Hanki jamma 07 Janvier 2017, to suudu jaɓɓotoondu dille pine,
conce, ñeeñe, naalankaagal wiyeteendu LA CASE, ɗo e Nuwaasot laamorgo
Ndenndaandi Islaamiyankeeri Moritani, Fedde
Piindi Pinal Boosoya e jummbugol Jallungol
Pulaar njuɓɓinii jamma pinal ŋarɗuɗo, ɓe kollirii nootiiɓe ɓe wonde ɓe
pultaaki. Fedde Piindi Pinal Boosoya noon ko fedde sukaaɓe rewɓe fulɓe hoɗɓe e ko ɓurin heewde e Rewo Boosoya. Siftinde
annduɓe, jannginde ɓe ngandaa, Boosoya ko diiwaan, e nder Fuuta ndeen, Booosya
kadi ina wiyetenoo ‘Reedu Fuuta’ sabu diiwaan o wonde hakkundeejo, diiwaan o
wonnoo ko falnde Kayhayɗi.
Ɓeen sukaaɓe teddinirii jamma o hono yimɓe ɗiɗo, gadano o ko
gorko pullo cuutinke so en ngaskinii seeɗa hono Abdul Boɗeejo to teccaan e gorko capaato biyɗo ina yiɗi wontude
pullo, kaaloowo pulaar laaɓɗo cer tawa ɗemngal mum loggaani hono Addaahi wul lakhɗeera. Fulɓe, safalɓe,
jolfuɓe, sarakkulleeɓe nootiima eeraango maɓɓe, njinnganii ɓe, njinnganii leñol
fulɓe sabu noddude nootee wonaa huunde weeɓnde.
Ko ɓuri teskinde e jamma o, ko gargol hoohooɓe to bannge
pinal fulɓe, gelooɗe ɗiɗi hono Gelonŋal Fuuta ganndiraaɗo Njaay Saydu Aamadu, e Geloŋal
Bah ganndiraaɗo Jibi Bah; so ɗee gelooɗi ɗiɗi ngarii e jamma pinal firti ko
huunde nde rewat laawol sabu eɓe njooɓii duwaawu leñol.
Jamma o kadi barkiniraama e gargol naalankooɓe mawɓe leñol
ngol hono Diɗɗal Jaalal teddiniraaɓe
jamma o, Bah Sammba Jombolo bammbaaɗo
sukaaɓe yuɓɓinɓe jamma o, Raasin Jah,
walla mbiya RJ walla ngal pulal e Seek
Maal ekn…Ɓe mbeltinii yimɓe ɓe e gaaci maɓɓe belɗi e jime maɓɓe juɓɓuɗe.
Caggal nde Mikro central maɓɓe hono Makki Tammba Joop, noddi
yiilirde fedde nde, Hooreejo Fedde Piindi Pinal Booosya hono Bah Kajja Beela
udditirii jamma o bismaade yimɓe ɓe fof e kuuɓal e yettude ɗumen e nootagol mum
en ŋarɗungol, naata ko wejo kuutorɗe men hanki gila e jaɓɓorɗe haa penndirɗe
haa keddirɗe haa e beɗi e ñorɗe, ñelule e raɓɓikinaade kaggu debbo pullo
hollira, Gelongal Fuuta hono Njaay Saydu Aamadu njumpi heen haa yimɓe mbeltii,
geɗel fof haali ko firti e ko sifoto. Nde wejo ɓenni, faya ko e mogooji
tinndinooje e jime basiitooɗe e ngootaagu, ɓamtaare e darnde leñol.
En njaari fedde nde, nde newnani en e rokkude konngol e
tuugnaade e wonde en gooto e ɓurɓe duuɓi renndo men tawtoraaɓe hiirde nde. En
kuutoriima oon fartaŋŋe ngam bismaade yimɓe ɓe gongol e innde fedde nde, kadi
en kuutoriima fartaŋŋe o ngam anndinde haa teeŋti noon e hoohooɓe pinal ɓe holi
ɓee sukaaɓe yuɓɓinɓe ndee hiirde. Biyɗen heen ɓee sukaaɓe ko NGena, Taaniraaɓe Ndoondi Demba Nayel, Arɗo Njaakir, Sammɓba
Jibi Hel Ceenel Sewa Hoggo, Alhajji Maamuudu Bah, Alhajji Umar Deh, Demmba
woola, Abuubakry Kaaliidu Bah ekn…Ɓee worɓe ko ɓe daartol fulɓe tonngi wiɗti
winndi golle mumen, en kollirii yimɓe ɓe, ɓee sukaaɓe ko calsaltiri maɓɓe. En
kuutoriima kadi e hojomaaji seeɗa njoginoɗen ɗi e wasiyaade sukaaɓe ɓe, nde tiiɗnotoo
e dental e paamondiral e gollanaade suudu baaba, e nehde ɓesnguuji men e ɗemngal
men, pinal men e fina tawa men. En mbasiyiima ɓe yo ɓe njokku golle ŋarɗuɗe ɗe ɓe
mbaɗata ɗe.
Caggal ɗuum fedde nde ɓoornii teddiniranooɓe ɗiɗo ɓe gooto e
mumen fof Wutte e Cakkal mum e tuuba mum e kaala folmaat e paɗe mukke. Caggal
njeenaari ndi Goggo Dadde Aminata
Cukkiri walla mbiya Goggo Dadde
Aamadu Jeewo walla Goggo Takko
Aamadu Bayla, yettii nootitiiɓe ɓe, yettii kadi sukaaɓe ɓe e darnde mumen.
Nde o joofni faya e gaaci e kolli belɗi haa hiirde udda taw laari weetde. waalaama
gite kecce kono ko e yiɗde leñol alaa nimsa.Ina waawi leppi ɗi so njalti gooto fof
yiyra yitere mum, heɗoroo nofuru mum.
