Mojobere Sammba fiyaaka moggii en e ardiiɓe leyɗeele men

Caggal nde leyɗeele biyeteeɗe ko ɓamtiiɓe caabii ɓeydagol nguleeki weeyo tawa kuutorii ko Petroŋ, Ƴulɓe e Gaas haa yoorooji, waameeji e ƴergol diƴƴe maaje tampini yoga e leyɗeele haa teeŋti noon e leyɗeele AFRIK tawa ko jaambureeje ko fayti e ɓeydagol gulgol tago feere leydi sabu waasde ɗumen jogaade oogirɗe mawɗe kuutortooɗe semmbeeji ɗi kaal ɗen dow ɗi, leyɗeele aduna ɗe fof ndentiino to PARI laamorgo leydi Farayse e pottital ngal ɓe inniri COP 21, ciimtol mum waɗa ñande 7 Deesammburu 2015, ɓe kawri kala leydi ciifndi nanndiral ngal ina usta ko huutortoo e PERTOŊ, ƳULƁE e GAAS. Leyɗeele biyeteeɗe ko ɓurɗe doole ɗe tawa ko kañum en ɓuri saabaade ɓeydagol gulgol leydi kunii wonde maa ngaddu ballal mum fayde e leyɗeele tokoose ɗe haa teeŋti noon e leyɗeele AFRIK haa tacca daawal hakkunde huutoraade ɗiin semmbeeji e waɗtude huutoraade semmbeeji kesɗitintooɗi hono NAAŊE, HENNDU ekn…

Ko goonga kala ko ina haɗa boomaare tago feere leydi tawde ko e maggo neɗɗo wuuri hannde, ko huunde moƴƴere, fotnde semmbineede, kono goonga haalaaka, walla hayso haalaama yaltaani no haanirta nih. Leyɗeele ɓurɗe bonnude ɗe ko ɗeen potnoo yoɓde Faktiir o, sabu kuutoriima semmbeeji ɗi moƴƴaani e sato haa ɓamtiima kono mbonnii ɗum, jooni ina kaɗa goɗɗe ɗe ɓamtoraade ɗiin semmbeeji.

Ko goonga semmbeeji NAAŊE maa HENNDU ina keewi e nder duunde AFRIK, kono Afriknaaɓe ngalaa karallaagal ngam huutoraade ɗi, ko maa SAMMBA fiyaaka moggii en ngara kadi njeeya ɓe karallaagal ngal njogii gal. Maɓe mbaɗ peeje maɓɓe ha ɓe nawa semmbeeji naaŋge e henndu gonɗi e nder AFRIK ɓe payraɗi leyɗeele maɓɓe, ɓe mbaɗta huutoraade ɗi e oogirɗe maɓɓe.

So tawii no leyɗeele mawɗe ɗe ina njogii goonga, so tawiino leyɗeele tokoose ɗe ina njoginoo yiyannde, waɗde huunde e ɗee geɗe ina walluta:

1-   Haɗde sosiyeteeji hakkunde leyɗeele arde e nder leyɗeele tokoose ina pemmba duunɗi mum en, kuutoroo oogirɗe mum en ngam remde, ndemanteeri ndi ñaametaake e nder leyɗeele tokoose ɗe

2-   Haɗde ɗiin sosiyeteeji kadi sommpude oogirɗe mum en e nder leyɗeele tokoose ɗe, ina mbonna sato, ina kuutoraa junngo gollotoongo weeɓngo

3-   Arde e nder leyɗeele tokoose ɗe ina itta ngaluuji nder leydi ina nawta leyɗeele mum en, bonna weeyo, leyɗeele demeteeɗe, diƴƴe, jooɓoo fiɗtaali ekn…

4-   Waawnude sosieteeji ɗi yoo ittu ngaluuji ɗi, so ittii ɗumen, mbayla ɗi e nder leyɗeele he tawa kuutorii ko semmbeeji kesɗitintooɗi.

Eɗen cikki wonaa huunde weeɓnde noon haɗde ɗiin sosiyeteeji hakkunde leyɗeele arde e leykon tokoson kon ngam hosde ngaluuji mum en, sabu ko kanji nih njogii laamuuji leyɗeele mawɗe ɗe.

Tawde ittugol ɗii ngaluuji ngalaa ngartam e yimɓe leyɗeele tokoose ɗe, sabu laamuuji mum en waasde horirde ko ndañata e ngaluuji he e mbaydi ndenndaani, ɓuri nih ko ɗi ngoppee nder leydi haa nde leyɗeele tokoose ɗe dañoyi karaagal ngam ittande ɗi koye mum en, mbaylaɗi, njeeyana ɗi koye mum en. Ko ɗuum naamndii ko jogaade laamuuji kiranooji ɓamtaare leyɗeele ɗum men wonaa horooɓe ngaluuji leydi ngam poosuuji mumen.