Mojobere Sammba fiyaaka moggii en e ardiiɓe leyɗeele men

Caggal nde leyɗeele biyeteeɗe ko ɓamtiiɓe caabii ɓeydagol nguleeki weeyo tawa kuutorii ko Petroŋ, Ƴulɓe e Gaas haa yoorooji, waameeji e ƴergol diƴƴe maaje tampini yoga e leyɗeele haa teeŋti noon e leyɗeele AFRIK tawa ko jaambureeje ko fayti e ɓeydagol gulgol tago feere leydi sabu waasde ɗumen jogaade oogirɗe mawɗe kuutortooɗe semmbeeji ɗi kaal ɗen dow ɗi, leyɗeele aduna ɗe fof ndentiino to PARI laamorgo leydi Farayse e pottital ngal ɓe inniri COP 21, ciimtol mum waɗa ñande 7 Deesammburu 2015, ɓe kawri kala leydi ciifndi nanndiral ngal ina usta ko huutortoo e PERTOŊ, ƳULƁE e GAAS. Leyɗeele biyeteeɗe ko ɓurɗe doole ɗe tawa ko kañum en ɓuri saabaade ɓeydagol gulgol leydi kunii wonde maa ngaddu ballal mum fayde e leyɗeele tokoose ɗe haa teeŋti noon e leyɗeele AFRIK haa tacca daawal hakkunde huutoraade ɗiin semmbeeji e waɗtude huutoraade semmbeeji kesɗitintooɗi hono NAAŊE, HENNDU ekn…

Ko goonga kala ko ina haɗa boomaare tago feere leydi tawde ko e maggo neɗɗo wuuri hannde, ko huunde moƴƴere, fotnde semmbineede, kono goonga haalaaka, walla hayso haalaama yaltaani no haanirta nih. Leyɗeele ɓurɗe bonnude ɗe ko ɗeen potnoo yoɓde Faktiir o, sabu kuutoriima semmbeeji ɗi moƴƴaani e sato haa ɓamtiima kono mbonnii ɗum, jooni ina kaɗa goɗɗe ɗe ɓamtoraade ɗiin semmbeeji.

Ko goonga semmbeeji NAAŊE maa HENNDU ina keewi e nder duunde AFRIK, kono Afriknaaɓe ngalaa karallaagal ngam huutoraade ɗi, ko maa SAMMBA fiyaaka moggii en ngara kadi njeeya ɓe karallaagal ngal njogii gal. Maɓe mbaɗ peeje maɓɓe ha ɓe nawa semmbeeji naaŋge e henndu gonɗi e nder AFRIK ɓe payraɗi leyɗeele maɓɓe, ɓe mbaɗta huutoraade ɗi e oogirɗe maɓɓe.

So tawii no leyɗeele mawɗe ɗe ina njogii goonga, so tawiino leyɗeele tokoose ɗe ina njoginoo yiyannde, waɗde huunde e ɗee geɗe ina walluta:

1-   Haɗde sosiyeteeji hakkunde leyɗeele arde e nder leyɗeele tokoose ina pemmba duunɗi mum en, kuutoroo oogirɗe mum en ngam remde, ndemanteeri ndi ñaametaake e nder leyɗeele tokoose ɗe

2-   Haɗde ɗiin sosiyeteeji kadi sommpude oogirɗe mum en e nder leyɗeele tokoose ɗe, ina mbonna sato, ina kuutoraa junngo gollotoongo weeɓngo

3-   Arde e nder leyɗeele tokoose ɗe ina itta ngaluuji nder leydi ina nawta leyɗeele mum en, bonna weeyo, leyɗeele demeteeɗe, diƴƴe, jooɓoo fiɗtaali ekn…

4-   Waawnude sosieteeji ɗi yoo ittu ngaluuji ɗi, so ittii ɗumen, mbayla ɗi e nder leyɗeele he tawa kuutorii ko semmbeeji kesɗitintooɗi.

Eɗen cikki wonaa huunde weeɓnde noon haɗde ɗiin sosiyeteeji hakkunde leyɗeele arde e leykon tokoson kon ngam hosde ngaluuji mum en, sabu ko kanji nih njogii laamuuji leyɗeele mawɗe ɗe.

Tawde ittugol ɗii ngaluuji ngalaa ngartam e yimɓe leyɗeele tokoose ɗe, sabu laamuuji mum en waasde horirde ko ndañata e ngaluuji he e mbaydi ndenndaani, ɓuri nih ko ɗi ngoppee nder leydi haa nde leyɗeele tokoose ɗe dañoyi karaagal ngam ittande ɗi koye mum en, mbaylaɗi, njeeyana ɗi koye mum en. Ko ɗuum naamndii ko jogaade laamuuji kiranooji ɓamtaare leyɗeele ɗum men wonaa horooɓe ngaluuji leydi ngam poosuuji mumen.

Sata men hanki

Remooɓe, Awooɓe e Aynaaɓe ina teddinnoo, ina korminoo sato ko addii nde Sammba fiyaaka moggii en naatata e ko adii nde yooro hawde haa hanndo. Nde toɓata haa ronkee yoo darto wiyee ko juko nde, nde caaɗli mbaamata, kolaaɗe jeeri, pooɗe e baɗahaaji  fof kujjitta, maaje keewa haa waalo ila haa hujjita nde NDEMA, AWO e NGAYNAAKA mbonnaa no sato. To huɗo heewi, ladde sukki leɗɗe, ɓalji cuddii kuɗooli, seeno suɗorii hebbere, ngaado, deeneeri, nde ladde heewti ɗacce, jaaɓe, murotooɗe, eede, potte gijile, potte guumuule, gerte aynaaɓe, soro baddi. Nde gawri e teewu, kosam e liɗɗi nguura nde, nde Fuuta wiyetee NAMANDIRU sabu yaajeende nde, nde GUUMEL baɗtaaɗo Seyni maadi e NGAPPUGU ngoni seeɗaano satigi nde, nde JIINGA JEERI, TUMMBERE WAALO woni laamorgo makko e ruumaano makko nde. Nde wiyete jeyɗo FORI jey fof nde, Nde FUUTA woni nokku NDOONDI SAMMBA NAYEL e ELIMAAN RINNJAW nde. Nde caaɗli, beeli, lugge, tufle, kaaƴe, tule, leɗɗe maamanaaje, seenooji, ɓalji, kolaaɗe jeeri, pooɗe e waalo ngoni maantorteeɗe, ciforteeɗe, ndeen Sammba fiyaaka moggii e Sammba alaa daaɗe en nganndaaka, peeje mum en ciinaaka, ɗemɗe mum en njaalaaki, pine mum en koomtaani. Nde remirtee jammbu jalel, aynirtee sawru e hudusuru, ɓirdirtee karaŋ, awirtee caftol maa dooliŋŋe

Huunde e hanki men

Ko miin anndi tiba suudu bulunŋe
Ko miin humpiti baaji kelli e huɗo celal
Ko miin laaɓa yummaaje, maysaaje e keɓɓi
Ko miin yanana nafoore wilde, tigilde e jubudu suudu
Ko miin teddini juri, ŋori, demmba diñoore e jaalal.

°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°

Ko miin yiɗi tawtawel, cer e koolo maa kormel

Ko miin humpiti tummbur juuk, tukko mukooru e pucci baɗɗi

Ko miin laaɓa toogel, buggal, fuku koyŋel e tuggi

Ko miin anndi katti, waawi dokkooɗe, laaɓa cow e cinndi cow

Ko miin yanana heero gummbo, taato moro moro e basi baralli

Ko miin fijiri tappii tali, buri lanŋa, nagara e soo yiili yaara

Ko miin anndi muumel siraaɗi, cokki, tenge e woli

Ko miin waawi cawndi, corndi, ɓilal maa caddal.

Ko miin fijiri gay ɓakki e gay kaaƴe e pucci gawƴe

Ko miin weli filliit e liital, coorumbal welata

=============================================

Ko miin jibina MOONNDE Jeeri, nokku baali e bagareeje

Ko miin anndi tulal jeeri, kaaƴe galbe, regerege e giryaam

Ko miin soorti lommbol, palingol, caaɗngol ganki e caaɗngol mawngol

Ko miin humpitii caaɗngel njaareende e caaɗngel gogorlaaji e caaɗngel wuro marsa

Ko miin lummbi e luggere Aali Galo e luggere boommbi, luggere hoore maayɓe, jooɗii e ɓuuɓri jaaɓal tuubaak

Ko miin ekkii cowti e luggel bilaali e diw muta

Ko miin ŋabbi e kaaƴel dow wuro

Ko miin waɗi woli e kaaƴel woli Faatimata Binnta

Ko miin yanana weere yare, beelel maaro, weendu jeeri e beeli koyle

==============================================

Ko miin anndi JAAƊUL, toowngo, heewa nayi

Ko miin anndi caaɗngol giriyaam, boowal hasara e golommbe

Ko miin humpitii saalka baaba moodi e saalkayel gaɗa wuro

Ko miin anndi luggel beebe, luggel sammba kooro e beelel cerno

Ko miin laaɓa bareyka, luggere Eli, ɓulli fuɗnaange e ɓulli bokkul

Huunde e Fina tawa fulɓe

Lahe ko e kuutorɗen men njeya

-         Jaɓɓorgal

-         Keddirgal

-         Penndirgal

-         Cawndorgal

-         Miimo

Ñelule ko e kuutorɗe men njeya

-         Siiftorde

-         Tawlorde

-         Kebbitirgel

-         Dibaare

-         Galmaare

-         Hebbitirde

Beɗi e eddaaji mum

-         Toɓɓaangu

-         Wiiw Jeeri e Wiiw Waalo

-         Laalaaɗe heende

-         Baña

-         Talki

-         Tokkara

-         Yahdu ɓuɗɗi

-         Ndaɗɗudi dimo

Kelmeeje paytuɗe e cañgol beɗi

-         Lamsal

-         Wortaade

-         Siirtude

-         Soɗaade

-         Holsaade

-         Tiggere baaji

-         Soofnude

-         Ceñal

Cippal ko e aadaaji men jeya

-         Barja=                       Kore 3 kosam, kore 2 gawri

-         Haaɗi haaɗa=          Horde 1 gawri, horde 1 kosam

-         Ɗiɗi=                         Kore 2 kosam, horde 1 kosam

-         Tati=                          Kore 3 kosam, horde 1 kosam

Cuɗaari rewɓe fulɓe- kootone e jawe

-         Kootone katti

-         Diiɓe

-         Ŋeñemaaje

-         Lommbe

-         Mbuubu soraa

-         Korbuuje

-         Horbuure maa hootonnde tiinde

-         Jawe tunnte

-         Jawe koyɗe= kalkal

Moori rewɓe men

-         Berti

-         Ñaƴi

-         Bafi

-         Muggi

-         Tarsi