Mbele diineeji ina mballiti e ngootaagu walla caru Afriknaaɓe?

Ko adii nde ngaddeten miijo men ko fayti e naamndal dow ngal, eɗen ñaagoo kala jannguɗo ndee winndande nde yaafotoo en so tawii miijo ngo hawranaani ɗum. Wonaa sago men bonnitde maa jalkitde maa jiiɓde miijooji yimɓe ‘Duunde Afrik’. Ina woɗɗi kadi wonde fayndaare men bonnude ɓernde neɗɗo ko gooŋɗini. Fayndaare men ko udditde ngal ɗoo damal, njeewten e maggal, ngostondir heen miijooji men, hay so tawii en paamndiraani, maa gooto e men fof faam miijo goɗɗo o, hormoo ɗum. Ko goonga ‘DIINE’ ina heewi nafoore e nguurndam neɗɗanke so tawii o tuugnii ko e ‘JIKKUUJI GENO’ wonaa binndanɗe yimɓe maa haalaaji ummiriiɗi yimɓe e GENO tawa ndewi ko e maleykaaji.

DIINE fotaani wonde muula udda so tawii fayndaare mum ko wallude yimɓe no nguurdiri e dow jam e deeƴre. Gila neɗɗo ari e dow leydi seeraani e yiylaade GENO, omo naamndoto no hoyre makko hono o ardi e aduna, holi tagdo leydi e asamaan, so o maayi holi ko o tawoyta nde tawnoo ko o joom hakkille. Neɗɗanke ɓadoriima GENO tagooje maayɗe, tagoore wuurnde saabii ɗuum ko o yiyataa GENO. Omo fiɓnoo GENO ko Doole mawɗe kono tawde o yiyataa ɗum o ɓadtoroo ɗum geɗe mawɗe. Nde wonnoo hakkille neɗɗanke ardaani tan laawol gootol, omo jokkunoo yiylaade tagɗomo o hay sinno haa jooni o yiytaani mo walla o dañanaani yoga e maamnde makko jaabawuuji laaɓtuɗi.

So en njiyii hannde ina wiyee ‘DIINEEJI GOOŊƊINƊI GENO GOOTO’ walla ‘DIINEEJI UMMIIƊI DOW KAMMU’ kañum en fof ko e nder Afrik njibina maa ƴooga, ko miijaade neɗɗo gadano yiytaa ko e nder AFRIk, kadi naatondiral hakkunde leƴƴi, fergooji, jotondire addani caragol majji e nder jookli aduna he kala. Kadi kala jogiiɗo humpito ko fayti e DIINEEJI tati ɗi hono Yahuudankooɓe, Iisayankooɓe e Islaamiyankooɓe fof ngoɗɗondiraani, ƴoogaa ko to gootel, seerndi ɗi tan ko loowdi pinal. So en ƴeewii defete Tawreeta, Injiila e Kuraana maa en taw yimɓe haaleteeɓe e majje ɗe ko gootum, daarti ɗi ina ɓadondiri no feewi, haala ka ko gootum so wonaa tan seerta fawaade e winndiyankooɓe defte ɗe tawa ina njiɗi rokkude won e geɗe mbaydi keeroriindi leñol.

So en ndurnii miijooji men, en njaɓii boynude hakkillaaji men, maa en taw DIINE ɓuraani DIINE, DIINE jaasaani DIINE. Yiilotooɓe GENO potaani luurdude, sabu hay gooto e maɓɓe suwaa yiytude mo so ina jogori ne, kono njiyeten ko gooto fof ina fooɗanoo wonde ko kañum rewi e laawol peewal. Gooto fof foti ko rewde laawol mum, jokka njiilawu mum, waasa bonnitde goɗɗo oon. Miin ko ɗum ŋooŋɗin mi, aan ko ɗuma ŋooŋɗinda, baasi alaa, yoo gooto fof jokko e Hammadi kanndiiji mum, waasa wiyde ina waawna goɗɗo o yoo won ko woni ko, walla yoo woppu ko ŋooŋɗinin ko ara soɗoo e mum.

So en ndurnii miijooji men, en caliima seero hakkillaaji men, maa en taw ko heewi jaɓaaka ɓolteede haa laaɓa, sabu maa taw won naftortooɓe ɗum e nder nguurndam mumen. Won mojobere mawnde woni ɗoon, won heen ittii kanndol ngol, njaltii e niɓɓe, ndimɗii to bannge hakkille e kulol maayde e kaaɗeeki jayngol, kono haa jooni won to kanndol waɗa, yimɓe heewɓe ina coka, hakkillaaji mumen ina mbonna. Ko miijaade ardiiɓe kala nde mojobere nde annda, laamagol yimɓe ɓe sattat, ko ɗuum tagi peeje bonɗe sakkeede haa kandol ngol ɓeydoo tiiɗde.

So en njuurnitii ma no feewi, eɗen poti anndude DIINE alaa waawnere, jiɗɗo rewde ɗi yoo rew, mo yiɗaa rewde ɗi yoo jokko e haajuuji mum walla laabi mum goɗɗi, won e defte innirteeɗe ummiiɗe dow kammu ɗe ina kaala ɗuum hay sinno yimɓe huutortooɓe miijooji majje ɗi ɗooftaaki ɗiin haalaaji. Kala DIINE ina jogii seɓɓitiiɓe mum, heddii tan ko seɓɓitaare nde no hollirtee. DIINEEJI ɗi kala ndoganta ko yoo aduna o fof won ko ɓe ngoni ko, so ɗuum alaa deeƴre alaa. En njiyii leyɗeele keewɗe kaɓii hay sinno wonaa hare diineeji ko DIINEEJI kuutora haa warngooji kewwɗi ngari heen.

So en njuurniima no feewi, so en njaɓii wonde enen AFRIKNAAƁE en meeɗaani wonde ɓe ngalaa DIINE. Eɗen ndewatnoo GENO e tuugnaade no njiyratnoɗen aduna, e aadaaji men e fina tawa men, e pine men e ɗemɗe men, kono hannde so tawii ina heddii e nder aduna he AFRIKNAAƁE rewooɓe GENO taaniraaɓe e njaatiraaɓe mum en, e tuugnaade no ɓe njiyratnoo aduna, e aadaaji maɓɓe e pine maɓɓe e ɗemɗe maɓɓe e fina tawa maɓɓe ina famɗi. Hannde ɓuri heewde e nder Afrik ko Islaamiyankooɓe e Iisayanyooɓe, hay so Yahuudankooɓe ina ngoodi e duunde he ina limo.

So en ƴettii hannde yoga e leyɗeele Afrik ko Islaam ɓuri heewde e majje haa teegti noon e Afrik bannge hirnaage e bannge rewo e bannge fuɗnaange, hay e nder Afrik hakkundeejo diine o ina yiytee toon. Ɗeeɗo leyɗeele kadi ina mbaɗi Iisayankooɓe seeɗa. Iisayankooɓe hakkunde Katolik e Protestan en ina ɓeydii yah heewde e nder duunde he. Haande kala kumpitiiɗo ina anndi Iisayankooɓe haa teeŋti noon e Protestan en ɓuri waawde ɓeydaade ko e nder Afrik, EGLISAAJI innirteeɗe PINƊI ina ɓeydii saraade e nder Afrik.

Eɗen cikki Afrik soklaano jiggoyaade maa addaneede DIINE. Nde diineeji ɗi compa e nder duunde he addii hareeji keewɗi hakkunde jaɓɓe diine o e saliiɓe ɓe. Afriknaaɓe mbarndirii sabu diineeji ɗi, sabu won heen waasde faamde ɗi e won heen yiɗde laamu walla dañde fedde. En njiyii no Islaam ardi nder Afrik tawa ko e laabi njeeygu ɗewɗi e jeereende mawnde haa naati e nder Afrik ɓaleejo caggal nde laamuuji mawɗi ɓaleeɓe liɓa ko nanndi e laamu GANA sarakulleeɓe. En njiyii kadi no Diine Iisayankooɓe ardi e nder Afrik ɓaleejo fuɗɗoraade Ecoppi haa sari e leyɗeele goɗɗe ɗe fof.

Ko e laabi njeeygu, kuutoragol, bonnitgol diineeji njaatiraaɓe, sompude ɗemɗe koɗe, fuunti, ndoolndoolaagu ekn… diineeji ɗi carorii e nder AFRIK. Diineeji ɗi compiraaka e nder AFRIK ngam yiɗde yoo Afriknaaɓe nganndu GENO majji. Won heen ngadii neldude ko sunnotooɓe, caggal ɗuum neldi mawɓe diineejji, jogiiɓe humpito eno leƴƴi keɓirtee tawa rewa ko e laabi ƊEMƊE e DIINE sabu mum en waawde waylude PINE e ƊEMƊE Afriknaaɓe haa mbeeɓa huutoraade. Eɗen ciftora ɗo ‘Jomo Kenyata’ biynooɗo ‘Nde Tuubakooɓe naati e nder AFRIK, njoginoɗen ko LEYDI- JEY kamɓe ɓe njoginoo ko INJIILA, ɓe njanngini en so eɗen njuula yoo en muɓɓu gite men, nde muɓɓit ɗen gite men, tawɗen eɗen njogii INJIILA kamɓe eɓe njogii LEYDI-JEY’.

Naatgol diineeji e nder Afrik addii kata mawɗo. Ɗi ngoppinii Afriknaaɓe diineeji taaniraaɓe mum en, ɗi mbonnitii pine mum en e ɗemɗe mum en, ɗi mbirnii yoga e aadaaji men, e conce men e ñeeñal men. Ɓe mbiy no nih en ngalaa PINAL, sabu en kuutortanoo ko BINNDOL. Afriknaaɓe puuntiraama GENOOJI goɗɗi, ɓoornaaɗi wutte GENO mumen, ngoppi mo coɗi e fuunti funeere ngoppi goonga mum en.

Ko njiɗ ɗen haalde ko wonaa kosam kanndi ngam tigguuji, ko ñiiri karlaandi, kaaƴaandi haa tiiɗi ngam yimɓe mawɓe selluɓe to bannge hakkillaaji. Ko e ɓeen njiɗ ɗen renndude ɗii miijooji. Hay so tawii ngon ɗen ko e leyɗeele ɗe neɗɗo susaa miijaade walla so miijiima yaltina ina waawi wareede maa leepteede, ɗuum haɗataa en haalde ko kewnoo, ko daartol jogingol baɗte mawɗe e hannde AFRIK. Ina waawi tawa ko kanji diineeji ɗi ngaddani duunde nde yahrude caggal, waasde jogaade ndimaagu. Diineeji ɗi mbemjini yoga e yimɓe duunde nde. Ko ɗuum waɗi hannde huunde fof ko en jiggoytooɓe, sabu hakkillaaji men waasde rimɗude. Hannde ko en waɗaaɓe e boloŋ mo wawraaka.

So neɗɗo woppii GENO mum, soɗiima e GENOOJI Janani, ina mawnina njaatiraaɓe jananɓe, ina ɓadtoroo ɗumen ɗemɗe koɗe, njaatiraaɓe ɓe cekat, kuɗa. Haɗi en ɓamtaade ko no njiyratno ɗen aduna nih, no paggortono ɗen nih, no laamortono ɗen koye men nih waylaama en njaɓi. Goppuɗo diine mum, soɗii e diineeji taaniraaɓe woɗɓe, huunde fof ina waawi woppude ko nanndi e pinal mum e ɗemngal mum. Hanki taaniraaɓe men puuntaama, ngostaama, majjinaama e kuuɓal. Hannde en njanngii hay sinno ko e ɗemɗe yimɓe jiimnooɓe en ɓe, won humpito dañɗen, won daartol keɓ ɗen, ko tagi eɗen njokka e soɗaade e pine janane e ɗemɗe koɗe e aadaaji taaniraaɓe leƴƴi goɗɗi. Ko goonga, ko ɓuri heewde e men ko ko ndoni diineeji ɗi, ɗi ngontii nih fina tawa men.

Diine fotaani wonde ndonu. Neɗɗo fof ina foti jogaade ndimaagu rewde ko suɓii, ko goonga Islaamiyankooɓe ina tooña Tuubakooɓe sabu mum en rokkude neɗɗo suɓaade e dow wellitaare rewde ko yiɗi. Hay leyɗeele Afrik ina waɗi heen leyɗeele dokkuɗe neɗɗo ndimaagu suɓaade ko yiɗi rewde. Diine ko kuutorgal wonande yiɗɓe laamu walla ngalu. Yimɓe heewɓe tawa ko Afriknaaɓe ina mbiya mbaar nde diineeji ngaddaa e men so wonaano ɗuum en ceerataa e hareeji e golwole, kono so ɓe ƴeewii hannde kata o ɓuri heewde.

Diine wonaa gaaranti ngam addude deeƴre hakkunde leyɗeele. Diine kadi wonaa kañum tan saabotoo fitini hakkunde leyɗeele, walla hakkunde yimɓe leydi ngootiri. So en ƴeewii leydi ‘IRLAND REWO’ hade jam dañeede hakkunde Katolik en e Protestan en taw ñaayɓe keewi; kamɓe fof ɓe ndewi ko ɓe Iisayankooɓe kono fooɗanaade laamu ɗaccaani ɓe deeƴde. So en ƴeewii leydi ‘SUUDAAN’, ko Islaamiyankooɓe keednoo bannge rewo, Iisayankooɓe keedi bannge worgo; ko leydi ngootiri kono ko e diineeji ɗiɗi yimɓe mum pecci. Kono to dow wonaa tan diineeji ɗi addunoo luure ɗe ko yiɗnoode bannge rewo o jiimde bannge worgo o. ko ɗuum rewi haa leydi ndi fecca; gooto fof heɓi feccere mum. Ko ɓuri ɗum bonde DAARFUUR ko e SUUDAAN jeya, ko Islaamiyankooɓe kono en njiyi no laamu rewo ngu wardi ɓe. Ɗuum ko teentinde tan wonde DIINEEJI ngonaa garanti ngam deeƴre aduna walla deeƴre leydi, e hollirde kadi wonaa kanji caabotoo fitinaaji hakkunde leyɗeele walla hakkunde leydi; en calaaki noon won to diineeji ɓoornetee yimɓe haa fitina tunnge, war hoore waɗa tawa saabii ɗum ko yiɗde laamu, maa yiɗde jiimde, maa yiɗde momtude leñol.

Tuubakooɓe e won e leyɗeele taaɓiima taaɓe mawɗe ko fayti e diine sabu ɓe ceerndii hakkunde DIINE e DAWRUGOL ¨EGLIIS e ETAT’, kadi leyɗeele ɗe ko leyɗeele udditiiɗe, dokkuɗe neɗɗo hakke rewde ko yiɗi, hay sinno nih hannde eɗen nganndi ɓe ɓoori nguru diine, ɓe ittii teewu mum haa heddi ƴiye ɗe. Hitaande fof e nder leyɗeele mawɗe ɗe yahooɓe EGLIIS ina ustoo. Ɓuri waawde yahde EGLISAAJI ko yimɓe leyɗeele goɗɗe. Diineeji ɗi ko ko njeeyaa caggal leyɗeele ɗo ɗi ɓurnoo waawde huutoreede ɗe.

Dineeji ɓurnoo adoraade ko ndoolndoolaagu, hay sinno to sakkitii ɗo won rewooɓe e laabi ‘WAAJU’ haa wooda ɓe naatni e diine. Holi e annabaaɓe he mo haɓaaka, mo rufaani ƴiiƴam. En njiyii golwole mawɗe baɗnooɗe ngam yiɗde waawnude woɗɓe yoo naat e nder diineeji he. So en njiɗi anndude hannde wiyeteeɓe SEƁƁITIIƁE maa SELBIYANKOOƁE ɓe ko mbaɗata ko e Diineeji he ɓe ƴoogi, kono ɓe mbaɗata nih ɗi puɗɗorinoo.

So en njiɗii faamde mojobere nde tan ƴeewen gila hanki haa hannde no leydi AMRIK siifondiri nanndiral e galle AL SAUUD en, eɓe njeeya ɗumen kaɓirɗe bonɗe, ɓeen ina njeeya ɓe petrole tawa ko coggu maaygu, ko kambe Amriknaaɓe kadi kaɓotoo Islaam, kadi ko ARABI SAUDIT wallitta seɓɓitiiɓe ɓe gila e ALKAYDA haa yettii DAAES. BEN LAADEN ko SAUUDNAAJO, ko AMRIK tagi mo. Adan seɓɓitiiɓe ɓe e hare ɓuuɓnde nde AMRIK waɗdata e UNION SOBIETIK, ɓe mbiyetenooko MUJAAHIDIIN en to leydi AFGANISTAN. Ƴeewee tan e njanngu  11 Settammburu 2001, ñande weeti wonnoo galle BUUS en addatnoo ɗumen alɗude ko ARABII SAUDIT e ballandiral e galle BEN LAADEN en e galle LAAMƁE ɓe, BUUS rokku yamiroore yoo kala jiiduɗo e BEN LAADEN ɓadtiiɗo yoo jolne e Laana fayree ARABI SAUDIT. Ñande heen ko kaan laana ngoota yalti AMRIK.

So en ƴeewii kadi ko kamɓe kadi ngaddi DAAES, caggal nde ɓe njani e IRAAK, ɓe piy SADDAAM, ɓe ngaddi kaɓirɗe bonɗe ɓe cari e leydi he, koninkooɓe maɓɓe tuddini toon, haa nde laamu artoyi e juuɗe SIIT en, haa nde ɓe njalti IRAAK caggal nde BARAK OBAMA ari e laamu huninooma  wonde maa artir ɓiɓɓe Amriknaaɓe wonɓe IRAAK e AFGANISTAN sabu maayeele keewi hakkunde maɓɓe kadi pirlitte keewɗe ina mbaɗe e maɓɓe. Nde koninkooɓe Amrik njalti IRAAK, ina ngoppi toon kaɓirɗe ngam yoo laamu ngu danndir hoore mum, ko caggal ɗuum DAAES jibina, DAAES ina wiyee ko ISLAAMISTUUJI, ina waɗi goonga, sabu gila nde SADDAAM wara, yoga e BAASISTUUJI ɓoorti wutte BAASISM ɓoorni wutte ISLAMIYANKOOƁE. Hannde ko wiyetee DAAES ko renndindi ko Islaamiyankooɓe sunnit en, e yoga e koninkooɓe SADDAAM.

Hannde so ARABII SAUDIT ardiima yoga e leyɗeele ngam haɓde e DAAES en tawa kañum en ne njiɗi ko yaajnude Islaam sunnit, goonga haalaaka. Leykon tokoson haa teeŋti noon e leykon Afrik ɗamini kon ina mbonna heen innde Afrik walla innde leyɗeele mumen. Eɗen cikki ndee hare wonaa hare men hay so en ngonii islaamiyankooɓe sunnit en enen Afriknaaɓe. Hannde nattii nih wonde hare ɓuuɓnde hakkunde ARABII SAUDIT sunnit e IRAN siit. Hare IRAK ko kamɓe mbaɗdata toon, YEMEN ko kamɓe mbaɗdata toon, SIRI kadi woɗɗaani ɗoon. Gooto fof yiilotoo ko haɗde goɗɗo oon fortude koyngal e ɗeen leyɗeele. Ndeen hare noon fotaani naworde en, enen Afriknaaɓe, walla nih naworaani en kono ko laamuyon men maayowon e ɗaminaare naatni en heen ala e sago, alaa ko mbaawɗen heen, kono mbiɗo sikki so yoga e men paamiino maa njaltu, ceppa, kolla mettere mum en.

Maa won duubi 4 hannde ko fitina dartaaki e nder leydi SIRI. En njiyii no Amrik ñaamtiri woondoore mum. En njiyi e no won e kaɓirɗe SIRI bonnaaɗe. En njiyii kadi holno RIISI joldire e fijirde he. Ko ɓeydi addude hare nde ko KATAR yiɗiino dañde nanndiral e SIIRI mbele e ɓe mbaɗa GASODUK ummaade KATAR, rewa SIIRI, rewa TURKI haa naata yettoo Mediterranne ngam waawde yeeyde ɗum tuubakooɓe, kono wonnoon SIIRI yiɗa naatde e ngesa RIISI sabu ko kañum ɓurnoo jeyde jehre GAS Orop, salii. Ko ɗuum ɓeydi RIISI jinngande SIIRI haa yanti e ngeɗon goɗken ko nanndi e jeeygol kaɓirɗe. Hannde caggal nde Laana RIISI liɓaa EGYPT, tuuma wonde ko DAAES liɓi ka, wonanii RIISI fartannge ngam jolde e fijirde he, kañum ne ina wiya haɓotoo ko DAAES. RIISI hollirii wonde jam waawaa dañeede SIIRI so tawii tawaaka.

Tuubakooɓe ina pecci e ƴeewgol jam to leydi SIIRI, FARAYSE wiynooko ko BACHAR jeyetaake e peeje haa jam arta toon, kono caggal njangu BATAKLAN tawa ko DAAES waɗi ɗum, ellee HOLLAND nana ñaamta woondoore mum. Hannde geɗe ɗe nana njahra no yaawiri. Leyɗeele mawɗe ɗe ina nganndi neldude koninkooɓe mbaɗa hare njoorndi wonaa peeje moƴƴe caggal humpitooji ɗi ɓe dañi to IRAAK. Ɗo e 25 Sanwiyee ma batu ƴeew daɗɗeede ngam yiilaade jam to SIIRI.

Aduna o ina heewi fenaande, kono fenaande leyɗeele mawɗe ɗe wonnoon ko kañum en ɓuri doole, ɓuri waawde saaktude ko kewata ko kañum en mbaɗtetee goonga. IRAAK ɓe takkii ɗum ina jogii kaɓirɗe bonɗe, ɓe mbaɗdi maalde, ɓe njani e mum, ɓe caabii warngo Saddaam, ɓe mbonni leydi ndi haa boni haa DAES jibina. Libi kadi ɓe caabiiña fitina garnooɗo e leydi he jokkuɗo haa hannde, ɓe caabii haa Gaddaafi wara, kaɓirɗe bonɗe sara e nder Sahel, hannde ɓe ɓe mbiyata ko selbiyankooɓe ɓe ko ɗeen kuutortoo, DAAES kadi nana forti koyngal mum Libi. Hannde ko leydi Siri, ko goonga hay so tawii ko BACHAR defi ko ɓuri heewde e bonanndeeji baɗɗi toon ɗi, leyɗeele mawɗe ɗe ina ndenndi e makko bonande, sabu ko kanje e leyɗeele aarabeeɓe hono SAUDIYYA, GATAR ekn… ngemmbata Filñitiiɓe innirteeɓe hakindiiɓe ɓe. Hannde ina wayi no ko BACHAAR ɓe mballitta nih, sabu omo haɓoo DAAES, kamɓe ne eɓe kaɓoo DAAES.

Leyɗeele mawɗe ɗe haa teeŋti noon e Amrik e Angalteer gila nde Buus baabiraaɗo e Margaret Tatseer ngari e laamu, ina njogii yiyande. Ko ndeen yiyannde yahata haa jooni. Fayndaare maɓɓe wonnoo ko momtude kala neɗɗo mo yahdaani e maɓɓe, walla jaɓaani reende nafoore maɓɓe. Ko ɗuum waɗi ɓe helde bibje Iraak, ɓe njiɗnoo rewnude heen ko Iran, caggal ɗuum ko Siiri, hay so e yolnde hakkunde he waɗoo teppi.

Sinno caɗeele ɗe ko caɗeele diine hakkunde sunnit en e siit en tan wonnoo, ina laaɓi leyɗeele mawɗe ɗe ƴeewa waylude kartal diiwaan o, SUNNIT en keɓa bannge, SIIT en keɓa bannge, KIRD en keɓa bannge, ko no caɗeele ɗe ina luggiɗi, ina njiiɓii ina caɗi faamde. Sabu eɗen nganndi wonde leyɗeele ɗe ngalu mumen tuugni noo e PETROL tan haa teeŋti noon e leyɗeele Golf maa Afrik na njogii caɗeele mawɗe, sabu gila nde AMRIK waɗti huutoraade Petrol mon, usti walla natti soodde Petrol ARABI SAuDIT, ARABI SAUDIT koko salii ɗaccude COGGU petrol ŋabba e nder jehre adunayankoore sabu ɗum salaade ustude ko ittata e petrol ko, Ɗuum ina gasa kadi tawa ko maalde hakkunde ARABI SAUDIT e AMRIK ngam haɓaade IRAN e RIISI. Ko waawi heen wonde fof ñbaylaandi mawndi ina waawi arde e leyɗeele GOLF ɗe, sabu keewɗe e majje tuugninoo tan ko e ngalu Petrol, faggudu mum saraaki.

E lewru Deesammburu 2015, nanndiral siifaama to FARAYSE hakkunde leyɗeele aduna ɗe fof ngam ustude Gaas Karbon caabiiɗo baylagol Klima. Hay leyɗeele ɓurnooɗe waawde yaltinde gaasuuji e Oogirɗe, hono Siin e Amrik, njaɓii siifde nanndiral ngal. Ɗuum noon ina jeya e ko firtata wonde ko fawi arde Petrol maa nafoore mum usto walla nih maa nattoy huutoreede. Ko naange walla henndu walla ndiyam waɗtata huutoreede ngam huɓɓude masingaaji, otooje e huutoreede nder Oogirɗe walla ngam dañde jeyngol. Hannde eɗen nganndi wonde leyɗeele Golf e leyɗeele Afrik ina njogii naange e henndu kono ngalaa Teknoloosi jahdoowo heen o ngam waylude ɗumen waɗta ɗumen jeyngol maa hootoraade ɗum en ko fayti e Oogirɗe ekn…Leyɗeele mawɗe ɓamtiima tawa ko e dow huutoraade Kaŋŋe ɓaleejo no ɓe mbiyata petrol nih, mbonnii sato, mbaylii weeyooji, jooni eɗe kaɗa leyɗeele tokoose ɗe ɓamtoraade petrol e dow eɗe mballa ɗumen kaalisaaji keewɗi, kono sikke alaa, ko kamɓe mbonni ko boni ko fof, ko kamɓe potnoo feewnitde ko ɓe mbonni ko. Leyɗeele mawɗe meeɗaani jaɓde renndude maa feccude Teknoloosi e leyɗeele tokoose ɗe, ko ɗum waɗi ɗe ɓamtii e dow leyɗeele tokoose ɗe, ko e leyɗeele tokoose ngaluuji nder leydi ɓuri heewde kono, kono ko kamɓe njogii kaɓirɗe baawɗe yaltinde ngaluuji ɗi, so ɗi njaltinaama ɗi nawee leyɗeele mawɗe ɗi mbaylee ɗi mbaɗtee goɗɗum, ko waylaa ko artiree e leyɗeele tokoose ɗe, soodee tawa ko coggu tiiɗngu tawa ko heɓira noo ko ina yaafi. Haa jooni ne ko ndiin mbaydi jokki, sabu ko kamɓe ngogii Teknoloosi ngam waɗtude naange, maa henndu, maa ndiyam ENERSI, ɗum firti ko kamɓe ngarata kadi ɓe njeeya leyɗeele tokoose ɗe teknoloosi o.

Ina selli diineeji kuutoraama ngam peccude Afriknaaɓe, ɗuum kadi ina jokki haa ñalawma hannde o: yoga e Afriknaaɓe ngoppii fina tawa mum en njaggitiima e fina tawa woɗɓe.  En mbiyaani yoo Afriknaaɓe ngoppu Diineeji ɗi ndewi ɗi, payta e Diineeji Tanniraaɓe mum en, njoofiɗen ko yoo Afriknaaɓe mbaɗtu hakkillaaji no feewi. So en ƴeewii won ŋrdiiɓe won e leyɗeele Afrik naati e lannda Arabi Saudit, puuntiroowo ina haɓoo selbiyankooɓe tawa ina jeya e tagɓe ɓeen selbiyankooɓe ɓe. Ardiiɓe koon leykon, njahri toon ko ɗaminaade maa ndañ balle uxxoraade e SAUUDIYYA, kono so ɓe ƴeewiino, ɓe ƴeewataa tan waktu mo ɓe laami o, ngam ɗaminaade maa ɓeen mballuɓe ha nde ɓe ummii e laamu fof; kono kala joom hakkille jiyoowo to woɗɗi ina foti anndude SAUUDIYYA e leyɗeele Aarabeebe gonɗe Golf ɗe, ko ko naati caɗeele, ko e AMRIK, SAUUDIYYA moolinoo, hannde hakkunde maɓɓe ina yolbi. Afrik ko kañum woni janngo faggudu aduna o, ko ɗuum waɗi gooto kala ina dogana ɗum.