Tippudi Faggudu Ballondiral Fulɓe

Ko goonga sabu jawdi heewde, fulɓe keewnoo ko hoɗde gooto fof bannge mum, kono kadi haɗataa eɓe njoginoo gure mawɗe ɗo ɓe koɗata, walla galle gooto ɓesna wonta wuro, wuro ngo inniree wuro kaari. Galle baaba heewaani woppeede, hay so tawii sagataaɓe galle fof ndesi, ko e nder galle baaba he fof koɗdata e suddiiɓe mumen, hay so gooto fof heɓii hiraande mum, ko kamɓe fof ñaamdatno, gila e kacitaari, bottaari e hiraande. Rewɓe maɓɓe kadi ñaamdatnoo. Ɗum ko njuɓɓudi ŋarɗundi wonno, sabu hay mo yaajaaka o maa nawore, suuree. Fulɓe kadi ina ngaadorinoo waɗde tummbuɗi pelle, fedde fof e tummbudu mum, dawɓe kadi gila e aynaaɓe haa e remooɓe ina mbaɗdatnoo ñaamdigal maa tawti nodda. Fulɓe ina teddinatnoo koɗo, kala nde koɗo hoɗi ma hay sinno wonaa banndiraaɗo badtiiɗo a waranat ɗum. To koɗo waawi jippaade fof kadi nelde nawete. Fulɓe ina njoginoo laabi ballondiral gaadanteeji, ŋarɗuɗi, potɗi haa hannde wuurtineede hay sinno ko e mbaydi kesiri. Fulɓe ina ndiilatnoo nayi, maa beyi maa baali, ɗuum firti ko so tawii banndi ma ko paaɗaaɗo, ndokkaa ɗum taƴre jawdi ko wuurdi, walla ko ɓiri, so tawii alaa leydi ɗo remi, ndokkaa ɗum lowre rema heen, wuura heen, wuurna ɓesnŋu mum heen, banndiraaɗo gorko kadi ina rokkatnoo banndi mum debbo lowre waalo, rema, wona ƴeenngal mum, ko ɗuum addi ko wiyetee ‘Yumam Ndewmi’ e jeyi leydi waalo. So mawhgol suudu fini e wuro fulɓe, rewɓe ngaddat ndiyam, ndefa, worɓe maha suudu ndu. So diidde tiba finii e wuro ko yimɓe wuro peewnata tiba o, ko kañum en kadi towata ka, pawa ka e dow suudu bulunnge he. Saaŋa nde demal yonti, kala galle mo alaa ɓiɓɓe waawde remde, ɗoftete, walla mbaɗanee ko wiyetee kaw ko, ndemanee. So coñal yontii kadi ko juuɗe keewɗe coñata ngesa. Tiwaande, woni eɓɓude ñalawma mo yimɓe fof puɗɗotoo coñal ngam sabbaade yimɓe ɓe gese mumen ɓenndaani ɗe haa ɓenndiree. ko e ballondiral jeya. Fulɓe kadi ina mbaɗatnoo gorle, ina mbaɗtoratno ɓe ngalaa aynaaɓe jawdi mumen. Fulɓe kadi ina njaltinatnoo hoyre kosam. Fulɓe ina njiɗnoo ndema ina teddinno ngaynaaka, sabu maɓɓe hoɗde to waɗi ndiyam, gila e maaje, haa e caaɗli, e beeli mawɗi ɗi ɓeeɓataa. En mbaawaa gaynidde laabi ballondiral fulɓe, sabu heewde ɗum en, en njubbu heen seeɗa tan.

E nder renndo fulɓe hanki, neɗɗo woodaano, woodi ko wuro maa renndo. So cukalel jibinaama, ko nafoore renndo fof, wonaa tan galle keeriiɗo. hannde en njiyii e nder leyɗeele biyeteeɗe ko jahruɗe yeeso ɗe ko ñalgu hoore a hooraagu, ko waawi seŋo, jiydigal alaa, banndiraagal woodaani. Mbele ko ɗum woni ƴellitaare?

Dawrugol faggudu men tuugnii ndu e ballondiral waylaama, waɗtaama faggudu pooɗindiral ngalu, gooto fof ina ƴeewa hosde ngalu goɗɗo o. Tippude faggudu Jehre sompaama e renndooji men ngam hosde ngaluuji men ƴellitira karallaagal e faggudu leyɗeele 

Afrik, duunde alɗunde, yimɓe mum lorluɓe

Leyɗeele men ina njooɗii e kanngeeji, ɓiɓɓe leydi ina keyɗi

Leyɗeele men ina njooɗi e kaaƴe dime, ɓiɓɓe leydi ina lohi

Leyɗeele men ina njooɗii e petrongaaji, ɓiɓɓe leydi ina majji

Leyɗeele men ina njooɗii e gaasuuji, ɓiɓɓe leydi ina ñawi

Leyɗeele men ina njooɗii e ngaluuji, ɓiɓɓe leydi ina nguuri e bojji

Leyɗeele men ina e dow leyɗeele moƴƴe, ɓiɓɓe leydi ina ndonki hay lowre

Leyɗeele men ina keewi toɓuuji e ilameeje, ɓiɓɓe leydi ina ndonki soñde

Leyɗeele men ina keewi jawdi ndariindi, ɓiɓɓe leydi ina ndonki durnude

Leyɗeele men ina njooɗii e dow ngaluuji, ɓiɓɓe leydi so ngottiima kirtotaako

Leyɗeele men ina njooɗii e dow ngaluuji, ɓiɓɓe leydi so ndafaama cafrotaako

Leyɗeele men ina njooɗii e dow ngaluuji, ɓiɓɓe leydi ina njooli e humambinndaagu

Leyɗeele men ina njooɗi e dow ngaluuji, ɓiɓɓe leydi ngalaa hay koɗorɗe

Leyɗeele men ina njooɗi e dow ngaluuji, ɓiɓɓe leydi so ngaawi mbaawaa hay soñde

Leyɗeele men ina njooɗi e dow ngaluuji, ardiiɓe leyɗeele ina mahiraɗi galleeji

Leyɗeele men ina njooɗii e dow ngaluuji, ardiiɓe leyɗeele ina coodiraɗi otooji

Leyɗeele men ina njoodi e dow ngaluuji, ardiiɓe leyɗeele ina cosiraɗi susiyeteeji

Leyɗeele men ina njooɗi e dow ngaluuji, ardiiɓe leyɗeele ina mooftiɗi e baŋkeeji

Leyɗeele men ina njooɗi e dow ngaluuji, ardiiɓe leyɗeele ina coodira ɗi fetelaaji

Leyɗeele men ina njooɗi e dow ngaluuji, fetelaaji ina kuutoree, fellude maayɓe heegeeji

Leyɗeele men ina njooɗi e dow ngaluuji, ardiiɓe leyɗeele ina mbaasniri ngenndi ñamaale

Leyɗeele men ina njooɗi e dow ngaluuji, ardiiɓe leyɗeele ina mbaɗa eɓɓooji fenaande

Leyɗeele men ina njooɗi e dow ngaluuji, ardiiɓe leyɗeele ina njeeya ɗi wanteere

Leyɗeele men ina njooɗi e dow ngaluuji, ardiiɓe ina mbooyno geɗe denndaaɗe

Leyɗeele men ina njooɗi e dow ngaluuji, ɓiɓɓe leydi ina ɗeɗɗiree ñamaale

Leyɗeele men ina njooɗi e dow ngaluuji, ɓiɓɓe leydi ina koomtiree penaale ƴellitaare

Leyɗeele men ina njooɗi e dow ngaluuji, ɓiɓɓe leydi ina mbaɗa e dummburdu majjere

Leyɗeele men ina njooɗi e dow ngaluuji, ɓiɓɓe leydi ina kaɗaa hay wellitaare

Leyɗeele men ina njooɗi e dow ngaluuji, ɓiɓɓe leydi ina cermitee ñamaale

Leyɗeele mawɗe mbaɗdii maalde e ardiiɓe, ɓe mbirni hanki, haa ngenndi wuura e niɓɓere

Leyɗeele mawɗe mbaɗdii maalde e ardiiɓe, ɓe kuutoriima ngaluuji ngam alɗude

Leyɗeele mawɗe mbaɗdii mojobere e ardiiɓe, ɓe puuntiri ɓiɓɓe leydi eɓɓooji penaale

Leyɗeele mawɗe mbaɗdii feere e ardiiɓe, ɓe koomtirii ɓiɓɓe leydi ngaluuji renndeede

Leyɗeele mawɗe mbaɗdii maalde e ardiiɓe, ɓe compii oogirɗe kuuñɗuɗe e semmbeeji

Leyɗeele mawɗe mbaddii maalde e ardiiɓe, ɓe ustii pirlitte jangde e cellal renndooji

Leyɗeele mawɗe mbaddii maalde e ardiiɓe, ɓe kuutorii buuña ngam hosde ngaluuji

Leyɗeele mawɗe mbaɗdii maalde e ardiiɓe, ɓe commpii oogirɗe e nder laddeeji

Leyɗeele mawɗe mbaɗdii maalde e ardiiɓe, ɓe compii ndemanteeri njeeyoyteengu caggal leydi

Leyɗeele mawɗe mbaɗdii maalde e ardiiɓe, ɓe mbonniti remru ganni e ngaynaaka hanki

Leyɗeele mawɗe mbaɗdii maalde e ardiiɓe, ɓe compii ɗemɗe koɗe e tippude janngdeeji

Leyɗeele mawɗe mbaɗdii maalde e ardiiɓe, ɓe njanngini pine koɗe, ɓe mbaɗti en araneeji

Leyɗeele mawɗe mbaɗtii maalde e ardiiɓe, ɓe mbonniti aadaaji dimi, ɓe lomtini jiggaaɗi

Leyɗeele mawɗe mbaɗdii maalde e ardiiɓe, ɓe kuutorii feccude leƴƴi ngam aawde rafiiji

Leyɗeele mawɗe mbaɗdii maalde e ardiiɓe, ɓe kuutorii potal ɓiɓɓe leydi tawa ko fuuntiiji

Leyɗeele mawɗe mbaɗdii maalde e ardiiɓe, ɓe puuntiri ɓiɓɓe leydi ɓetirgal ƴellitaare fenaande

Leyɗeele mawɗe mbaɗdii maalde e ardiiɓe, ɓe njooli ɓiɓɓe leydi e nder boomaare ñamaale

Leyɗeele mawɗe mbaɗdii maalde e ardiiɓe, ɓe koomtiri ɓiɓɓe leydi ƴellitaare duumiinde semtere

Leyɗeele mawɗe mbaɗdii maalde e ardiiɓe, ɓe loowi ngaandi boɗeejo e daneejo e nder guri ɓaleeɓe

Ɓiɓɓe Afrik yontii faamde, ko e luɓal gannde men, Orop dañi pinal karallaagal e gannde goɗɗe

Ɓiɓɓe Afrik yontii faamde ko Afrik woni wuddu winndere, hay wutte Geno ɓoorta, ɓoorna beyweye

Ɓiɓɓe Afrik yontii saltaade fenaande, waasde jaɓde doomaade, salaade yawaare e dow newaare

Ɓiɓɓe Afrik yontii ɓamtude ɗemɗe ngenndiiji, ruttaade e aadaaji, barkinoraade njaatiraaɓe

Ɓiɓɓe Afrik yontii ƴellitde pine e tawaaɗe tawi aadaaji ngarɗuɗi renndooji taaniraaɓe

Ɓiɓɓe Afrik yontii faamde ƴellitaare, ɓamtaare, jeytaare, wellitaare woodaa gaagaa ruttaade

Ɓiɓɓe Afrik yontii faamde yaakaare lomata boomaare so wonaa ruttaade ñiɓde takke e ɓurnaaɗe

Ɓiɓɓe Afrik yontii faamde yaakaare lomataa halkaare so wonaa ruttaade ñiiɓna tawaaɗe

Ɓiɓɓe Afrik yontii faamde yaakaare lomataa wellitaare so wonaa hanki ngarɗuɗo artireede

Ɓiɓɓe Afrik yontii njannginirde daartol men ɗemɗe men, mawninde annduɓe men, woppude jananeeɓe

Ɓiɓɓe Afrik ko ndeen mbaaweten udditaade, gollondirde, jokkondirde e renndooji adunaare

Ɓiɓɓe Afrik ko ndeen mbaaweten addude jogaaɗe, holla soodooɓe, yeeya to jeereeje

Ɓiɓɓe Afrik renndooji aduna fof ngirñitiima, njeytiima, njiiliima ƴellitaare haa heddii ɓaleeɓe

Ɓiɓɓe Afrik rennddooji aduna fof mawninta ko njaatiraaɓe, ƴellitta ko pine taaniraaɓe

Ɓiɓɓe Afrik renndooji fof mbasortoo ko ɓure maamiraaɓe, ƴellitta ko fina taweeɗe

Ɓiɓɓe Afrik renndooji fof njannginirta ɓesnguuji ko e ɗemɗe ngendiije labaaɗe

Ɓiɓɓe Afrik renndooji fof njannginta ɓesnguuji ko daartol pinal fina tawa goodaaɗe

Ɓiɓɓe Afrik renndooji fof nehirta ɓesnguuji ko rewde e cawaaje njaatiraaɓe ina niiwnoo ƴellitaare

mbikkitoɗen e geƴƴelle luure piɓle dawrugol

Wiyooɓe mbiy mi yontii durnude miijooji                                         

Wiyooɓe mbiy mi yonti ligginde hakkillaaji

Ɓiɓɓe fulɓe leelii siynude miijooji moƴƴi

Miijooji ɗi ndonɗen e ngenndiyankooɓe hanki

Ɓiɓɓe fulɓe yontii girñitaade e geƴƴelle luure piɓle bonɗe

Geƴƴelle luure piɓle bonɗe dawrugol maa diine

Biɓɓe fulɓe yontii suppitaade e ndee luggere niɓɓere  majjere                                                                                                                                                                                                                         

 

                                                                               

Suppitaade e ndee luggere fuunti, hoomtere e fenaande

Fuunti, hoomtere e fenaande jahrugol caggal renndo

Fuunti Jahrugol caggal renndo e baasgol ƴellitaare

Ɓiɓɓe fulɓe en coklaani ɓertirgal maɓɓe ƴellitaare

Ɓiɓɓe fulɓe cokluɗen ko Jibtineegol ndewen e ɓamtaare

Ɓiɓɓe fulɓe yontii huutoraade miijtiyankaagal Maat hanki

Aawde renndo tuugniingo e maale goonga, ko yooɗi e ko foti

Waasde huutoraade ɓetirgal ƴellitaare añɓe suuɗiiɓe hanki

Waasde huutoraade ɓetirgal ƴellitaare añɓe feeñɓe hannde

En mbiyi ko mbiltuki tan anndi bone jammbere

Mbasen tan jokkude bojji e ƴoogde gonɗi gite e ɓernde

Ɓiɓɓe fulɓe yontii nduƴƴondiren miijooji e hakkillaaji

Ɓiɓɓe fulɓe yontii ndenden peeje, ngostondiren hakkillaaji

Ɓiɓɓe fulɓe njanŋen, njaŋinen pinal, ɓamtaare e ƴellitaare

Njaŋŋinen pinal, ɓamtaare e ƴellitaare Fina tawa ɗemŋal men

Ɓiɓɓe fulɓe yontii tuugnaade e doole oole conce e ñeeñe men

Yontii tafde konu yarlitaare, feɗɗitaare haa ndewen e laawol ƴellitaare

Yontii ngannden ɗemngal ɓuraa ɗemngal, pinal jaasaa pinal, fina tawa foolaa tawa tawi

Yontii salaade soɗaade maa ƴellitde ɗemɗe, pine, fina tawa jananeeɓe

Yontii semmbinde ɗemngal dimal, pinal kaŋŋe mbuure, fina tawa ŋarɗuɗo

Ɓiɓɓe fulɓe yontii ƴellitde oo fina tawa ƴoogaaɗo gila pooynugol ndoogu goodal

Ɓiɓɓe fulɓe yontii ƴellitde ngal pinal ngal fergooji, jotondire e pergitte daartol njerɓinaani

Ɓiɓɓe fulɓe yontii ƴellitde ngal ɗemŋal ngal fergooji, jotondire, jiggoore e pergitte daartol majjinaani

Ɓiɓɓe fulɓe yontii waɗde pirlitte e pinal men haa waɗta yeeɓeede, yiɗeede e sooɗeede

Ɓiɓɓe fulɓe yontii ngadden ɗemŋal men, pinal men e fina tawa men e jehre adunayankeere

Ɓiɓɓe fulɓe yontii rokkondirde juuɗe, yontii mawninde njaatiraaɓe, woppa barkinoraade jananiiɓe

Ɓiɓɓe fulɓe yontii ɓoortude wutte Genooji jananeeɓe, ɓoornaaɗi wutte Geno, Joom buuɗal yurmeende

Ɓiɓɓe fulɓe yontii mawninde Geno, joom wuro, ladde haremeeji, ko woni e ndiyam e leydi e kammuuji

Ɓiɓɓe fulɓe yontii caltoɗen mawninde Genooji njaatiraaɓe jananeeɓe, ɗuum ko aawde saañooji

Ɓiɓɓe fulɓe yontii golloraade hakkillaaji, waasa wuuroraade ɓerɗe e nafoore e mbelamma terɗe

Ɓiɓɓe fulɓe yontii renndude fayndaare, jogaade yiyannde, gollanaade yaakaare ɓamtaare

Ɓiɓɓe fulɓe yontii woppude muuyndam kosam, yontii ŋolde ƴiye pawaaɗe e ñamiri tiiɗndi

Ɓiɓɓe fulɓe yontii ɓooraade wutteeji geƴƴelle luure piɓle dawrugol jiggangol garngol seerndude

Ɓiɓɓe fulɓe yontii faamde won ko adii fooɗanaade laamu, so aafde ndalla kawral, so jogaade fiɓnde

Ɓiɓɓe fulɓe yontii daɗɗude peeje jeytaare, jannginde ɓamtaare, fooɗanaade ƴellitaare

Ɓiɓɓe fulɓe yontii faamde ƴellitaare hoomtiraande ardiiɓe e jannguɓe ɗowooɓe leyɗeele

Ɓiɓɓe fulɓe yontii salaade ɓetirgal ƴellitaare añɓe hoomtirooɓe ardiiɓe ƴellitaare fuunti

Ɓiɓɓe fulɓe yontii salaade ɓetirgal ɗemɗe maɓɓe, pine maɓɓe, fina tawa maɓɓe so eɓe tawi

Ɓiɓɓe fulɓe yontii faamde yottaaki pooɗondiral laamu hakkunde wiyooɓe mbiymi e leydi ngootiri

Ɓiɓɓe fulɓe yontii woppude dawrugol dawruyankeewol, somaade daaɗe yeeya laamuuji ɗi ɓamtaani

Ɓiɓɓe fulɓe yontii woppude dawrugol luunndo, somaade daaɗe ngam nafoore heeriinde nde himmaani

Ɓiɓɓe fulɓe yontii faamde ko e laana ngoota jola, woodi ko taccude walla enen fof yoolaade

Ɓiɓɓe fulɓe yontii  mawninde ɓure njaatiraaɓe, barkinoraade ndonu taaniraaɓe haa enen fof taccude

Ɓiɓɓe fulɓe yontii seertude e hareeji puuyɗi hakkunde renndo, salaade peeje peccugol ngam laamaade

Ɓiɓɓe fulɓe yontii ardinde pulaagu, enɗam, ruttaade e miijo so reedu pullo seekaama ko pullo tawetee

Ɓiɓɓe fulɓe yontii rokkundirde juuɗe, haɓaade gaño, woppude ɗaminaare tawa ko nde men yooloore

Ɓiɓɓe fulɓe yontii jooɗodaade, diisnondirde, fewjitde, woppude kufunaaji mawmawu hoomtere

Ɓiɓɓe fulɓe yontii nder e caggal leyɗeele gollodaade, woppude ñiŋondirde, jumondirde e wirtondirde

Ɓiɓɓe fulɓe yontii ustude ɗee  pecce pecce, feccere e laamu, feccere ina yoolii e luunndaare

Ɓiɓɓe fulɓe yontii yananeede poolgu arataa, jeytaare lomataa gaagaa waɗaaka haɓɓere

Ɓiɓɓe fulɓe yontii yaafondirde pergitte sabu waasde timmeende, yontii waɗtude pergitte binndanɗe

Ɓiɓɓe fulɓe yontii faamde fergitere wonaa njomu, njomu ko fergitaade, yana, ronka ummitaade

Ɓiɓɓe fulɓe yontii faamde pergitte Daartol , nuskuɗe ɗemɗe dime, njalkiti pinal kaŋŋe mbuure

Ɓiɓɓe fulɓe yontii faamde pergitte Daartol, kasnuɗe fina tawa, ndoondi gooski aadaaji labaaɗi

Ɓiɓɓe fulɓe yontii faamde pergitte Daartol, gostiiɗe laamuuji hanki, lomtini potal ngal fotndaandi

Ɓiɓɓe fulɓe yontii faamde pergitte Daartol, compuɗe diineeji e ɗemɗe koɗe haa ngoppen tawaaɗe

Ɓiɓɓe fulɓe yontii faamde pergitte Daartol, kiitoriiɗe ko ɓawli, mbonniti goobu mo Geno tagaaɗo

Ɓiɓɓe fulɓe yontii faamde pergitte Daartol, bonnitɗe daartol fina tawa ƴoogaaɗo to ɓuri woɗɗude

Ɓiɓɓe fulɓe yontii faamde pergitte Daartol, bonnitɗe pinal ŋari ƴoogangal gila weɗndoogo goodal

Ɓiɓɓe fulɓe yontii faamde pergitte Daartol, bonnitɗe ɗemngal dimal, lomtini koɗe jiggaaɗe

Ɓiɓɓe fulɓe yontii faamde pergitte Daartol, bonnitɗe enɗam, goppinɗe laabi jokkere majjam e balle

Ɓiɓɓe fulɓe yontii faamde pergitte Daartol, majjinɗe kuundal, njiɗi woppinde luugal, yejjitinde buggal

Ɓiɓɓe fulɓe yontii faamde pergitte Daartol, birnuɗe feela, ñoobuku, samme, sewil tawa ko ndiya ɓuri

Ɓiɓɓe fulɓe yontii faamde pergitte Daartol, bayluɗe koolo, tummbur juuk, fuku koyngel e buri lannga

Ɓiɓɓe fulɓe yontii faamde pergitte Daartol, liɓɗe laamuuji pattam lami, lomtini hoomtere njulaagu

Ɓiɓɓe fulɓe yontii faamde pergitte Daartol, compuɗe nehdi kesiri, telɓini tiindi, cifti e daari

Ɓiɓɓe fulɓe yontii faamde pergitte Daartol, nuskuɗe ndema ganni, kuutorii eŋereeji, mborjini leydi

Ɓiɓɓe fulɓe yontii faamde pergitte Daartol, nuskuɗe ngaynaaka nayi, baali, beyi, durngol seenooji e ɓalji

Ɓiɓɓe fulɓe yontii faamde pergitte Daartol, goppinɗe labbo feƴƴere, nduugii cange, mbonni laddeeji

Ɓiɓɓe fulɓe yontii faamde pergitte Daartol, majjinɗe ganndal yari maayo, natti yaltinde ngaari maayo

Ɓiɓɓe fulɓe yontii faamde pergitte Daartol, lomtinɗe lohnde maabo, firogo borjinoowo weeyo

Ɓiɓɓe fulɓe yontii faamde pergitte Daartol, bayluɗe moɗtugol falla, gude cañaaɗe lomtini lappa piya

Ɓiɓɓe fulɓe yontii faamde pergitte Daartol, gujjuɗe biifirɗe, fulla e taande nawori kannge mbuure

Ɓiɓɓe fulɓe yontii faamde pergitte Daartol, jiggiiɗe ñaañooru, hoɗdu, koora, kummballi mbaɗti jaasuuji

Ɓiɓɓe fulɓe yontii faamde pergitte Daartol, kuutoriiɗe kinɗe, pecci leñol, pamɗini ngalu cuuɗiiɗo e majje

Ɓiɓɓe fulɓe yontii faamde pergitte Daartol, ubbuɗe binndol hanki, duppuɗe deftordu, majjine gannde

Ɓiɓɓe fulɓe yontii darnude koyɗe, renndude feere, wostondirde hakkille, jogaade yiyannde e fayndaare

                                                                                                              

      

Ndaroɗen, ndadoɗen haa nawen ko njogiɗen ko jehre

Wiyooɓe mbiy mi yontii durnude miijooji

Wiyooɓe mbiy mi yonti ligginde hakkillaaji

Ɓiɓɓe fulɓe leelii siynude miijooji moƴƴi

Miijooji ɗi ndonɗen e ngenndiyankooɓe hanki

Ɓiɓɓe fulɓe yontii girñitaade e geƴƴelle luure piɓle bonɗe

Geƴƴelle luure piɓle bonɗe dawrugol maa diine

Biɓɓe fulɓe yontii suppitaade e ndee luggere niɓɓere

Suppitaade e ndee luggere fuunti, hoomtere e fenaande

Fuunti, hoomtere e fenaande jahrugol caggal renndo

Fuunti Jahrugol caggal renndo e baasgol ƴellitaare

Ɓiɓɓe fulɓe en coklaani ɓertirgal maɓɓe ƴellitaare

Ɓiɓɓe fulɓe cokluɗen ko Jibtineegol ndewen e ɓamtaare

Ɓiɓɓe fulɓe yontii huutoraade miijtiyankaagal Maate hanki

Aawde renndo tuugniingo e maale goonga, ko yooɗi e ko foti

Waasde huutoraade ɓetirgal ƴellitaare añɓe suuɗiiɓe hanki

Waasde huutoraade ɓetirgal ƴellitaare añɓe feeñɓe hannde

En mbiyi ko mbiltuki tan anndi bone jammbere

Mbasen tan jokkude bojji e ƴoogde gonɗi gite e ɓernde

Ɓiɓɓe fulɓe yontii nduƴƴondiren miijooji e hakkillaaji

Ɓiɓɓe fulɓe yontii ndenden peeje, ngostondiren hakkillaaji

Ɓiɓɓe fulɓe njanŋen, njaŋinen pinal, ɓamtaare e ƴellitaare

Njaŋŋinen pinal, ɓamtaare e ƴellitaare Fina tawa ɗemŋal men

Ɓiɓɓe fulɓe yontii tuugnaade e doole oole conce e ñeeñe men

Yontii tafde konu yarlitaare, feɗɗitaare haa ndewen e laawol ƴellitaare

Yontii ngannden ɗemngal ɓuraa ɗemngal, pinal jaasaa pinal, fina tawa foolaa tawa tawi

Yontii salaade soɗaade maa ƴellitde ɗemɗe, pine, fina tawa jananeeɓe

Yontii semmbinde ɗemngal dimal, pinal kaŋŋe mbuure, fina tawa ŋarɗuɗo

Ɓiɓɓe fulɓe yontii ƴellitde oo fina tawa ƴoogaaɗo gila pooynugol ndoogu goodal

Ɓiɓɓe fulɓe yontii ƴellitde ngal pinal ngal fergooji, jotondiri e pergitte daartol njerɓinaani

Ɓiɓɓe fulɓe yontii ƴellitde ngal ɗemŋal ngal fergooji, jotondiri, jiggoore e pergitte daartol majjinaani

Ɓiɓɓe fulɓe yontii waɗde pirlitte e pinal men haa waɗta yeeɓeede, yiɗeede e soodeede

Ɓiɓɓe fulɓe yontii ngadden ɗemŋal men, pinal men e fina tawa men e jehre adunayankeere

Nehdi hannde e Karallaagal kesal

Banndiraaɓe horsuɓe, hay so tawii ko en jinnaaɓe, yanti heen ko en jogiiɓe humpito e laabi nehdi suka, haawnaaki njogoɗen caɗeele maa ŋoƴaaji holi no nehirten sukaaɓe men e oo yonta karallaagal kesal, yonta nehdi(jaŋde) ndi tuugnaaki e pinal men, fina tawa men, ndi huutortaako ɗemŋal men neeniwal.

Nguurndam hanki ko ñeeñal ndema, ngaynaaka, awo, mottugol, cehgol, ɗatgol, baylugol njamndi ekn…ko ngaal ñeeñal ƴellita hannde haa mbaɗtuɗen jiggoyaade geɗe ɗe peewnatno ɗen, ɗe kuutortono ɗen hanki. Oogirɗe hannde ɓuri yaawde, ɓuri waawde yeñtinde, ɓuri heewde fooftere, kadi yoga e majje ko masiŋaaji kuutortoo. Hannde ko oogirɗe leyɗeele biyeteeɗe ko mawɗe ɗe ngoni ɓetirgal ƴellitaare.

Sammba fiyaaka moggii en e sammba alaa daaɗe en pusii ndingiral hanki men, tinndi, daari, cifti men, pijirlooji men ekn..nana majjiniree seeɗa seeɗa. Nder galleeji men, potɗi wonde nokkuuji gadani nehdi sukaaɓe men, ko Teleeji, I paduuji, telefonaaji I phone, android, taabletuuji, ordinateruuji ekn… wonande galleeji keewɗi camorɗi to bannge dañal. Sukaaɓe kadi so njehi duɗe ngam janngoyde, naworat smartphone mumen. E raɓɓikinaade karallaagal kesal dartiima darnde jinnaaɓe, nehooɓe, jannginooɓe. Hannde ko Facebook, Whats Up, Messenger, Viber ekn…lomtii dingiral.

Ƴeewen hannde, so wonaa e nder poofte, baabiraaɓe e won e yummiraaɓe ko ko ndawata golle, won heen ngartata ko takosaan. Sukaaɓe kadi so pini ko duɗe payi, won heen ngarta wottaade kirndoyoo ngarta takkosaan, won heen njippotoo tan ko tiisbaar ngarta galleeji. So sukaaɓe ngarti galleeji, ko maa inana njeeɓa teleeji, maa inana kugii e tabletuuji maa telefonaaji android, maa Iphone ekn.. ina naati e geese internet, won heen ngalaa fooftere, kadi so yehii haa jamma paya e defte mumen ina ndeftoo binndanɗe mumen walla ina mbaɗa ekkorɗe mumen.

Jinnaaɓe hannde ngondataa e sukaaɓe ko ɓuri waktu e nder ñalawma, won heen nih njiyndirtaa e ɓiɓɓe mumen. To ɓe ngoni cukalon tokoson ɗo, jinnaaɓe ina kuutoroo laabi keewɗi ngam haɗde ɓe yeeɓde teleeji maa jogaade telefonaaji, kono so ɓe njontii, ɗiin laabi fuuntiiji ɓe nattat jaɓde. Galle nattat jaggude ɓe, ɓe ndañat sehilaaɓe duɗe to ɓe njanngata to, ɓe ndañat sehilaaɓe e yahdiiɓe to ɓe koɗi ɗo. Hankadi nattii tan jinnaaɗo ina yaha jehre ina soodana ɓe comci, maa geɗe sukaaɓe, kono jinnaaɓe mbattat rokkude ɓe kaalis, ɓe cooda comci ɗi ɓe njiɗi, telefonaaji ɗi ɓe cokli. Wontii bannde waɗi mbaɗa hay so tawii a alaa doole. Hay so tawii jinnaaɗo o yiɗaa yoo ɓoorno ɗiin comci walla yoo huutoro ɗiin telefonaaji, sabu hulde hoto waasde jogaade ɗeen geɗe baɗtinde e nehdi makko maa jaŋde makko, newnanat mo ɗeen geɗe.

Suɓaade newnande mo kanko suka o ha o daña ɗeen geɗe e salaade newnande mo ɗeen geɗe ko ŋaanumma wonande jinnaaɓe heewɓe. Dañde feere hakkundeere ina saɗi. Ko goonga yoga e jinnaaɓe ina waawi tawa ngalaa humpito e karallaagal kesal ngal. Ko huunde haaɓniinde so tawii ɓesŋu ma walla sukaaɓe ma ina kuutoroo geɗe ɗe anndaa tawa kadi ko aan newnanta ɓe. Kono enen fof e yiɗde e yurmaade sukaaɓe men, hoto ceereten e jeertinde ɓe sahaa fof wonde eɓe mbaawi huutoraade karallaagal kesal ngal ngam jaŋŋude, waɗde wittooji, dañde jokkondire naftooje, ɓe mbaasa tan soɗaade e bemmbe cukaaku.

Miin dey ko mi jinnaaɗo, ko mi nehoowo, kono mbiɗo majjiree heen sahaaji  feere no korirmi ngonka sukaaɓe am ko fayti e karallaagal kesal. Mbiɗo wellita ɓe heen sahaaji, mbiɗo etoo hiiɗaade ɓe e maggal heen sahaaji. Mbiɗo waawna ɓe heen sahaaji naatde e situuji jaŋde tolno maɓɓe, ɓe mbaɗa heen ekkorɗe. So en njiɗii mbiyen karallaagal kesal ko silaama cowiiɗo mbeleendi, neɗɗo ina waawi huutoraade ngal e mbaydi naftoori, ɓeydoori, njannginoori ekn…kono kadi neɗɗo ina waawi huutoraade  ngal e mbaydi fijirde. So tawii sukaaɓe men ina kuutoroo karallaagal kesal ngal, hay so tawii weeɓaani, eto ɗen yerondirde hakkunde nafoore maggal e fijirde. En kaalii en ngaynii ‘Suka hay so ko Annebi o fijat’. Njaɓen hannde karallaagal kesal en mbaawaa yaltinde ɗum e nehdi sukaaɓe men, e ngal waɗi nafoore heewnde, eɗen njetta kadi won dariiɓe haa pulaar jokka looweede e karallaagal kesal ngal. Potɗen tan ko ƴeewde hoto ngal hoomtude ɓesŋuuji men fayde e borjere.

Hannde e ganndal am alaa to Pulaar walla ɗemɗe ngenndiije soɗa e duɗe laamu goonga e goonga e tippude jaŋde leyɗeele men. Sukaaɓe fulɓe nehirtee maa njaŋŋinirtee ko ɗemɗe koɗe. Tiiɗnoɗen kam hay sinno ko e nder galleeji men, gila nder haa caggal leydi kaalanen sukaaɓe men Pulaar mbele eɓe keɓindoo ɗemŋal men. Tiiɗnoɗen kadi ndoganen yoo Pulaar soɗe e duɗe laamu, haalee e birooji, golloree hay so wonaa huunde weeɓnde e laamuuji ndoolam ndoolaagu, ɗi ɗemɗe, pine e fina tawa leƴƴi wonaa ngoƴa mumen sabu mum en wuurde e warñeende e doole yimɓe ngenndi sooraaɓe ɗoyŋol, dummaaɓe e  majjere e ngumndam hakkillaaji.

Banndiraaɓe Afriknaaɓe, njanane ɗen Afrik waawaa jeytaade, ɓamtaade, rimɗude so tawii njannginiraani, ɗaɓɓitiraani ganndal ɗemɗe mum neeniije. Sirru ɓamtaare men woni ko e nder ɗemɗe men. Leyɗeele biyeteeɗe ko ɓamtiiɗe ɗe fof ɓamtii ko e jaŋŋinirde maa ɗaɓɓitirde ganndal ɗemɗe mumen neeneeji. Ƴeewen gila hade Afrik heɓde hoyre mum, yimɓe mum ina njannginiree ɗemɗe koɗe, kono addanaani leyɗeele ɗe ɓamtaade to baŋŋe karallaagal.

Njaŋŋinirte ɗen ɗemɗe koɗe ɗe tan ko haa mbaawen heɓindaade ɗe to bannge haala, kono wonaa heɓindaade ganndal. Eɗen kuutoroo koŋŋuɗi butti e ɗemɗe koɗe tawa en nganndaa hay kelmanteeri tokosiri ɗemɗe men ngenndiije maa neeniije. Ɗuum noon wonaa njomu men, ko tippude jaŋde leyɗeele men ngaddiri noon. Hannde noon wiyooɓe ko jaŋŋuɓe Afrik potaani moolaade e oon hujja.  Wonaa noon laamuuji leyɗeele men, jooɗaniiɗi nafoore mum en heeriinde, deenooji nafoore leyɗeele biyeteeɗe ko mawɗe ɗe, tawa ko leyɗeele tokoose mawnini ɗumen, njogori waylude ngal jaɓɓal, kono ko ɓiɓɓe afriknaaɓe feertuɓe, finɓe, feɗɗitiiɓe, yarlitiiɓe poti hirjinde, suusnude, anndinde leƴƴi haa mbaasa soɗaade e bemmbe dawrugol dawruyankeewol payrowol e halkaare leƴƴi wonaa ɓamtaare mumen. Yontii paamen ngol konngol ƴoƴre e hakilantaagal Afrik, paamen ngol kadi kuutoro ɗen ngol ` So en njiɗii yaawde gooto fof yoo rew tiinde mum; kono so en njiɗii woɗɗoyde mbaɗden laawol`.

Alhajji Maamuudu Bah e Cosgol duɗe Alfalah e nder Gure Fuuta

Won binndanɗe keewɗe mbinnda e nguurndam Alhajji Maamuudu Bah, e golle makko e darnde makko e findinde yoga e leyɗeele Afrik haa teeŋti noon e fulɓe aynooɓe yo njaŋŋu, sarde ɗemngal Arab e diine Islaam e sunna nelaaɗo e nder diiwanuuji men fuuta, gila e Moritani, haa e Senegaal haa fayde Mali.

E nder Gorgol caggal nde Alhajji Maamuudu Bah ummii Kaay e wondude e Almuɗɓe mum, seernaaɓe men njaɓɓaaki miijo makko ngo hono daraade ngam ƴellitde jaŋde Arab, ngam jogaade jannguɓe Arab caggal nde Moritani heɓi hoyre mum. E nder Deftere Umar kan: Keelnugol gadanol fulɓe ummaade e Koli Teŋŋella haa yetti Abdul Bookar Kan, wiyaama wonde ceerno Aamadu Bookar Bah to kayhayɗi luundinooma miijo makko, jalkitii ngo sabu wonaa no o yiiri nih, yiiri jaŋde ‘Kuraana’. Fayndaare Alhajji Mahmuud Bah e jannginde ɓesŋuuji ɓiɓɓe fulɓe e ɗemngal Arab, ko so tuubaakooɓe farayse njehi, ɗemngal Arab waɗtat njanngeede, so ɓiɓɓe fulɓe njanngaani ngal njogotaako ‘yimɓe dowroɓe’. Ceerno Aamadu Bookar Bah yiynoo ko tuubakooɓe Farayse ittata ɗum en e Moritani tan ko gargol Maadiyyu. Ko gooŋa haa hannde Tuubakooɓe Farayse njahaani ko ko mogginii tan. Alhajji Mahmuud Bah ne yiyannde mumnde ko woɗɗunoonde, dawrugol jaŋde Moritani hannde rokkiimo gooŋa, kono tan eɗen cikki ko safalɓe cafi miijo ngo, kuutorii ngo.

Jooni njiɗ ɗen ko jubbude seeɗa e sosgol duɗal makko Moongel, Kayhayɗi, Moritani. Ndeen hoɗnoo ɗoon ko fulɓe Boosoyaaɓe, Yaalalɓe e Jaawɓe. Nde o yamiri yoo almuɓɓe makko mawɓe ɓe hono JAH ABDUL MAYRAM e SOH UMAR HUSEYNI ekn…yoo pay Moongel, oon sahaa hawri ko e Moongelnaaɓe ina njoloynoo waalo. Ɓe kawri so ɓe ngarii wuro Moongel ɗo yoo duɗal ngal waɗe, almuɓɓe ɓe yoo njippo galle JULLUƁE, to JALLO KOORKA BAYLA e BAH NAYEL BOOLO, ndeen taw SAMMBA SAYDU HABASATA hootii e joom mum to yahnoo haaju. Ndeen galle JALLUƁE o ina tacciti, caggal jolal waalo, ina woni pimpaƴel. Ɓe neli JALLO HAARUUNA KOORKA yo yah Pimpaƴel haalana ɓe kabaaru o. Coweeji ngadda, galle o fayti Moongel.

Ndeɓe njottii Moongel, njuɓɓudi waɗa. Jeeyngal mawngal waɗa e nder gure he fof. Kala gaɗdduɗo biyi mum addora heen nagge ɓireteenge, ɓe ngalaa sukaaɓe fotɓe janngude ɓe ngadda gayi. Gaynaako joɓeteeɗo jagga. Nayi ɓesɗi 30 ngari ko ɓireteeɗi, gayi tolno 30 ngadda, ko jeeyeteeɗi, ngam soodde nguura almuɓɓe ɓe.

Cuuɗi huɗo mbaɗa, caaleeje compaa, sukaaɓe cuuɗi fulɓe ceertuɗi ina ngondunoo e sukaaɓe fulɓe boosoyaaɓe ɓe.

En keɓindaaki hitaande nde, kono nde ALHAJJI MAAMUUDU BAH ummii GUUMEL hono SEYNIMAADI hannde ina fayi Moongel ngam ƴeewtoyaade almuɓɓe mum e duɗal ngal, ndeen ko wuro paɗtuɗe hoɗa, caggal nde wuro jeeri wiinni hay so artoyaama caggal ɗuum, o juuli takkosaan ko les ciluki maamanaawi ina wonnoo to Gendarmerie Moongel woni hannde ɗo. Ndeɓe njuuli ha ɓe cilmini, o wiyi ɓe o wondunoo ɓe ‘’ so Allahu jaɓii, laamu mawngu ina jogori wonde ɗo’.

Nde o ari Moongel wuro pattuɗe o jippii ko Ceerno BAH YERO HAMADI YEEWTI, ɓurɗo anndireede Ceerno YERO BELLEL. Caggal nde o juuli geeƴe o yahi salminoyde GALLE JALLUƁE. O hettani mawɓe galle ɓe gude toofuuji, o yetti ɓe e tiiɗnaare maɓɓe e fayde e almuɓɓe ɓe, o duwanii galle o haa o tammpi o fayti galle njaatige makko.

Alhajji Mahmmud Bah waɗi yimɓe wuro ɓe batu, waajii ɗumen no feewi, o wiyi ɓe yo ɓe ngar ɓe njaggoya galleeji to Posto o woni ɗo hono wuro FALAH, haa jooni fulɓe ɓe ngoppaani innde FALAH nde. Ndeen ko BAH DEMMBA CARNGAL en ngoni ɗoon mawɓe, ɓi cali sabu pulaagu, ɓe mbiy ko toon jawdi maɓɓe oordata, so waɗtaama wuro, jawdi maɓɓe alaa to oori. Kono o wiyi ɓe ‘ so on njaggii ɗoon ko ko hoɗetee, so on njaggaani ɗoon ko ko hoɗetee’.

Alhajji Mahmuudu Bah waɗi cuuɗi ɗum huɗo, to galle Prefet woni hannde ɗo. Kadi yimɓe teelɓe gila e Boosoyaaɓe haa e Yaalaɓe e Jaawɓe e Siranaaɓe njaggi ɗoon galleeji. Seɓɓe ɓe kadi hono MUUSA BEES en ngari njaggi ɗoon galleeji. Duɗal ngal fusi wuro Pattuɗe fayti wuro jeeri, caggal ɗuum ngal fayti FALA to Alhajji Mahmmudu Bah waɗnoo cuuɗi mum ɗo.

Hade Alhajji Maamudu Bah arde, ko seerenɓe ummotonoo gila Ligisayba haa Kayhayɗi, ina ngaskana fulɓe ɓe ina nawa jawdi ndi, caggal ɗuum asakal ngal waɗti faytireede e duɗe he. Ɗuum ina saabii ronkondirde mo e seernaaɓe ɓe. Yanti heen kadi e oon saha taw Ceerno MAMMADU SAYDU mo MADIINA ina aratnoo njillu haa Moongel. O jagginiino heewɓe wirdu Tijjaani. Ɗuum addiino peccoor mawɗo e nder fulɓe ɓe haa teeŋti noon e suudu Nduyeɗɓe: ɓe ko wirdooɓe, ɓeya mbirdataa. Ndeen nganndal saraaki, hay hannde nde nganndal sari, eɗen njiya luure mawɗe haa teeŋti noon e nder fuuta hakkunde wirdooɓe e ɓe mbirdataa. Caggal haalaaji keewɗi e hareeji maa njennoor mawɗo hakkunde wirdooɓe ɓe e ɓe mbirdataa ɓe haa teeŋti noon so ɓe njahii Jama juuloyde, wirdooɓe ɓe payti wuro Marsa.

Eɗen ciftina tan wonde ko duɗe FALAH ngonti duɗe laamu gonɗe JAAƊUL e SEYNIMAADI hande ɗe. Duɗal Jaaɗul ngal ko JAH ABDUL MAYRAM ardinoo ɗum, Ko JAH ABU MAAMUUDU HAMME jannginatnoo ngal. Duɗal Seynimaadi ngal ko gorko jeqqello gooto biyeteeɗo MAMMADU BAH udditi ɗum hade UMAR SAYDU JOOB ɓurɗo anndireede DEMMBA DAALI lomtaade ɗum.

O kalmisa, o noddaa Kayhayɗi, nde ñaawooɓe naamndiimo ko o woni e dow mum ko o wiyi ɓe ‘Miin dey noddat-mi tan ko yoo juulɓe ndew ko woni e deftere Allan nde e sunna nelaaɗo mum o. So tawii ɗuum ko tooñannge mi tooñii’. O woppa e yahde e haajuuji makko.