Nehdi hannde e Karallaagal kesal

Banndiraaɓe horsuɓe, hay so tawii ko en jinnaaɓe, yanti heen ko en jogiiɓe humpito e laabi nehdi suka, haawnaaki njogoɗen caɗeele maa ŋoƴaaji holi no nehirten sukaaɓe men e oo yonta karallaagal kesal, yonta nehdi(jaŋde) ndi tuugnaaki e pinal men, fina tawa men, ndi huutortaako ɗemŋal men neeniwal.

Nguurndam hanki ko ñeeñal ndema, ngaynaaka, awo, mottugol, cehgol, ɗatgol, baylugol njamndi ekn…ko ngaal ñeeñal ƴellita hannde haa mbaɗtuɗen jiggoyaade geɗe ɗe peewnatno ɗen, ɗe kuutortono ɗen hanki. Oogirɗe hannde ɓuri yaawde, ɓuri waawde yeñtinde, ɓuri heewde fooftere, kadi yoga e majje ko masiŋaaji kuutortoo. Hannde ko oogirɗe leyɗeele biyeteeɗe ko mawɗe ɗe ngoni ɓetirgal ƴellitaare.

Sammba fiyaaka moggii en e sammba alaa daaɗe en pusii ndingiral hanki men, tinndi, daari, cifti men, pijirlooji men ekn..nana majjiniree seeɗa seeɗa. Nder galleeji men, potɗi wonde nokkuuji gadani nehdi sukaaɓe men, ko Teleeji, I paduuji, telefonaaji I phone, android, taabletuuji, ordinateruuji ekn… wonande galleeji keewɗi camorɗi to bannge dañal. Sukaaɓe kadi so njehi duɗe ngam janngoyde, naworat smartphone mumen. E raɓɓikinaade karallaagal kesal dartiima darnde jinnaaɓe, nehooɓe, jannginooɓe. Hannde ko Facebook, Whats Up, Messenger, Viber ekn…lomtii dingiral.

Ƴeewen hannde, so wonaa e nder poofte, baabiraaɓe e won e yummiraaɓe ko ko ndawata golle, won heen ngartata ko takosaan. Sukaaɓe kadi so pini ko duɗe payi, won heen ngarta wottaade kirndoyoo ngarta takkosaan, won heen njippotoo tan ko tiisbaar ngarta galleeji. So sukaaɓe ngarti galleeji, ko maa inana njeeɓa teleeji, maa inana kugii e tabletuuji maa telefonaaji android, maa Iphone ekn.. ina naati e geese internet, won heen ngalaa fooftere, kadi so yehii haa jamma paya e defte mumen ina ndeftoo binndanɗe mumen walla ina mbaɗa ekkorɗe mumen.

Jinnaaɓe hannde ngondataa e sukaaɓe ko ɓuri waktu e nder ñalawma, won heen nih njiyndirtaa e ɓiɓɓe mumen. To ɓe ngoni cukalon tokoson ɗo, jinnaaɓe ina kuutoroo laabi keewɗi ngam haɗde ɓe yeeɓde teleeji maa jogaade telefonaaji, kono so ɓe njontii, ɗiin laabi fuuntiiji ɓe nattat jaɓde. Galle nattat jaggude ɓe, ɓe ndañat sehilaaɓe duɗe to ɓe njanngata to, ɓe ndañat sehilaaɓe e yahdiiɓe to ɓe koɗi ɗo. Hankadi nattii tan jinnaaɗo ina yaha jehre ina soodana ɓe comci, maa geɗe sukaaɓe, kono jinnaaɓe mbattat rokkude ɓe kaalis, ɓe cooda comci ɗi ɓe njiɗi, telefonaaji ɗi ɓe cokli. Wontii bannde waɗi mbaɗa hay so tawii a alaa doole. Hay so tawii jinnaaɗo o yiɗaa yoo ɓoorno ɗiin comci walla yoo huutoro ɗiin telefonaaji, sabu hulde hoto waasde jogaade ɗeen geɗe baɗtinde e nehdi makko maa jaŋde makko, newnanat mo ɗeen geɗe.

Suɓaade newnande mo kanko suka o ha o daña ɗeen geɗe e salaade newnande mo ɗeen geɗe ko ŋaanumma wonande jinnaaɓe heewɓe. Dañde feere hakkundeere ina saɗi. Ko goonga yoga e jinnaaɓe ina waawi tawa ngalaa humpito e karallaagal kesal ngal. Ko huunde haaɓniinde so tawii ɓesŋu ma walla sukaaɓe ma ina kuutoroo geɗe ɗe anndaa tawa kadi ko aan newnanta ɓe. Kono enen fof e yiɗde e yurmaade sukaaɓe men, hoto ceereten e jeertinde ɓe sahaa fof wonde eɓe mbaawi huutoraade karallaagal kesal ngal ngam jaŋŋude, waɗde wittooji, dañde jokkondire naftooje, ɓe mbaasa tan soɗaade e bemmbe cukaaku.

Miin dey ko mi jinnaaɗo, ko mi nehoowo, kono mbiɗo majjiree heen sahaaji  feere no korirmi ngonka sukaaɓe am ko fayti e karallaagal kesal. Mbiɗo wellita ɓe heen sahaaji, mbiɗo etoo hiiɗaade ɓe e maggal heen sahaaji. Mbiɗo waawna ɓe heen sahaaji naatde e situuji jaŋde tolno maɓɓe, ɓe mbaɗa heen ekkorɗe. So en njiɗii mbiyen karallaagal kesal ko silaama cowiiɗo mbeleendi, neɗɗo ina waawi huutoraade ngal e mbaydi naftoori, ɓeydoori, njannginoori ekn…kono kadi neɗɗo ina waawi huutoraade  ngal e mbaydi fijirde. So tawii sukaaɓe men ina kuutoroo karallaagal kesal ngal, hay so tawii weeɓaani, eto ɗen yerondirde hakkunde nafoore maggal e fijirde. En kaalii en ngaynii ‘Suka hay so ko Annebi o fijat’. Njaɓen hannde karallaagal kesal en mbaawaa yaltinde ɗum e nehdi sukaaɓe men, e ngal waɗi nafoore heewnde, eɗen njetta kadi won dariiɓe haa pulaar jokka looweede e karallaagal kesal ngal. Potɗen tan ko ƴeewde hoto ngal hoomtude ɓesŋuuji men fayde e borjere.

Hannde e ganndal am alaa to Pulaar walla ɗemɗe ngenndiije soɗa e duɗe laamu goonga e goonga e tippude jaŋde leyɗeele men. Sukaaɓe fulɓe nehirtee maa njaŋŋinirtee ko ɗemɗe koɗe. Tiiɗnoɗen kam hay sinno ko e nder galleeji men, gila nder haa caggal leydi kaalanen sukaaɓe men Pulaar mbele eɓe keɓindoo ɗemŋal men. Tiiɗnoɗen kadi ndoganen yoo Pulaar soɗe e duɗe laamu, haalee e birooji, golloree hay so wonaa huunde weeɓnde e laamuuji ndoolam ndoolaagu, ɗi ɗemɗe, pine e fina tawa leƴƴi wonaa ngoƴa mumen sabu mum en wuurde e warñeende e doole yimɓe ngenndi sooraaɓe ɗoyŋol, dummaaɓe e  majjere e ngumndam hakkillaaji.

Banndiraaɓe Afriknaaɓe, njanane ɗen Afrik waawaa jeytaade, ɓamtaade, rimɗude so tawii njannginiraani, ɗaɓɓitiraani ganndal ɗemɗe mum neeniije. Sirru ɓamtaare men woni ko e nder ɗemɗe men. Leyɗeele biyeteeɗe ko ɓamtiiɗe ɗe fof ɓamtii ko e jaŋŋinirde maa ɗaɓɓitirde ganndal ɗemɗe mumen neeneeji. Ƴeewen gila hade Afrik heɓde hoyre mum, yimɓe mum ina njannginiree ɗemɗe koɗe, kono addanaani leyɗeele ɗe ɓamtaade to baŋŋe karallaagal.

Njaŋŋinirte ɗen ɗemɗe koɗe ɗe tan ko haa mbaawen heɓindaade ɗe to bannge haala, kono wonaa heɓindaade ganndal. Eɗen kuutoroo koŋŋuɗi butti e ɗemɗe koɗe tawa en nganndaa hay kelmanteeri tokosiri ɗemɗe men ngenndiije maa neeniije. Ɗuum noon wonaa njomu men, ko tippude jaŋde leyɗeele men ngaddiri noon. Hannde noon wiyooɓe ko jaŋŋuɓe Afrik potaani moolaade e oon hujja.  Wonaa noon laamuuji leyɗeele men, jooɗaniiɗi nafoore mum en heeriinde, deenooji nafoore leyɗeele biyeteeɗe ko mawɗe ɗe, tawa ko leyɗeele tokoose mawnini ɗumen, njogori waylude ngal jaɓɓal, kono ko ɓiɓɓe afriknaaɓe feertuɓe, finɓe, feɗɗitiiɓe, yarlitiiɓe poti hirjinde, suusnude, anndinde leƴƴi haa mbaasa soɗaade e bemmbe dawrugol dawruyankeewol payrowol e halkaare leƴƴi wonaa ɓamtaare mumen. Yontii paamen ngol konngol ƴoƴre e hakilantaagal Afrik, paamen ngol kadi kuutoro ɗen ngol ` So en njiɗii yaawde gooto fof yoo rew tiinde mum; kono so en njiɗii woɗɗoyde mbaɗden laawol`.