Sabu nguurndam nezzanke, puzi e kullon tuugnaade e ndiyam, ina miija yimve maa mawve men adiive ndazotonoo ko maaje, caazli, beeli mawzi jaggooji ndiyam tovo haa tovo arta mo wuuri. Hay yimve addiive wuurnoove e Jeereende mawnde nde, tagno nguurndam mavve newaade e mayre ko goodgol keccol mawngol. Hay mawve adinoove, wuurnoove e nder dulli cukkuzi zi, hay so ve ngoniino ko adii fof waanoove, fettoove(voggoove) eve kuutortonoo saawa were walla ndiyam cogguzam e luurooji lezze maa e beramlefi mumumen walla nih ngonzam e nder vesnooje ngam yarde.  Ina hasi kadi e nder ziin duzli, caazli maa beeli ina tawee heen.

Tawde mawve adiive takkotonoo ko maaje, caazli e beeli mawzi, haawnaaki caggal voggo e waano, ve keva neenal awo, ve mbazta jaggude lizzi sabu moo wiyi liingu fof wiya ndiyam.

Sabu nezzo gadiizo razaade ndiyam maa duzli cukkuzi maa jeerennde kecciznde, ina teskoo no lezze puzirta, mawnirta, piindirta haa njibina, ko naametee heen ko fette. Ina gasa kadi tawa gaweeje ladde ina puzatnoo zo o vuri waawde hozde zo.

Sikke alaa mawve adiive nde kevi neenal ndema nde ko niivnoove sabu ndema wonaa sehil egga- egga en, maa egga- hoza en.

E nder daarti fulve, ngaynaaka ummii ko takko ndiyam maa nder ndiyam sabu nayi yaltude e nder ndiyam e sabu caamaaba won'de tagoore dixxiyankoore.

Ezen keewi nande fulve ina mbiya: Awo, ndema e ngaynaaka walla dema, awo e ngaynaaka. En ngalaa daliilu holi e zee golle tati fulve ngadii gollaade, en mbaawaa wiyde wonde fulve ngadii ko won'de awoove walla remoove walla aynoove kadi ina waawi kadi golle mavve gadiize pawoo e nokkuuji zi ve kozi e lexxi zi ve kozdi. Ko laavi tan walla hay so tawii laavaani ina nanndira won'de ko fulve aynoove ngaddi 'nagge' e nder Afrik. Kadi wammbaave ina mbiya 'nayi' ko lewooji ladde. Ina miija kadi ko aynoove kuutortonoo nayi mumen ngam lewde laddeeji haa ndema waawa laataade e majji.

E nder fuuta tooro gila e laamuuji fulve hanki haa rokki laamu deeniyankoove ngu ve mballiti e cosgol mum haa yetti laamu almameeve, fulve ko aynoove,remoove e awoove ina maza kada golle gozze maa neenal gozngal, hinnde fof e gollal mum maa neenal mum.

E tuugnaade e wizto men, tawa, cuvizen ko to bannge pulaareeje, xettuzen ko pulareeje     252. E nder zee pulareeje tawzen:

Ngaynaaka ko 41, 26%

Ndema ko  38,8%

Awo ko  4,76%

Waano ko  5,5%

Labbo  3,17%

Maabo Ko 2,4%

Mbayla ko 2,4%

Voggo ko 2%

1. Remoove maa Ndema

1.Ko tonngu dasi fof maa artir haa e koyze joom mum

2. weli hiwde ko ndariibe kono wonaa zuggitiibe rewi e colli

3. Leelba nawba njoovaari vuri njaawba tuuzoowa

4. weli hiwde ko ndariiba kono wonaa zuggitiiba rewi e colli

5. Yoo colel sokku ko waawi diwdude

6. So lekki venndi, vadiima leydi fooftinii sammmoove

7. Mo aawi henndu sonata ko deleyndu

8. So yoo bone rewe nawii tennkoowo tawat ina jogii to wottoyi

9. So tiba waztii naamde cammeeje, nokkoowo vooya haztaade

10. Mi wiyino ma cahen, mbiiza muuzen

11. So pozzel wujaaka yoo zalde e nehal mum

12. ko laalo xoxnata lacciri

13. Naamoowo gawri yahataa suudu sozndu

14. wonaa ko ranwi fof muuzee

15. So gertooze ndewi e teenoove, unoove ngoodaani

16. Hiri haa hiri nawlum ceqelal buruuti

17. gosoraaze seerataa e laawde

18. So gacce nattii, qura weeva

19. So mbaroodi yari karaw, bone mum fuuyi

20. ko fuzi e ko takki jiidaa

21. ko joom boru loppata boru mum

22. Ko tikkere gundo wazata nebbe

23. mo reedu mum yuli, woxaaka moxxere gese

24. Niiri ko to vuuvi e mum zo naamirte

25. So guulle njuurnaama puzaani

26. Gawri yaawataa ziggude nande unoove ndawri suuzondirde naafzeele

27.So dene mbazaama e jeyngol, wootere fof woyatako hoyre mum

28. Haala wonaa lacciri kono ina laalnde

29. yiytere wonaa muudo kono ina veta

30. Rawaandu woxaaka moxxere liyeeji

31. Mo diwi njoorndi, kecciri lalla e reedu mum

32. Ko bannde naami tuuti, vuri ko gozzo naami doli

33.Gerte njaartete ko zo ndemano

34. kiwoowo yiyataa zi mum

35. So nohre yuli tiba, nukkintoozo nana

36. Noppi maalaazi, puzata ko e hoyre malaande

37. Mbabba rimnde haa tedda, rawaandu sakko ina otta

38. Sam faandu e Dem faandu fof ko vikkon layateeri

39. So meha tuuzi, ko livata?

40. Lekki haazata, zazi mbela

41. So sagata remaani maa yah ko vuri casol mum juutde

42. Niiri tekmataa e barme, safa e lahal

43. ko wayndu wazata ko fof ko remde vuri

44. So iirtoove keewi, woodat meezzo

45. So a yiyi gertogal rewi e teenoove, yiyaani sokkoove

46. Pizzee, pizzee, serndaani haako e lacciri

47. So a ari e wuro, a tawi maa nezzo zezzee nde hirto, fortu goddol ma so a yizaa waalde noon

48. mozaandi alaa wune

49. Ko wari haako fof, maayda heen

50. Goddol yejjittaa zizo, namminzo haa haari e zezzuzo haa yoorti

51. Kodde ngaldaa e naamdigal

52. Wayndu hurnintaake ngesa gerte

53. Rawaandu woxaaka naayngal

54. yoo voovnde woodde to heedi e kore
55. Vii sozndu qonoto

56. Ngulndi waawi jiiroowo

57. Keewngal waawi deereero

58. So puuyzo ari e kelal piice, toni vooroto

59. ko enndetee e lacciri kaangaandi ko, enndetaake e laalo meho

60. Mo viirti haaraani, hay so haari heddaani

61.Ko xakki jalo e jammbere ko, zaccataa gerte cahaaze

62. hay mamanaawi fuzzorii ko jallungol

63. Naamdu joozoyto ko e nder reedu, kono reedu anndaa cafndi

64. Naamataa haako kono ina yara ndiyam haako

65. Wiy niixe bamzi haa neene am ko nde weli, so qaali lodi fekkorat

66. qoni bumangal, zaccataa mbaggiri

67. Daraaze mboni saka ze ndaraaka

68. lonngere ko safi ko fof haazata ko e takazemzi

69. So ngesa suuraani joom mum e kiwal, hoynata joom mum ko e conal

70. So wiyaama yoo kaaxe xakke, ko haa vernde gawri taxa tan

71. Joom galle yoo salo keddaandi

72. Joom jeyi, yoo salo rem-peccen

73. njabbitaaba fuzdaani

74. Soomi boloq wisi, liggi, yiilii ko vuuvzam

75. So kozo jippiima e galle hirtaaki, so ina dawa waynotaako

76. cehilaagal gaynaako e demowo juutataa

77. Juurtude gosi vuri duurtude haala

78. So a wonaani hamadi jalal maa won hamadi pazal

79. Dennde volde e keeci mbabba darotaako

80. So ngesa wazti nallin'de ko joom mum adoto vatin'de

81. So abbere fuzi ko tampuzo tinata

82. Ndimaangu mawnataa ko gafakke mum naywata

83. Min cokki, min cahi, won ko diwa

84. Sammba yiza niiri, yumma mumlaawaani

85. So duko helii paabi, gozzi so ina mahe, ko muumve noddetee

86. Ko puuyzo juzata wiro

87. So puuyzo hevii cengelal tekteki ko buubi keptata

88. Sadak yizande , zo surga sakki mboombri cengelal gawri

89. Un naamen, vuri moztu kaddozen

90. Abbere heniinde ko wakkere laatotoo

91. So sagata remaani haa naange muti, maa tengku haa lewru yana

92. Mo fitti, fottee

93.Ko xakkanoo nafaani saka ko longta

94. Ko vannde reeni ngesa cezzo

95. Zam Alla adii zam dennde

96. Abbere heniinde ko wakkere wontata

97. Ndemaandi vuri njiggaandi

98. Mo alaa Ndi, Zam, Ve yoo dexxu

2. Aynoove maa  Ngaynaaka

1. Nagge kay hersu pullo kono ina anndi sokkinne wonaa gool

2. Haala ina haale dexxaaka almaami ina hamsoo beyi

3. Nagge malaange piggal, hay so maayi nguru mum wazetee ko tabalde

4. nagge waawaa wiyde muk albarka ladde

5. so surga hubi voti, resndetaake diwo

6. So votel wiyi kala ko wazi leevi rewa heen, maa meez nde rewi e boy

7. Rawaandu kala to xakki xiyal ko zoon wofata

8. So gertogal tawii cakka ullundu ko jinngere rewi zoon

9. So niiwa teenoyii, maayi, ko defe danaama kono kadi ko defree danaama

10. Mbele ko wazi laaci fof vokko

11. Ko tawaazo e niinnde jeyi gacce

12. won emona dunma e soodde pucel mawna deerel wallataa ma e gubbal

13. So a yiyi teewu won ko maayi

14. So teewu fof laatinooma heenere, addantanooke lavi

14. No jawdi danira fof naale ina nganndi

15. Ko gaynaako paavi anndi heen laxooru

16. So mbeewa Qati gujjo ko gacce rawaandu

17. ko majjere humi mbeewa e laaci

18. So mawzo towaama aynoytaa

19. so fowru danii ko teQi xakkat

20. Nan Qori ina jogga kono hoto yiy to waalata zo

21. kelvungol warataa viy mbeewa

22. Zowzo gertogal ko kanum hiirni hoore mum

23. Nezzo waawi ko feewnude nguunu kono waawaa wiyde qori heede zo, gertogal heede zo.

24.So geloozi njalndirii xuugeeje, nalla naamaani

25. So mbabba elii ndiyam, won ngonzam e reedu mum

26. nale fof saangiino voggol

27. Ko nagge naami ko zuum vizzo muuynata

28. So ngaari ari e ma ina daasa voggol, won to livi joom mum

29. Gano heppat kono bonnde jofat

30. Hoto hoolo gaza haa liira e mum lacciri

31. So mbeewa towaama towdaama e lavi, ko innata alla yoo vur ko foofata

32. Zo ngelooba naamata zo, mbeewa ina yizi kono hevataa

33. Weli mbeewa, metti mbeewa ko nagge vuri zum virannde

34. So bannde wari rimare, zawiima, finirii eggude, wertu gaccungol ma tira kaake ma, ndewa e mum

35. Alaa ko wostii nale e nale

36. Yoo Alla rokku cozo ko vuri nebam zaatde

37. Ngaari koto woowi huunata

38. Tiro, boni ko e mbeewa

39. Caaru boni ko e nagge

40. So a yih fedannde tan won kazaazo

41. Jovvi tati nafataa ngaari, live tappe, live ittanee kooti, so livaama gonngol hirsete

42. Ko nay keewi ko fof nganaani hoze

43. Feeci hoyre burgal to yizde fedannde

44. Beldal rewve fulve, hevoyaani mettondirde pedane

45. Zoo mbalndi baaba am wonno, addantaa nezzo jullude

46. Ko vawli e kosam fof jeyaaka heen

47. So a soggi bey ma, haazne e wosorde, koto wiy maa naatna e gaza gaynaako

48. kosam haazi ko e jullude e woovde

50. Capaato majjiranooma ngelooba, hippiti yulnde

51. So geloozi njalndirii qaatooji, nalla naamaani

52. Wofata nagge ceezu ko miijaade  guufe zum ndunngu ze

53. mehre woppaani wiige e wiinnde

54. Ko feere fenndi fedannde kono virazam haazaani

55. So a yiyi taawu won ko maayi

56. Ko mawba fooxi fof ina wazi vellere

57. Yizde kosam hoto addane wiyde mbeewa goggo

58. Yuppude heen e wazde heen fof ko gootum

59. So jahzo janeysa yawii teewu ko yawaade maayraazo

60. Cehilaagal gaynaako e demoowo juutataa

61. Coodzo talde, juzataa

62. Fowru amiino, juura vurtungal, wiy sinno ko tegeewa vurannoo zum

63. Lofu woppi koyze, raaqani gallaazi

64. Mo alaa wiinnde wiindotaako

65. Mo alaa haange yarataa kaazzam

66. Mo alaa vujiri, eggataa saka tillo

67. Yari kosam, tuuti javve

68. Diwo ko nagge tolle, so a mari zum tan a anndat ko tollizini zum

69. So a nani wuccitano en ko ngolorizen, wonaa kore naamirte

70. feecno boyyel ko wiyde ina wata ngelooba

71. Hay njibinoowa damzi, vuri ba hubetaake

72. Nale fotaani henaade e fuzde gallaazi, so zi ngari ma nge maaydu e majji

73. Niiwa so qarwi, covoxxi monnoo, kanndi saroo

74. So a ari e tufnde, a tawii zoon baali, zi ina ndexxi, zi ya ina meela, ado yarnude dexxuzi zi

75. So mawzo towaama aynaoytaa

76. So mbeewa towaama, towdaama e lavi, yoo ko innata Alla vur ko foofata

77. Jawdi ko leevol kine, so zoofaama tan , gite mbeddoto gonzi

78. Vittee, vire ko mbeewa, so nagge saliima vireede, waaldata ko e kosam mum

79. Alla wondaaka muuynam voti

80. Ko gaynaako paavi anndi heen laxooji zi

81. Nagge fettat viy mum kono anaani zum

82. Lella diwataa viy mum sora

83. Wonaa mehre woppi wiige e wiinnde

84. So a nani kaaba purel en, tawat haange fure en tawaaka
85. Nale fof saangii voggol

86. So a tuumaama e beelel so a tawaaka zoon, yoo bazte ma tawe zoon

87.So a fuuzat kowu, fuuz mbaaraangu, vuri

88.Yoo haazi haaza, haaz to gure kaazi

89. So pullo alaa nayi, haalataa nane

90. So pullo alaa nayi, fewjata, jave

91. So pullo alaa nayi, fadtirtaake batu

92. So waare waranaama waare, won heen naskaande

93. Ko vawli e kosam fof, jeyaaka e mum

94.Qaari ko zo woowi huunata

95.So puuyzo hevi cengelal takteki ko buubi keptata

96.Ko wari nge so ina lutti, maccuzo ronkataa ko yottorii waatandere

97. Nezzo ina waawi naamde teewu ha gasa tawa qolaani xiye

98.Kozde ngalaa e naamdigal

99. So mbaroodi yari karaw fuuyi

100. Wazde heen nebam, tawde heen nebam vuri

101. Mo Alla wuji, furzataa

102.Mo alaa Ndi, Zam, Ve yoo dexxu

103.Caakel siinataa

104. Woowi ko ko mbaz-mi hammadi Pullo, kono ko mbaz-mi gurel fulve fof

3. Awoove maa Awo

1. liingu koyngal hoto woppine liingu junngo

2. So suuzaade ina danndatnoo cubballo jaggataa liingu

3. woxi duddu ko fetiindu mum

4. Elo zezza, gundo soofi

5. so taato hazi mbootu yawtude, ngelooba vennataa

6. Belzi juzde ina keewi e maayo

7. Reedu muusooru, warataa vii duddu

8. So liingu yari kosam, yoo yettu lawxoove

9.Zam Alla adii zam dennde

10.Mo vamti gaza faavru ne ko leydi fayi

11. Ngel mo suwaa lummbu, hoto jal jooliizo

12. Faavuru wiy ko ndiyam kono wiyaani paszam

 5. Wayluve maa Mbayla

1. Jawo wooto singlataa

2.Joznde ma wonaa jonnde baylo

3. Diwo ko caali baylo

4.Jawe mbeli luvanoozo, saka tafananoozo

5. Jammbere wonaa bulet maccuzo

6.So njamndi taxi njamndi won heen njinnganaandi

4. Lawve maa Labbo

1. Ko vannde reeni ngesa cezzo

2. Hay maamaawi adorii ko jallungol

3. Leggel fof e dookal mum

4. Alaa mo waawi qaavodaadee wowru

5. So a nani joorngol sumortaa keccol, tawat zi ndarodaaki

6.Lekkel fof e vuuval mum

7. Alaa baawzo darodaade e duvvi

8. covoxel ko e les lekki mawnata

3.Waanoove,Raddoove maa Waano, Radoo

1. Dawangel nela, neli laacel mum

2. Cofel maa woowa nde weli mavvude

3.Mawzo ko fetel, so a lelnaani vaar

4. Rawaandu warooru koobi, laaci mum yavvetaake

5. So alaa ko heddi e coggu rawaandu sowonaa yo ndu dog, coggu taxi

6.So dogdu ina dazndannoo, lella maayataa

7. So a fellii waande a woofi, hoto nimsu

8. So Alla welaama bon'de e banoowo, wuurtata e mum ko teko

9. So junngo vooyii e ngaska ko jam tawi toon

10. Rawaandu xeewetaake nande raddo

11.Warndu kooba, diwi wiyeede xah

12. Ko heva e raddo fof ko jaawngal defi

13. Ndaw wonaa diwdugu doobal

5. Mahbuve maa Mahbaagu

1. So lohnde zaccanaaka xoogoove, maa zaccane yaroove

2. Holi ko vuri bonnji naantaade

3.Hoto mbabba jal rawaandu kolndam

4. So lohnde heli, goddi njoori

5. Vakke mahetee ko gila ko kecce

6. Alaa baawzo hettidan'de paavi ndunngu

6.Voggoove, Fettoove maa Voggo, Fetto

1. So lekki vesnii, badiima leydi, fooftinii sammoove

2. Ko hooynantenoo, so tevvitiima, hoccete

3. Yimve ko xibbe, so kinaama tan maa ko moxxaani tawe heen

4. Dimmbe jooro, samme naayo

5. Siri dow, sammi les nafaani