Ngootaagu Afrik

Duuɓi 52 hannde ko yoga e leyɗeele duunde Afrik heɓi koye mumen. FEDDE NGOOTAAGU AFRIK sosaa ngam ƴeewde reen’de jeytaare nde, wallude leyɗeele ɗe cuwaa jeytaade ɗe, yoo keɓ koye mum en, hormaade keeri donaaɗi e koloñaal en, reen’de kisal leyɗeele ɗe ekn…hade mayre won’tude ‘DENTAL AFRIK’. Gila ko ɓooyi Nkrumah, Nyerere, Kabral, Sankara ekn…ina njoginoo yiyannde ngam yoo Afrik ƴellito, rennda haa wona waalaare mawnde e nder aduna he. Kono wonnoon ndeen yiyannde wonaa nafoore leyɗeele mawɗe ɗe, ɓe njumaa, tawa ko e ballal ardiiɓe won e leyɗeele, ɓe mbaraa mbele miijooji maɓɓe ina mbaasaa saraade e nder renndooji Afrik.

Muammar Kaddaafi, gardinooɗo leydi Libi kañum ne ina joginoo yiyannde won’de :

1-  Yoo leyɗeele Afrik ɗe ngontu leyɗeele dennduɗe Afrik

2-  Yo ɗe njogo Banke Gooto hono Banke Monjaal nih

3-  Yo ɗe njogo Kaalis gooto

4-  Yo ɗe njogo paaspoor gooto ekn…

Ko goonga nih kanko e yiyannde yoga e afriknaaɓe  won’de mo neɗɗo saɗɗo faamde, baasɗo ñiiɓal, o fuɗɗinooma gollaade ngam yottaade payndaale limtaaɗe dow ɗe. Won e ardiiɓe leyɗeele Afrik ɗe, won’dunooɓe e makko miijo. Ina yaaji e nder miijiyankooɓe won’de ina jeya e saabaabu leyɗeele mawɗe ɗe fewjan’de mo haa mbarimo, ngoon miijo. Won e yoga e ardinooɓe leyɗeele Afrik e oon saha, ina cikkitinoo, o yiɗi ko yoo leyɗeele ɗe ndentu wo ardoo ɗum en.

Farayse tunngaani bawɗi tan haa Kaddaafi waree sabu mum joganoode miijo yoo Afrik yaltu e les njiiymaandi koloñaal en, kono ina joginoo dawrugol kesol ngam ɓeydude njiymaandi mum e dow leyɗeele Saahel, sabu mumen won’de e dow wertaango leydi keewngo ngaluuji nder leydi. Ngool dawrugol fuɗɗortee ko Mali, sabu Farayse e leyɗeele mawɗe ɗe ina mbaawnoo haɗde Selbiyankooɓe e Seɓɓitiiɓe ɓe dogdude e kaɓirɗe bonɗe ummoraade Libi faya Mali e leyɗeele goɗɗe kono ɓe kaɗaani. Ɓe dal ɓeen naatdi e kaɓirɗe bonɗe ɗe haa ɗesi heptude leydi Mali. Holi ko tagi koninkooɓe Farayse e wolde nde ɓe inniri ‘Serval’ ndiiwii selbiyankooɓe haa njalti Gaawo e Tummbuktu, kono njaɓaani yan’de e Tuwaareg en wonɓe e nder Kidaal? Eɗen paama won’de ko laamu Farayse ngemmbi Grupaaji Tuwaareg en ɗi, kono ɓe njiɗaa ɓeen njanta e Selbiyankooɓe innitortooɓe Alkaayda, Mujaawo ekn…No paamirten, Tuwaareg en ko kaɓorgal Farayse leyɗeele kala to ɓe ngoni gila e Mali haa e Niseer haa e Alseri haa e Libi ekn…, kala nde ɗiin laamuuji njiɗi luundaande nafooje maɓɓe, ɓe nguurtat e mumen Tuwaareg en.

Wonaa fayndaare men winndude e Kaddaafi walla peeje Farayse kese fayde e jiimgol e leyɗeele Saahel e mbaydi kesiri, kono njinno ɗen tan ko rokkude ngardiindi haa ko arata yeeso ko jogoo mbaydi laaɓtundi.

So tawii gila e kitaale yoga e leyɗeele Afrik keɓi koye mum en haa hannde, ardiiɓe leyɗeele ɗe ndonkii aafde ngooroondi ngootaagu, enen diɗɗe ɓiɓɓe Afrik  e janŋŋuɓe men faamɓe, finɓe, feɗɗitiiɓe eɗen poti durnude miijooji men haa mbaawen anndude ko saabii nguu ngootaagu ronkaama. Mbele ardiiɓe leyɗeele ɗe ina njogori addan’de en ngootaagu duunde nde? E miijo men so tawii kono ɓe ngardorii en nih ɓe ngardorii, ngootaagu duunde nde yaawataa. So gardiiɗo  ronkii aafde ngootaagu yimɓon seeɗa ngonkon e leydi mum, waawaa aafde ngootaagu leyɗeele 54.

Ina wayno ‘DENTAL AFRIK’ ko fedde ardiiɓe leyɗeele Afrik ɗe tan kuutortoo ɗum, wonaa ɓesngu Afrik. Sabu so gardiiɗo ronkii ñawndude caɗeele leydi mum, waawaa ñawndude caɗeele duunde. Hol ko tagi haa hannde afriknaaɓe ndonkii sosde ‘doole koninkooɓe’ ngam heedde hakkunde dille kaɓooje, walla reen’de kisal ɓe ndadaaki so hareeji mbaɗi? Leyɗeele Afrik fof ina mbaɗa pirlitte keewɗe e coodgol ‘kaɓirɗe bonɗe’ kono ɗeen kaɓirɗe coodirtee tan ko ngam reen’de ardiiɓe leyɗeele ɗe, e huutoraade ɗe ngam warde yimɓe leydi so ndillii walla pilñitiima. Ko ɗuum tagi hayso leydi Afrik waɗii caɗeele ko leyɗeele mawɗe ɗe ngarata ngarda e koninkooɓe mum en. So tawii ardiiɓe leyɗeele ɗe mbaawaa reen’de kisal leyɗeele mum en, ɗe njogotaako ndimaagu ngam ndeenka majje.

Won’de en jannginoowo, biɗtoowo ko fayti e ƴellitaare e miijiyanke, eɗen njaakorii ko ɓuri teeŋtude e ko saabii caɗeele Afrik, haɗi ɗum ngootaagu, haɗi ɗum ƴellitaare, ko enen afriknaaɓe ron’de e jaɓde tiimtaade e dawrugol jaŋde e loowi jaŋde leyɗeele jiimnooɗe e men ɗe.

So en ƴeewii en ƴeewtindiima, sukaaɓe men janngunooɓe hanki ɓe, nde jaŋde wiyetee ina barkini nde, ɓuri anndude ko Taariik leyɗeele mawɗe ɗe e leyɗeele Afrik sabu ko ɗeen leyɗeele ɓe njanngintenoo taarik mum en tawa sukaaɓe leyɗeele jiimnooɗe e men ɗe nganndaa hay to Afrik heedi e jookli aduna he. Walla hay so njannginaama ko fayti e daartol Afrik, ko afriknaaɓe ngonnoo ko majjuɓe, waasɓe, ɓe ngalaa pine, ko taaniraaɓe maɓɓe ngaddi e mum en pinal, ganndal, njaltini ɗumen e majjere e baasal. Sukaaɓe afriknaaɓe njannginte noo ko keeri leyɗeele Afrik, ɓe njanngintanoo ke Taarik Afrik ko adii gargol koloñaal en, so tawii won ko ɓe njannginaa e taarik afrik hade koloñaal en arde, ko afriknaaɓe ngalaano diine, ngalaano binndol, ko majjuɓe, ko waasɓe, ngalaa no ganndal ekn…Ko noon sukaaɓe ɓe mawniratnoo, haa ngonta baabiraaɓe tawa woni e hakkillaaji mum en ko Afrik waawaa yahde so wonaa rewi e leyɗeele jiimnooɗe e mum ɗe. Ko ɗuum waɗi leyɗeele walla ardiiɓe leyɗeele men ɓuri waɗtude hakkillaaji mum en ko e leyɗeele jimnooɗe e mum en ɗe e leyɗeele Afrik keedɗe e mum en ɗe.

Ko tagi ardiiɓe leyɗeele Afrik ɗe mbaylataa loowdi jaŋde mumen, njanngina sukaaɓe Afriknaaɓe Taarik Afrik ɓooyɗo, laamuuji mum pattamlami, gannde mumen hanki, aadaaji, conce e ñeeñal mum ekn…, njanngina afriknaaɓe no Afriknaaɓe laamortonoo hanki, no ndewiratnoo Geno, no njiyratnoo aduna, haa afriknaaɓe mbaawa anndondirde.

Holi ko tagi hannde e nder leydi Moritani, Pullo fof haalataa Hassaaniya, Capaato fof haalataa Pulaar, walla Sarakolle fof haalataa Pulaar, Pullo fof haalataa Sarakulleere, so ɓe nanndirtaa, ɓe kuutortoo ko ɗemngal Farayse, ɗemngal koɗal, ɗum ko yeru tan.

Ko gacce mawɗe wonan’de eɓɓooɓe dawrugol jaŋde leyɗeele men. Ko ɓuri ɗuum hersinaande e men ko yiyde won e leyɗeele Afrik ina njogii ‘Ministere de la Francophonie’ hono ‘Jaagorgal toppitiingal Jaŋde e pinal Farayse’ tawa hay cetal maa ‘duɗal ɗemɗe ngenndiije’ alaa e nder leydi ndi. Ko tagi kala leydi Afrik ina haala, ina winnda, ina jannginira ɗemngal leydi njiimnoondi ɗum ndih, ronka jaɓde waɗdude heen ɗemngal Afrik ɓurngal jaalaade walla nanndirangal yoo jannginire tawa leydi fof ina waɗa heen loowdi mum.

Wonaa heewde ɗemɗe haɗi en renndude, ko waasde ardiiɓe men jogaade yioyannde woɗɗunde, haa mbaawa waylude dawrugol jaŋde e nehdi e loowdi ndonɗen e leyɗeele jiimnooɗe e men ɗe. So en njiyii ‘Dental Orop’, jogingal terɗe 27 tawa ina kuutoroo ɗemɗe 23, kadi leydi fof huutortoo ko ɗemngal mum, haɗaani ɗum en renndude.

Won wiyooɓe kadi ko ɓuri heewde e luure maa hareeji keewɗi hakkunde yimɓe leydi ngootiri maa hakkunde leyɗeele ɗiɗi saabii ɗumen ko ngaluuji nder leydi pecciindi e leyɗeele ɗiɗi maa tati. So en ndokkii yeru: luural hakkunde Niseriya e Kamaruun tawa ko ‘petrole’ saabii ɗum, luural hakkunde Soomaali e Kenya tawa kadi ko ‘petrole’ saabii ɗum, hakkunde Angolaa e RDC Kongo, ko jamaa, petrole saabii ɗum, en mbaawaa limtude; en njiyii nih won e leyɗeele njahat walla kebla luunndiiɓe ngam hosoyde ngaluuji leyɗeele catiiɗe ɗum en ɗe.

Huuñɗeende fayde e ngaluuji nder leydi e dañde jeereeji mawɗi wonan’de leyɗeele hono USA- CANADA- EU- CHINE- INDE duñi e peccugol Suudaan wonaa caɗeele hakkunde Rewo e Worgo wonaa geɗe baɗaaɗe darfuur, ko ɗuum kadi saabii Bokku haram to Niseriya ina yiɗi sosde ‘Kalifa’, ko ɗuum kadi saabi yiɗde haa hannde feccude RDC ngootiri e leyɗeele ɓurɗe heewde ngaluuji tawa ko kañum kadi woni ngootiri e ɓurɗe waasde e nder Afrik, ko ɗuum kadi fewjetee to Mali ngam feccude ɗum ekn…

Hade men woɗɗoyde noon, ƴeewen ko adii fof gollaade e ngootaagu yimɓe leƴƴi leyɗeele men. Ko goonga koloñaal en ngadii feccude en, nde mogginoyii ardiiɓe leyɗeele ɗe kuutorii peccugol leƴƴi haa mbaawa ɓoooyde e laamu. Njanane ɗen ko enen yimɓe leyɗeele ɗe ngaawata ngootaagu e nder men, sabu ngootaagu men wonaa nafoore laamiiɓe ɓe.

Tawde noon ardiiɓe leyɗeele men ɗe ngollanaaki wonaa ngootaagu leyɗeele mumen wonaa ngootaagu Afrik, sabu en njiyii hannde won e leyɗeele leñamleñaagu ɓuri bon`de hannde e ko adii nde leyɗeele ɗe keɓata koye mum en, enen afriknaaɓe mbaɗen diɗɗal, haa caren miijo baylagol dawrugol jaŋde, loowdi mum e nder leyɗeele men, haa caren miijo won’de Afrik ina waawi ɓamtaade e ƴellitaade tawa rewaani e leyɗeele jiimnooɗe ɗum ɗe, haa mbaawnen ardiiɓe leyɗeele men ɗe yoo liggondir e maɓɓe tawa ko e mbaydi potal.

Huli hoota, suusi jogoo goonga

Banndiraaɓe horsuɓe, en njiɗaa, kadi wonaa e jikkuuji men tooñde maa ñiŋde ngonka maa jikku maa miijo neɗɗo. Eɗen noongɗini kadi neɗɗo fof ina jogii no yiyrata geɗe guuraaɗe, ko ɗuum waɗi en ceeraani e wasiyaade yimɓe renndo ngo, leydi ndi e duunde men Afrik nde e hormondirde, sabu so en kormondiraandi, en mbaawaa jokkondirde, so en njokkondiraandi en mbaawata anndondirde, so en nganndondiraani en mbaawataa renndude miijooji, so en ndenndaani miijooji, en mbaawataa fewjidde, so en pewjidaani, en mbaawataa ñawndude won e caɗeele renndooji ɗi maa duunde nde.

Tiiɗno ɗen so eɗen mbinnda, walla eɗen kaala, mbaasen joopaade neɗɗo walla yimɓe tawa ko e mbaydi tooñde maa bonnitde maa jalkitde. Miijooji e jiyanɗe ndaw seertude tan. Seertude yimɓe miijooji walla jiyanɗe haɗataa ɗumen yeewtidde tawa ko e dow ɗooftaare gooto fof goɗɗo oon. Ngam mbaawen jokkondirde haa jokkondiral ngal wooda ko jibini, hoto hay gooto famɗinat goɗɗo o walla hoto jalkitat miijo mum, hoto waɗ e hakkille mum ko yiyannde mum nde maa miijo mum ngo tan woni goonga, ko kayre tan maa kanngo tan foti reweede. So en njokkirii noon en ngoɗɗoytaa, ɓamtaare men e ƴellitaare men yaawataa. Nduƴƴondiren miijooji tawa gooto en fof ina hormii goɗɗo o, ndeen maa en ceɗ, maa en ceerndu guufi e gawri.

So mi durnii miijo, mi boynii hakkille, miijo arana mi mbele waasnoode en neheede e ‘nehdi ‘ leƴƴi baɗtinnooɗi maa jiimnooɗi en ɗi ɓurnoo moƴƴude e men. So mi wiyii nehdi njoopiimi ko ‘jaŋde’ maa ɗaɓɓitirde ganndal ɗemɗe janane. Ko goonga yimɓe duunde men puuntaama, mbaawnaama yoo coɗo e ɗemɗe koɗe e pine janane haa ɗemɗe mumen yummaaje maa muuynaaɗe ngonti koɗe e mumen, paggitii aadaaji e pine janane. So en ndokkii yeru hay so ɓii biyoowo mbiymi nattii haalde ‘Pulaar’, majjiraama ‘pinal’ fulɓe, ɗuum addantaa ɗum won’de goɗɗum. Neɗɗo ko ɗemngal e pinal.

Ko goonga hay nde ‘Afrik’ jeytii hoyre mum, hay sinno ‘Jeytaare’ nde ko leefnde, ardiiɓe leyɗeele duunde nde ndonkii dañde yiyannde woɗɗunde haa mbayla sawru mbaggu haa duunde nde jeytoo, ƴellitoo. Ɗiiɗoo keeri pawaaɗi e men, pecci en mbaɗti en ketton ketton, ceerndi jiyduɓe yumma e baaba, ngonaa ɓural men. Afrik waawaa ƴellitaade tawa soɗii ko e laabi jaŋde leyɗeele jiimnooɗe e mum ɗe. Ko gacce mawɗe wonan’de en enen e ardiiɓe leyɗeele men, hay ɗemngal gootal Afrik jeyaaka e ɗemɗe jeegom keɓtinaaɗe, kaaleteeɗe e batuuji mojobere wiyetennde ‘Nations Unies’.

Won Afriknaaɓe ngiƴƴinoo, ngulli, luuki gila e kitaale ɗe yoga e leyɗeele ɗe keɓi koye mum en won’de yoo ɗemngal gootal suɓe, tawa afriknaaɓe fof ina jannginee ngal, e ngal huutoree e nder batuuji Afriknaaɓe, haa e batuuji mojobere mawnde ‘ONU’, kono pooɗondiral waɗi, ɓe donki hawrude, sabu kadi leyɗeele mawɗe ɗe joganoode won e yimɓe tawa ko ardiiɓe leyɗeele ɗe ina kirjina ɗumen yoo luunndo miijo ngo. Ƴeewen hannde to ɗemngal Arab heɓoyi, e ngal jeyaa e ɗemɗe kaaleteeɗe e nder batuuji mojobere mawnde nde ‘ONU’, aarabeeɓe njiggiima kelmanteeri e kala fannuuji tawa ko e ɗemɗe leyɗeele biyeteeɗe ko mawɗe ɗe.

Ko goonga wonaa huunde weeɓnde, wiyde yoo ɗemɗe men mbitte, njanngee, mbinndee, njannginiree, coɗee e duɗe laamu, ngolloree, sabu leydi fof ina jogii ɗemɗe keewɗe, kadi ɗemɗe ɗe fof mbaawaa janngeede. Kono eɗen cikki hay ɗemngal Afrik baawngal moɗde ɗemɗe afriknaaɓe ɗe fof, ɓuranta en ɗemɗe koɗe ɗe moɗa en, e mbaydi hanndi ndi. Keewgol ɗemɗe e nder leydi ngootiri ina rokki ɗemɗe leyɗeele mawɗe ɗe jaalaade e dunne he.

Kono so en ndurnii miijooji men, maa en taw, ko haala e binndol tan ɓurɗen waawde janngineede sabu baasal leyɗeele men walla baasgol yarlitaare ardiiɓe leyɗeele men waɗde pirlitte ko fayti e wittoo haa mbaawen wiyde en njiytii huunde nafoore leyɗeele men walla nafoore aduna o e kuuɓal. Leyɗeele men keewaani wiɗtooɓe. Geɗe fof e fannuuji kala njowitiɗen ko e caggal leydi, hay ñaamdu ko ko soodoyte caggal leydi enen fof e heewde ndiyam, e leydi e naange e henndu. En mbiɗtataa, kadi leyɗeele mawɗe ɗe ɗalataa en heɓindaade ‘karallaagal’ maa ‘technologie’. Hannde njannginteɗen tan ko haa ngannden holi ‘karallaagal’ potɗen huutoraade e hono kuutortoɗen ngal.

Kala to mbaawɗen won’de e duunde he, ƴeewen yoo ɗemɗe men mbitte, mbinndee so tawii mbinndaaka, janngee, jannginiree, ngolloree. Kaɓe ɗen yoo ɗuum soɗe e doosɗe laamu, so soɗaama kadi e doosɗe laamu yoo waɗe waasa won’de bawɗi gaɓɓule tan. Ƴeewen hannde kala leydi mbiyeteendi ko ƴellitiindi, ko ngalɗundi, ko njahrundi yeeso e nder aduna he, ko e ɗemngal mum ɓamtii, ɗaɓɓitirta ganndal ko e ɗemngal mum. Tawde gila nde keɓ ɗen koye men haa hannde en ndonkii ƴellitaade, ƴeewen seertude e laabi jaŋde maa jannginirde ɗemɗe koɗe, ngardinen ɗemɗe men hay sinno eɗen pawa heen ɗemɗe koɗe.

Dawruɗi ƴellitaare duunde Afrik ko leyɗeele mawɗe ɗe maa joom jawɗeele en eɓɓata ɗum, njiila ɗum, kadi ɓe puuntirta en walla ardiiɓe men ko maa ndewen laabi ɗi ɓe ndewi ɗi nde mbaawen ƴellitaade haa teeŋtinoon e to bannge faggudu. So ardiiɓe duunde ɓe njogaaki cuusal daraade e keewal haa mbaawa liggondirde e leyɗeele mawɗe ɗe tawa ko e mbaydi potal, en ƴellittaako. Holi ko ŋakkiri en: eɗen njogii ngaluuji nder leydi, eɗen njogii ndiyam, e leyɗeele demeteeɗe, e naange, e henndu, e juuɗe gollotooɗe, ŋakkiri en ko jaŋde njannginte ɗen nde e loowdi mum yahdaani e ngonka men, ŋakkiri en ko dawrugol faggudu pawangol e men ngol yahdaani e faggudu men hanki, ŋakkiri en ko ‘dawrugol potal’ gaddangal e men ngal yahdaani e no laamortono ɗen koye men gila hanki hade bonɓe bonnooɓe yillaade en ekn…

Banndiraaɓe, ngaree enen fof hannde e jinndude, e sarondirde, mbaɗten hakkillaaji men e ɗemɗe men, cuɓo ɗen e aadaaji men ko naftata en ndewen, njiiloɗen ngootaagu men, haa mbaawen faggaade tawa ndew ɗen ko e pine men e ɗemɗe men. Banndiraaɓe, haa teeŋti noon e sagataaɓe duunde nde, ngaree tafen konu tawa fetelaaji men ko ɗaɓɓitirde ganndal ɗemɗe men, yarlitaare e reende pine men, fewjitde ngam ngootaagu men. Ko goonga haala ina weeɓi, ko gollal ɓuri tiiɗde. Huunde noon adortoo ko miijo, haalee, peeje cakkee nde gollal fawoo heen.

Banndiraaɓe ngaree mbinnden, njeewten e ɗemɗe men, humtaade e binndol e ɗemngal mum ko laawol codol ngam ɗaɓɓitde ganndal. Ngaree banndiraaɓe kala binndoowo yoo ardin ɗemngal mum so ina winndaa, haa humtiiɓe e binndi maggal mbaawa faamde ko yiɗa haaleede e ko yiɗa golleede ko. Binndoowo mo humtaaki e biindi e ɗemngal mum ina waawi winndude e ɗemɗe ɓuri heɓindaande ɗe, tawa ko geɗe naftooje duunde nde. Ɓuri haaɓnaade e ngonka men hannde fof ko ɓuri heewde e men, enen Afriknaaɓe en cusaa walla en njiɗaa miijaade. Geno loowiri e neɗɗo hakkille ko yoo liggin hakkille mum. Ganndal won to haaɗi kono miijo alaa keerol, ko ko boyi yah.

Leyɗeele men ina tammpi, duunde men ina lorli tawa ina alɗi. Hoto mbiyen tan leyɗeele mawɗe ɗe ko ko kawi ina kanndii, hay cordugel en ɗalanaaka. Ko ɓuri heewde ko ardiiɓe leyɗeele men mboomi en, mboomiri en majjin’de e ɗannin’de renndooji haa mbaawa alɗude tawa ina njokkondiri e leyɗeele mawɗe ɗe haaju men alaa so wonaa yoo ƴellito e dow ngaluuji men, yoo leyɗeele men njanngu ɗemɗe mumen ngam huutoraade en wonaa huutondirde e men.

En mbiyaani hoto en njanngu ɗemɗe maɓɓe, mbiy ɗen ko yoo en ngardin ɗemɗe men, sabu leydi maa leñol wawaa ɓamtaade e ƴellitaade gaagaa ɗemngal mum.