Hare Ndiyam

Hannde humpaani hay gooto, won e leyɗeele ina mbadda maalde e lamuuji leyɗeele ngam dañde maa soodde maa luwde leyɗeele to ndema ñoƴƴata, tawa ko e nder leyɗeele tokoose, biyeteeɗe ƴellitaaki ɗe. Ngol dawrugol kesol jiimgol leyɗeele maa jey ɓoornaa ko wutte ƴellitaare faggudu e kaɓgol e baasal walla haɓaade ŋakkere nguura, kono so en ƴeewii no feewi, goonga o ñawndude caɗeele ŋakkere nguura wonande won e leyɗeele, walla ñawndude caɗeele sosiyeteeji hakkunde leyɗeele maa taccuɗi duuɗe ngam jehreeji walla ngam yeeyoyde ndemanteeri ndi caggal leydi.

Ko yiya e nder duunde Afrik, ko leyɗeele goɗɗe, maa joom koye kaalisaaji en, maa sosiyeteeji mawɗi, ina ciifondiri nanondire e laamuuji maa ardiiɓe leyɗeele tokoose ɗe, nanondire ɗe ko nih ciforii : ɓe keewi luwde leyɗeele ɗe ko hedde duuɓi 99, tawa ektaar 1 njaru mum ko dolaruuji 4. Ɗiin kaalisaaji keɓeteeɗi kadi kuutortaake e eɓɓooji ngam wallitde remooɓe, maa joom leyɗeele en haa ngolloo leyɗeele mum en. Niɓɓere ɓuucam fowru ina huurii e ɗeen nanondiri ciifaaɗe. Heen cahaaji joom jeyiiji en ina puuntiree wonde ndemanteeri njogorndi remeede ndi maa naftu nokko o, kadi ɓiɓɓe maa sagataaɓe nokku o ko kañum en ndokketee hoore ngam gollaade e ɗeen leyɗeele.

Ƴeewen to leydi Afrik bannge worgo, ina wiyee laamu leñamleñaagu ustiima toon kono haa hannde ko woɗeeɓe njogii toon ko ɓuri heewde e moƴƴude e leyɗeele. So en njiyii hannde Robeer Mugabe ina jogii caɗeele e nder leydi mum, ko ɓuri saabaade ɗum ko dawrugol makko jinnongol heɓtude leyɗeele gonnooɗe e juuɗe tuubakooɓe rokkita ɗum en ɓaleeɓe. Hannde leydi ndi fof kañum e jogaade leyɗeele demeteeɗe ina ŋakkaa nguura. Ko haaɓnii heen tan ko ngool dawrugol yahraani yeeso, sabu o heɓtu leyɗeele ɗe e woɗeeɓe kono o rokkiɗe tan ko ɓurɓe badtaade mo.

So en cunniima geɗe ɗe no feewi, maa en taw ko ɓuri heewde e leyɗeele doganooje leyɗeele Afrik ngam dañde leydi to ndemi, wonaa leydi cokli, kono ko ndiyam ɓuri soklude. So en ƴettii yeru Arabi Saudit, leydi ndi ŋakkaaka leyɗeele to foti remeede, kono caɗeele mayri ko ŋakkere ndiyam. Ko ɗuum tagi hono ɗeen leyɗeele fof ina ndogana nokkuuji  leyɗeele tokoose takkiiɗi maaje, ko nanndi e Senegaal, Ecoppi, Moritani, ekn….Won e leyɗeele kadi cokliri ɗeen leyɗeele ko ngam dañde semmbeeje ummiiɗi e ndemanteeri hono buofuel, ɗiin semmbeeji ina lomtoo gaaswaal, kadi ko semmbeeji ɗi mborjintaa sata maa weeyo.

Won humpitiiɓe wonde leyɗeele biyeteeɗe ko mawɗe ɗe haa teewti e G8, kañum e Banke Windere mbaɗiino nanondiral yoo leyɗeele tokoose ɗe mballite ngam jeytaare to bannge ŋuura, riiwtude heege. Ɗuum firti ko yoo ardiiɓe leyɗeele tokoose ɗe njaɓ, leyɗeele mawɗe ɗe, joom koye kaalisaaji mum en, mbaɗa nanndire e pirlitte ngam remde. Kono so en ƴeewii gila dawaa dawi, ɗeen leyɗeele ina kuuñɗi e duunde Afrik nde sabu ngaluuji mum keewɗi. Ko ɗuum waɗi gila nde ɓe ngari ngam jiimde leyɗeele ɗe, ɓe compi e majje ko ndemanteeri ndi heewaani naftoreede e nder leyɗeele ɗe gila e Liige, Kakkawo, Kafe ekn…

Nanondire ciifeteeɗe ɗe ɓiɓɓe Afriknaaɓe haa teeŋti noon e remooɓe maa joom leyɗeele en ko ko monaa heen no feewi. Ɓeydi ɗuum, leyɗeele Afrik, haa teengti noon e gonnooɗe e njiymaandi Farayse, ndonti ko dawrugol jey mayri sabu ndi wiyi ko leydi jey ɗum ko jeñtinoowo ɗum, guurnuɗo ɗum. Ko ɗuum tagi ardiiɓe leyɗeele ɗe riiwtude jey ganni, mbiy leydi ko laamu jey, so tawii joom leydi gollaaki leydi mum, ndittii wonde jeyi makko. Eɗen poti anndude ɗeen doosɗe hay so tawii ɗe ngonaa e nafoore men. Ndaw ko metti, yiyde leyɗeele donaaɗe e taaniraaɓe, taaniraaɓe ndoni e njaatiraaɓe ina heɓta, jaambureeɓe ina kuutoroo.

Banndiraaɓe, ƴeewen golloraade hakkillaaji, mbaasen golloraade ɓerɗe, ngannden, paamen, hare janngo nde ko hare ‘ndiyam’ jogori wonde, kadi ndema ko kañum woni ngalu, baɗtane aduna o. Ina waawi tawa won e leyɗeele ɗe to toɓo heewaani, ɗeen leyɗeele, laamuuji mum en potaani heɓtude jeyiiji mum en ina ndokka joom koye kaalisaaji en maa sosieteeji jaambureeji. Potɗen ko ummaade haa pandinen jeyiiji men, ngollo ɗen ɗi so eɗen mbaawi, so en mbaawaa yoo joom koye kaalisaaji meeɗen mbaɗ pirlitte, ndema jeyiiji ɗi, naftoroo, nafora heen joom leyɗeele ɗe, nokkuji ɗi e leyɗeele ɗe. leyɗeele Afrik ceertataa e ŋakkere nguura, so tawii ardiiɓe leyɗeele ɗe mbaylaani dawrugol ndema mum en. Caɗeele ŋakkere nguura njaltataa, so demiroowo jammbu jalel, ina rema ndemanteeri njahdundi e taariindi mum

Leydi fotaani huutoreede ngam Njeeygu maa dawrugol sabu neɗɗanke seertataa e mayri. Ko leydi rokkata nguurndam, gila e ndiyam mum, puɗi mum, henndu mum ekn…ko e mayri kadi paytu ɗen. So leydi neɗɗo yeeyaama walla heɓtaama, baalel manna pinal mum worsitaama, ɗaɗol iwdi mum ɗuggitaama. Banndiraaɓe, tiiɗno ɗen kala to ngonɗen, ƴeewen fandinde jeyi men, sabu ko o ngalu mo sifotaako mon don ɗen e njaatiraaɓe men, sabu ko jeyi keɓraaɗo ƴiiƴam e waeñeede. Mbaaweten fandinirde jeyi men ko gollaade mo, yeñtina mo, waɗa e makko ndemanteeri maa leɗɗe ɓesnooje, hay so tawii joom leydi alaa doole no gollorii leydi mum, so tawii waadere memi leydi ina waawi jabbude heen, so waawaa remde woppa wona sooynde walla itta layeteeri ndi walla ñaayko ko rokka jawdi mum ndariindi, walla moofta haa durngol saɗtoya yeeya joom jawdi en.

Eɗen mbeddoo wasiya haa teeŋti noon fayde e fulɓe aynooɓe, sabu kañum en fof e wonde aynaaɓe, meeɗaani seerde e ndema, mo joofi ndema noon wiy jey. Ko gaynaako tan nih waawa remde haa timma sabu ko leydi ndemeteendi naamndii ko ina jogii. En njiyii nih hannde to dubuuje nayi mbaɗta semmbeeji hono biyoogaas, baawɗo huutoreede ngam ndefu, dubuuje kadi eɗen nganndi ina kuutoree ngam moƴƴitingol leydi ndemeteendi ko wayi no ‘eŋere’, tawa borjintaa leydi. Remooɓe maa joom leyɗeele e nder leyɗeele doofolɗe so tiiɗnaaki, maa diƴƴe mum en fof korne, ndonkita hay ko njari e kunuɗe mum en, sabu leyɗeele walla joom koye kaalisaaji en so ngarii e nokkuuji maɓɓe tawa ɓe mbaɗdi junngo e fayndu ko e laamu, ndiyam ɗam ɓe coodataa ɗum, ko ndemanteeri kuuñɗundi e ndiyam.